Tästäkö kesä voi alkaa? - Kotimaa | HS.fi

Kuopiolainen kahvilayrittäjä Allu Koskinen on pystyttänyt neljä muovipalmua kahvilansa eteen Kuopion Väinölännimellä. Auringonpalvojat Carissa Pietikäinen (vas), Iitu Tirkkonen ja Riikka Netti nauttivat olostaan palmujen katveessa sunnuntaina, vaikka lämpötila nousi hädin tuskin kymmeneen plusasteeseen.

Tästäkö kesä voi alkaa?

Ilmatieteen laitoksella on kesälle tarkka määritelmä. Sen mukaan Euroopan hulluna vuonna 1968 kesä loppui lyhyeen Kilpisjärvellä.


10.5. 2:00 | Päivitetty 10.5. 6:30

Tällä viikolla säässä tapahtuu käänne, kun takatalvi vaihtuu varsin kesäisiin lämpötiloihin. Osassa maata lämpötila voi kohota tiistaina jo yli 20 asteeseen.

Onko tiistaina siis kesän ensimmäinen päivä? Ei välttämättä, jos kesän määritelmästä haluaa olla tarkka.

Ilmatieteilijät puhuvat usein termisestä kesästä. Se alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi 10 asteen yläpuolelle. Suomi on pitkä maa, eikä kesä saavu maan kaikkiin kolkkiin samaan aikaan: viime vuonna terminen kesä alkoi maan eteläisimmissä osissa 21. toukokuuta ja Lapin pohjoisimmissa osissa 12. kesäkuuta.

Heidi Ikonen keräsi äitienpäivänä valkovuokkoja Keravalla lähellä isovanhempiensa huvilaa. Se on ollut hänen perinteensä monena vuonna.

Ystävykset Sylvia Räisänen, Markus Räisänen, Raul I Losada Lopez ja Daniele Godina Pent kävivät uimassa Allas Sea Poolin merivesialtaassa.

Vuosina 2018 ja 2019 termisen kesän alkua odotettiin Kilpisjärvellä heinäkuuhun saakka, kun taas Ilomantsissa kesä katsottiin alkaneeksi jo pari kuukautta aiemmin, 10. toukokuuta.

”Suomen ilmastolle tyypillistä on vuosien välinen vaihtelu, eikä terminen kesä ole tässä poikkeus. Aikaisimmillaan kesä on alkanut etelässä huhtikuun loppupuolella, mutta pohjoisessa kesää saa odotella myöhään kesäkuullekin”, sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Ville Siiskonen.

Vuonna 2000 terminen kesä alkoi 19. huhtikuuta Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Salon Kärkän havaintoasemilla. Tämä on Ilmatieteen laitoksen vuoteen 1959 ulottuvan mittaushistorian aikaisin kesän alkamispäivämäärä.

Pitkän ajan keskiarvoissa terminen kesä alkaa aikaisimmillaan maan eteläosissa. Itä-Suomeen terminen kesä saapuu tyypillisesti samoilla leveysasteilla olevia rannikkoalueita nopeammin, sillä itäraja on Venäjältä kesäaikaan saapuvien lämpimien ilmamassojen vaikutuksen alaisena.

Pohjanmaan rannikkoalueita reunustava laaja merialue taas lämpenee hitaasti, minkä vuoksi vaasalaiset odottavat termistä kesää tyypillisesti pidempään kuin lieksalaiset.

Vaikka vaihtelu vuosien välillä on suurta, termisen kesän alkamisaika näyttää Suomessa aikaistuneen sitten 60-luvun.

Bratun perhe Ilinca (vas.), isä Mircea, Alexandru ja äiti Diana maisteli kevään ensimmäisiä jäätelöitään Kaivopuistossa.

Martin Haug heitteli sunnuntaina uistinta Rusutjärven rannassa Tuusulassa.

Termisten vuodenaikojen määrittely ei ole helppoa. Kunkin vuodenajan laskennallinen alkupäivämäärä määritellään erikseen jokaiselle Suomen yli sadasta havaintoasemasta. Samalla havaintoasemalla lämpötila voi vaihdella määrättyjen raja-arvojen ylä- ja alapuolella pitkäänkin.

”Jos on kesiä, joina lämpötila sahaa kymmenen asteen ylä- ja alapuolella, termisen kesän saa tavallaan määriteltyä, mutta sen alku- ja loppupäivämäärät saattavat näyttää oudolta.”

Määrittelyssä käytetään monen peräkkäisen vuorokauden keskilämpötiloista laskettavaa lämpösummaa. Tällä mahdollistetaan se, että yksi viileä päivä kolmen keskilämpötilaltaan yli 10 asteen päivän jälkeen ei vielä pysäytä termisen kesän etenemistä.

Paria päivää pidemmät poikkeamat aiheuttavat määrittelyyn päänvaivaa. Voiko vuodenaika kestää viikon?

Voi, ainakin jos katsoo mittaushistoriaa.

Suomen mittaushistorian myöhäisin terminen kesä alkoi sunnuntaina 1. syyskuuta vuonna 1968 Enontekiöllä Kilpisjärven nyt jo käytöstä poistetulla havaintoasemalla.

Kesä 1968 jäi Kilpisjärvellä lyhyeksi: jo seuraavana sunnuntaina 8. syyskuuta havaintoasemalla alkoi terminen syksy, kun vuorokauden keskilämpötila painui pysyvästi alle kymmenen.

”Asemalla oli aiemmin kesän aikana ollut päiviä, jolloin vuorokauden keskilämpötila oli ollut yli 10 astetta, mutta pisin jakso oli tuolloin syyskuun alussa”, Siiskonen selventää.

Terminen kesä voi nykyäänkin jäädä Lapin tuntureilla sijaitsevilla havaintoasemilla varsin lyhyeksi. Toisaalla taas päänvaivaa tuottaa terminen talvi.

Talvi, joka jäi tulematta, otsikoi HS vuosi sitten juttunsa etelän lauhasta ja vähälumisesta talvikaudesta 2019–2020. Ilmatieteen laitoksen mukaan terminen talvi tosin saapui etelään myös tuona talvena, tarkemmin sanottuna 25. helmikuuta. Tuo talvi kesti vain viisi päivää.

Lue lisää: 36 kuvaa talvesta, joka jäi tulematta – Edes Helsingin ensilumikisa ei ratkennut, koska ensilunta ei satanut

Lauha toissa talvi sai Ilmatieteen laitoksen muuttamaan tapaansa seurata termisten vuodenaikojen vaihtumista.

Aiemmin laitos ilmoitti lähes reaaliajassa termisen vuodenajan alkamisen maan eri osissa. Nykyään se määrittelee termisten vuodenaikojen alkamispäivämäärät vasta kunkin vuodenajan lopussa, kun vuodenaika on ehditty varmuudella saavuttaa koko maassa.

Laitos perusteli muutosta sillä, että erityisesti termisen talven alkamis- ja loppumisajankohtien määrittely on ilmaston lämpenemisen myötä vaikeutunut. Lauhoina talvina voi olla useita lyhyitä pakkasjaksoja yhden pitkän sijaan, eikä tulevaisuudessa termisiä vuodenaikoja ole välttämättä mielekästä seurata lainkaan, Ilmatieteen laitos julisti tiedotteessaan.

Samalla kun termiset talvet käyvät harvinaisiksi erityisesti maan etelä- ja lounaisosissa, Suomen terminen kesä pidentyy arviolta 4–5 päivää vuosikymmenessä, arvioivat suomalaistutkijat viime vuonna International Journal of Climatology -tiedelehdessä julkaistussa tutkimusartikkelissa.

Lue lisää: ”Emme ihan Lontoota tänne saa, mutta vähän siihen suuntaan ollaan menossa” – Tulevaisuudessa talvet lämpenevät ja sateet yleistyvät

Meteorologi Ville Siiskonenkaan ei ryhdy arvailemaan, vaihtuuko terminen vuodenaika alkavalla viikolla jo kesään.

”Vaikea vielä sanoa, onko saapuva lämmin ilmamassa termisen kesän alkua. Mutta tilastollisesti terminen kesä pääsee etelässä alkamaan näihin aikoihin vuodesta, toukokuun puolivälissä.”

Viirron perhe asettui syömään eväitä Myllykosken varrella Nurmijärvellä sunnuntaina.

Luonto on toden teolla heräämässä, kun lämpötilan odotetaan Etelä-Suomessa nousevan yli 20 asteeseen alkavalla viikolla.

Vaikka etelässä lähestytään jo kesäisiä lämpötiloja, Ilmatieteen laitos ei ole vielä ilmoittanut, milloin kuluvan vuoden terminen talvi vaihtui kevääksi eri puolilla Suomea. Maan pohjoisosissa saatetaan vielä elää termistä talvea: Käsivarren Lapissa lunta on yli puoli metriä, ja Kilpisjärvellä päivälämpötila on viime päivinä kohonnut hädin tuskin nollan yläpuolelle.

Lämpötiloihin perustuvia määritelmiä vuodenajoille käytetään lähinnä Pohjoismaissa. Tätä tyypillisempi on jaottelu kolmen kuukauden jaksoihin, joissa kesävuodenaikoja ovat kesä-, heinä- ja elokuu.

”Terminen kesä on loppujen lopuksi vain yksi suure. Ihmiset saavat itse oman fiiliksen mukaan määritellä, milloin kukakin kokee kesän alkavan”, Siiskonen sanoo.

Milloin meteorologi itse kokee kesän alkaneen?

”Itselläni ei ole kesälle tarkkaa määritelmää. Ehkä se on silloin, kun tarkenee ulkona sortsit jalassa. Toisilla ne toki voivat mennä jalkaan jo huhtikuussa.”

Kuopiolaiset Hanna ja Jori Ruuskanen nauttivat kevätauringosta kahvila Väinön terassilla.

Termiset vuodenajat

Kesä alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvämmin +10 asteen yläpuolelle.

Syksy alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvämmin +10 asteen alapuolelle.

Talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvämmin 0 asteen alapuolelle.

Kevät alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvämmin 0 asteen yläpuolelle.

Lähde: Ilmatieteen laitos

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat