Ratahankkeet saivat uutta vauhtia johtajanimitysten myötä – uudet junaradat lyhentäisivät matka-aikoja Helsingistä Turkuun ja Tampereelle - Kotimaa | HS.fi

Ratahankkeet saivat uutta vauhtia johtajanimitysten myötä – uudet junaradat lyhentäisivät matka-aikoja Helsingistä Turkuun ja Tampereelle

Hankeyhtiöiden uudet toimitusjohtajat uskovat nopeiden ratayhteyksien tulevaisuuteen.

IC 45 matkalla pohjoiseen Ryttylän aseman pohjoispuolella.

10.5. 2:00 | Päivitetty 10.5. 6:27

Suomi-radan ja Turun tunnin junan hankkeet nytkähtivät viime viikolla eteenpäin, kun joulukuussa perustetut ratahankeyhtiöt nimittivät toimitusjohtajansa.

Tampereen ja Helsingin välille tunnin junayhteyttä kehittävän Suomi-Rata oy:n toimitusjohtajaksi valittiin Timo Kohtamäki. Hänellä on pitkä kokemus infrahankkeista ja johtamisesta muun muassa Lemminkäinen oyj:n toimitusjohtajana ja sen jälkeen useiden rakennusalan yhtiöiden hallituksissa. Nyt kyseessä on kuitenkin hänelle uudenlainen haaste.

”Kyseessä on valtakunnallinen hanke, jolla on laaja yhteiskunnallinen merkitys. Se tukee kestävää kehitystä ja Suomen kilpailukykyä. Tämä on vähän erilaista työtä kuin mitä olen aiemmin tehnyt, mutta uskon, että kokemuksesta ja uran aikana syntyneistä suhteista on tässä tehtävässä hyötyä”, Kohtamäki sanoo.

Samalla Suomi-rata nimitti hankkeen suunnittelujohtajaksi Ramboll CM oy:n Siru Kosken. Hän on aiemmin toiminut muun muassa hankesuunnittelun yksikönpäällikkönä sekä apulaisjohtajana Liikennevirastossa

Turun Tunnin Juna oy:n johtoon nimitettiin aimo annos ydinenergiaosaamista. Pekka Ottavainen siirtyy tehtävään Stuk Internationalin toimitusjohtajan paikalta. Aiemmin hän on vetänyt muun muassa Fennovoiman pääomistajaa, Voimaosakeyhtiö SF:ää.

”Ydinenergiahankkeiden tapaan tässäkin tehtävässä on kyse suurhankkeen läpiviemisestä. Ja jos historiassani menee oikein pitkälle taaksepäin, olen rakentaja”, Ottavainen sanoo.

Hankkeista pidemmällä on tässä vaiheessa Turun tunnin juna. Tavoitteena on, että suunnittelu valmistuu vuoden 2023 loppuun mennessä ja liikennöinti olisi mahdollista käynnistää 2030-luvun alussa.

Turun tunnin juna -hankeyhtiön osuus kattaa Salo–Turku-kaksoisraiteen sekä uuden oikorataosuuden Espoosta Lohjan kautta Saloon.

Matka-ajan lyhentäminen vaatii lisäksi Espoon kaupunkiradan ja Turku–Kupittaa-kaksoisraiteen rakentamisen sekä Turun ratapihojen parantamisen.

”Nämä eivät kuitenkaan ole hankeyhtiön alaisia töitä”, Ottavainen sanoo.

Espoon kaupunkiradan rakennussuunnittelu on parhaillaan käynnissä, ja osuuden on määrä olla valmis vuonna 2028. Turun ratapihojen ja Kupittaan kaksoisraiteen rakentaminen alkaa tänä vuonna.

Suomi-rata puolestaan on pääradan kehittämishanke, joka mahdollistaa noin tunnin junayhteyden Helsingin ja Tampereen välillä. Samalla se lyhentää matka-aikoja pohjoisempaan Suomeen. Lisäksi hankkeeseen kuuluu lentorata, joka yhdistäisi Helsinki–Vantaan lentoaseman kaukojunaliikenteen piiriin.

”Parhaillaan olemme tekemässä Väyläviraston kanssa yhteistyösopimusta siitä, missä työn- ja vastuunjako menevät. Seuraavaksi alamme miettiä linjausvaihtoehtoja ja ratkaisumalleja. Tarkoitus on saada suunnittelutyö käyntiin lähikuukausina”, Kohtamäki sanoo.

Linjaukselle on olemassa kaksi vaihtoehtoa. Toisessa rakennettaisiin lisää kiskoja nykyisen pääradan yhteyteen, toisessa rakennettaisiin kokonaan uusi oikorata.

Tunnin junayhteyksien kehittäminen aloitettiin ennen koronaviruspandemiaa. Koska pandemia jatkuu yhä, sen vaikutuksista tulevaisuuden työelämään voi esittää vain arvioita. Yleisesti on arveltu etätyön määrän jäävän pysyvästi pandemiaa edeltänyttä aikaa korkeammaksi.

Näin arvioi muun muassa viime syksynä eläkkeelle jäänyt valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki Rakennuslehden haastattelussa. Siinä Hetemäki pohti pandemian vaikutuksia tunnin ratahankkeiden tulevaisuudelle ja sanoi, etteivät ihmiset välttämättä halua enää pendelöidä kolmea tuntia päivässä, kun voivat aiempaa vapaammin valita asuinpaikkansa.

Kohtamäki uskoo etätyön pysyvään lisääntymiseen. Kun ihmisten ei enää tarvitse joka päivä mennä toimistolle, nopea junayhteys voisi toimia etätyön mahdollistajana tilanteissa, joissa työpaikalle meno on välttämätöntä.

”Vakiintunut etätyö ja toisaalta nopea yhteys mahdollistavat työssäkäyntialueen laajentumisen. En myöskään usko, että toimitilojen tarve tulevaisuudessa vähenee, vaikka työn tekeminen muuttuu. Monen koti ei mahdollista etätöitä, joten tulevaisuuden toimisto on paikka, josta etäkokouksiin osallistutaan”, hän sanoo.

Myös Ottavainen mainitsee nopean junayhteyden mahdollistavan laajemman työssäkäyntialueen. Hän sanoo, ettei etätyön lisääntyminen poista ihmisten halua liikkua tai käyttää toisella paikkakunnalla olevia palveluita.

”Oma aika on ihmisille arvokasta, ja nykyisin heille on entistä tärkeämpää tehdä sellaisia asioita, joita he tavoittelevat. En usko, että matkustaminen tai liikenteessä oleminen on se ihmisten päämäärä, ja siksi nopeat yhteydet muuttuvat entistä tärkeämmiksi”, hän sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat