Kansalaisaloitteessa vaaditaan kissojen rekisteröintiä pakolliseksi – aloite keräsi yli 50 000 allekirjoitusta ja etenee eduskuntaan - Kotimaa | HS.fi

Kansalaisaloitteessa vaaditaan kissojen rekisteröintiä pakolliseksi – aloite keräsi yli 50 000 allekirjoitusta ja etenee eduskuntaan

Eläinsuojeluyhdistysten mukaan kissoja hylätään vuosittain 20 000 ja vain harva palautuu takaisin omistajalleen.

Helsingin löytökissoista lähes puolet jää noutamatta kotiin löytöeläintalosta. Hoitaja rapsutti ilman omistajaa ollutta kissaa Viikin löytöeläintalolla Helsingissä viime vuoden syyskuussa.

9.5. 18:34 | Päivitetty 9.5. 19:00

Kaikki kissat tulee tunnistusmerkitä ja rekisteröidä. Kissan omistajat tulee velvoittaa kastroimaan tai steriloimaan vapaana ulkoilevat kissat. Näin vaaditaan kansalaisaloitteessa, joka rikkoi sunnuntai-iltana 50 000 allekirjoittaneen rajan.

Määrä vaaditaan jotta aloite voi edetä eduskunnan käsiteltäväksi.

Eläinsuojeluyhdistysten mukaan kissat ovat Suomen suurin eläinsuojeluongelma.

Ruokaviraston sekä SEY Suomen eläinsuojelun sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteistyössä tehdyn kissojen hyvinvointia koskevan raportin mukaan kissoja koskevista eläinsuojeluongelmista vakavimpia ovat kissojen vapaa lisääntyminen sekä kissojen hylkääminen.

Suomen löytöeläintaloihin tulee vuosittain noin 20 000 kissaa ja vain pieni osa niistä palautuu takaisin omistajilleen. Luku on luultavasti tätäkin suurempi, sillä kattavaa rekisteriä löytöeläintaloihin tuoduista kissoista ei ole ja kissojen määrä on vaikea arvioita.

Kissojen pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti helpottaisivat eläinsuojelujärjestöjen mukaan erityisesti löytöeläintaloihin päätyvien kissojen omistajien jäljittämistä. Samalla ne lyhentäisivät kissojen hoitoaikaa löytöeläintaloissa ja vähentäisivät hoidosta kunnille aiheutuvia kustannuksia.

Eläinsuojelulain uuden asetuksen myötä koirille on tulossa Suomessa sirutus- ja rekisteröintipakko vuodesta 2023 lähtien. Kissoja tämä ei kuitenkaan toistaiseksi koske, vaikka kissoja päätyy ja jää noutamatta löytöeläintaloista paljon useammin kuin koiria.

Kansalaisaloitteessa vaaditaan säädöstä, joka velvoittaisi kissan omistajan huolehtimaan siitä, että kissa tunnistusmerkitään mikrosirulla ja tunnistetiedot merkitään valtakunnalliseen rekisteriin. Omistajan tulisi myös huolehtia, että rekisterin tunnistetiedot pysyvät ajantasaisina.

Helsingin alueella vapaana liikkuvista kissoista tulee runsaasti yhteydenottoja kaupungin eläinsuojeluvalvontaan. Viikin löytöeläintalolla hoidettiin viime vuonna liki 300 kissaa.

Tunnistesiru eli mikrosiru on noin riisinjyvän kokoinen kapseli, joka asetetaan eläimen ihon alle. Jokainen tunnistesiru sisältää yksilöllisen numerosarjan. Tunnistesirun avulla löytynyt lemmikki on mahdollista palauttaa omistajalleen, kun siru on rekisteröity.

Sirun sisältämä numerosarja on luettavissa lukulaitteella, joita löytyy esimerkiksi eläinlääkäriasemilta, löytöeläinpaikoissa ja eläinsuojeluyhdistyksillä.

Tällä hetkellä kissan tunnistemerkintä on vapaaehtoista. Pelkän mikrosirutuksen hinta vaihtelee noin 50 eurosta vajaaseen sataseen. Erilaisissa kampanjoissa sirutus on kuitenkin voinut olla noin 25 euroa ja se sisältänyt sekä tunnistesirun että rekisteröinnin johonkin tiettyyn tietokantaan.

Tietokantoja on tällä hetkellä useita. Esimerkiksi monet eläinlääkärit rekisteröität lemmikkejä Siruhaku.fi-palveluun. Sirurekistereitä ylläpitävät myös Turvasiru.fi sekä Kissaliitto.

HS kertoi huhtikuussa kahdeksan vuotta karkuteillä olleesta Rontti-kissasta, joka löytyi takaisin kotiin tunnistesirun avulla.

Lue lisää: Rontti-kissa katosi kahdeksan vuotta sitten – Kaikkien yllätykseksi kissa löytyi tällä viikolla ja janosi kotiväeltä rapsutuksia

Vuosi sitten myös ruotsinlaivalla kadonnut Nala-kissa palautui omistajalleen sirun johdosta. Kissa oli sirutettu ja rekisteröity Ruotsin eläinsuojeluyhdistyksen rekisteriin.

Lue lisää: Nala-kissa katosi ruotsinlaivalla ja löytyi kuukausia myöhemmin omakotitalosta Helsingistä – oikea omistaja löytyi tunnistesirun avulla

Toinen kansalaisaloitteen vaatimus koskee vapaasti ulkoilevien kissojen kastrointia ja sterilointia, joka estäisi hallitsemattomien kissapopulaatioiden syntymistä. Vapaasti ulkoilevien kissojen kastrointi ja sterilointi olisi kissan omistajan vastuulla.

Ruokaviraston raportissa alueiden kissapopulaatioiden lukumäärän arvioimista pidettiin haasteellisena. Veikkaukset populaatiokissojen lukumääristä vaihtelivat alueittain nollasta jopa 15 000 kissaan.

Kissapopulaatiot ovat aloitteen mukaan hyvin ongelmallisia, sillä ne ovat monesti sisäsiittoisia ja kärsivät lukuisista terveydellisistä ongelmista. Lisäksi ne ovat usein puolivillejä ja vaativat kesyttämisen, jotta niiden uudelleensijoitus on mahdollista.

Populaatioiden hoitaminen on myös erittäin työlästä ja kallista, sillä usein tieto hallitsemattomasta kissapopulaatiosta tulee myös liian myöhään.

Aloitteen mukaan nykyinen tilanne kuormittaa erityisesti eläinsuojeluyhdistyksiä, joiden toiminta on pääosin vapaaehtoistyöntekijöiden ja lahjoitusvarojen varassa.

Jos löytökissojen määrä vähenee, vähentäisi se aloitteen mukaan merkittävästi eläinsuojeluyhdistysten kuormitusta. Samalla myös kuntien, eläinsuojeluyhdistysten sekä löytöeläintalojen kustannukset pienenevät.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat