Tuore raportti: Terrorismin rahoittamisesta annetaan EU-maissa yhä enemmän tuomioita, mutta Suomessa ei ole tuomittu siitä ketään - Kotimaa | HS.fi

Tuore raportti: Terrorismin rahoittamisesta annetaan EU-maissa yhä enemmän tuomioita, mutta Suomessa ei ole tuomittu siitä ketään

Keskusrikospoliisi selvitti raportissaan syitä tapausten olemattomaan määrään Suomessa.

Isisin taistelijoita Raqqan kaupungissa Syyriassa marraskuussa 2015.

12.5. 13:59

Terrorismin rahoittamistapauksista annetaan tuoreen raportin mukaan EU-maissa vuosi vuodelta enemmän tuomioita. Suomessa ei ole kuitenkaan tuomittu siitä ketään.

Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskus selvitti raportissaan, minkä verran Euroopassa on annettu tuomioita terrorismin rahoittamisesta vuosina 2015–2020. Rahanpesun selvittelykeskuksen yksi lakisääteisistä tehtävistä on terrorismin rahoittamisen estäminen ja paljastaminen.

Oikeudenkäyntejä terrorismin rahoittamisesta on järjestetty tarkasteluaikana 18 EU-maassa.

Tuomioistuinkäsittelyjä oli kaikkiaan 108. Eniten oikeudenkäyntejä oli Ranskassa (20 tapausta), Belgiassa (16) ja Hollannissa (14).

Suomessa oikeudenkäyntejä oli yksi. Siinä syytetyt vapautuivat syytteistä.

”Suomi oli niistä jäsenmaista, joissa oli ollut tarkasteluaikana terrorismin rahoittamista koskeva tuomioistuinkäsittely, ainoa maa, jossa ei ollut langettavaan tuomioon johtaneita tapauksia”, keskusrikospoliisin selvityksessä todetaan.

Yli 90 prosenttia EU-maissa annetuista tuomioista oli langettavia. Valtaosa tapauksista liittyi jihadistisen terrorismin rahoittamiseen ja vierastaistelijoihin.

Kyseiset jihadistiset ryhmät toimivat tyypillisesti Syyriassa ja Irakissa. Raportissa mainitaan esimerkkeinä Isis, Junad al-Sham sekä Jaish al-Muhaji-reen wal-Ansar (JANWA).

Usein kyse oli yksittäisten vierastaistelijoiden rahoittamisesta. Varojen lähettäjät olivat monesti vierastaistelijoiden sukulaisia tai tuttavia.

Terrorismin rahoittamisesta epäillyt vetosivat monesti tietämättömyyteen. He eivät omien sanojensa mukaan tienneet varojen tosiasiallisesta käyttötarkoituksesta tai siitä, että vastaanottaja on terroristi tai terroristijärjestö.

Terrorismin rahoittamistapauksista varoja ohjattiin tyypillisesti Syyrian ja Irakin ohella myös Turkkiin.

Keskusrikospoliisi vertaili myös terrorismin rahoittamista koskevaa lainsäädäntöä kuudessa EU-maassa.

”Yleisenä huomiona voidaan todeta, että merkittäviä lainsäädännön eroja ei ollut havaittavissa. Eroja löytyi lähinnä siinä, kuinka yksityiskohtaista lainsäädäntöä kussakin maassa oli säädetty”, raportissa todetaan.

Jäsenmaiden väliset erot tuomioiden määrässä eivät siten näytä raportin perusteella johtuvan lainsäädännön puutteista vaan pikemminkin sen tulkinnasta yksittäisissä oikeustapauksissa.

Asukaslukuun suhteutettuna Suomesta konfliktialueille lähteneiden vierastaistelijoiden määrä on EU:n keskitasoa. Suurin osa muiden EU-maiden oikeudenkäynneistä koski nimenomaan vierastaistelijoiden rahoittamista.

”Tämän valossa voidaan pitää huomionarvoisena, ettei syytteeseen ole päätynyt esimerkiksi yhtään vierastaistelijan rahoittajaa. Asia saattaa johtua niin lainsäädännöllisistä, näytön hankkimiseen kuin esitutkinnan käynnistämisen kynnykseen liittyvistä syistä”, raportissa kerrotaan Suomen tilanteesta.

Ainoa oikeudenkäynti Suomessa koski al-Shabaabin rahoittamista Somaliassa. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi aluksi syytetyt ehdolliseen vankeuteen, mutta Helsingin hovioikeus vapautti heidät kaikista syytteistä vuonna 2016.

Syytteet hylättiin pitkälti siksi, ettei varojen välittämisen yhteyttä tiettyyn terroritekoon pystytty osoittamaan.

Lue lisää: Terrorismisyytteet kaatuivat hovioikeudessa – oikeus uskoi väitettä vähäosaisten almuista

Oikeudenkäynnin jälkeen Suomen rikoslaissa on säädetty rangaistavaksi terroristiryhmän rahoittaminen. Siitä voidaan tuomita, vaikka rahoittamisen yhteyttä yksittäiseen terroritekoon ei pystyttäisi osoittamaan.

Uudesta rikosnimikkeestä huolimatta tapauksia ei ole päätynyt tuomioistuinkäsittelyyn.

Esitutkintojen ja oikeustapausten olematon määrä Suomessa voi raportin mukaan johtua osittain muun muassa terrorismilainsäädännön myöhäisestä kehittymisestä. Osa nykyisin kriminalisoiduista teoista ei ole tietyissä tapauksissa olleet rikoksia vielä silloin, kun ne on tehty.

Lisäksi Suomessa on vain vähän poliiseja ja syyttäjiä, jotka ovat erikoistuneet terrorismirikoksiin. Niiden tutkinta kestää usein pitkään ja vaatii paljon resursseja. Se voi nostaa raportin mukaan kynnystä aloittaa esitutkinta terrorismirikoksesta.

Uusien esitutkintojen ja oikeudenkäyntien määrää voi raportin mukaan vähentää sekin, ettei aiempaa oikeuskäytäntöä ole juuri olemassa. Lisäksi todisteiden hankkiminen konfliktialueelta voi olla vaikeaa.

”Lainsäädännön osalta korotettu tahallisuusaste ja terroristisen tarkoituksen osoittamisen haasteet lienevät tekijöitä, jotka vaikuttavat tapausten puuttumiseen Suomessa. Tästä on havaintoja niissä harvoissa terrorismirikosoikeudenkäynneissä, joita Suomessa on käyty ja joissa syytteitä terrorismirikoksista on hylätty”, raportissa todetaan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat