Koronavuosi jätti suun terveydenhuoltoon valtavan hoitovelan – hoidon lykkääntyminen voi aiheuttaa pahimmillaan vakaville sairauksille altistavan tulehduksen - Kotimaa | HS.fi

Koronavuosi jätti suun terveyden­huoltoon valtavan hoitovelan – hoidon lykkääntyminen voi aiheuttaa pahimmillaan vakaville sairauksille altistavan tulehduksen

Suun terveydenhuoltoon syntyi viime vuonna hoitovelkaa yli miljoona käyntiä. Sen purkamiseen voi mennä jopa kolme vuotta.

Hammaslääkäri Kiira Löfberg valmistautui viime maanantaina iltapäivällä Tapiolan hammashoitolassa lähtemään kohti toista työpaikkaansa Mehiläisen hammaslääkäriasemalla.

24.5. 2:00 | Päivitetty 24.5. 6:20

Viime vuonna monella suomalaisella jäi käymättä hammaslääkärillä. Sen kertovat tilastot, joiden mukaan suun terveydenhuoltoon syntyi vuoden 2020 aikana 1,1 miljoonan käynnin hoitovelka.

Käyntejä on yhä tavallista vähemmän. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaiseman raportin arvion mukaan velan purkamiseen voi mennä jopa kolme vuotta.

Hammaslääkäriin pääsyä sai odottaa jo ennen koronapandemiaa, ja sen jälkeen tilanne on heikentynyt entisestään. Hammaslääkäriliitto esitti huolensa tilanteesta perjantaina ja vaati palveluiden parantamista osana sote-uudistusta.

”Päättäjien tulee investoida suomalaisten suun terveyden edistämiseen ja suun sairauksien hoitoon nyt, jotta sairaiden suiden aiheuttama aikapommi ei räjähdä lähivuosina”, esitti liitto kannanotossaan.

Liitto muistutti, että vaativien hoitojen määrän tarve lisääntyy hoidon viivästymisen seurauksena erityisesti muita heikoimmassa asemassa olevien ihmisten kohdalla. Lisäksi tilanne kuormittaa hoitohenkilöstöä.

Hammaslääkärikäynnin lykkääntyminen voi pahimmillaan aiheuttaa vakavia terveysongelmia.

”Jos jotakin jätetään väliin, vaikeudet kerrannaistuvat”, sanoo Helsingin yliopiston ja Tukholman Karoliinisen instituutin hammaslääketieteen professori Timo Sorsa.

Sorsa kertoo, että lasten ja nuorten aikuisten seurantatutkimuksissa on havaittu epäsäännöllisten tarkastusten johtavan suurempaan määrään ientulehduksia ja reikiintymistä.

”Harvemmin tarkistuksissa käyneille kehittyi sydän- ja verisuonitautien ja metabolisen oireyhtymän tunnusmerkkejä”, kertoo Sorsa.

Kytevä tulehdustila voi altistaa aikuisiällä vakaville sairauksille.

”Sama tulehdus pyörii koko elimistössä ja muhii siellä, se on kivuton ja salakavala tila. Riski kakkostyypin diabetekselle yleistyy, ja pitkällä tähtäimellä se aiheuttaa sydäntaudin ja syövän riskin. Kaikki nämä ruokkivat ikääntyessä toisiaan.”

Hoidon lykkääntyminen ja ongelmien paheneminen voi aiheuttaa pulan erikoishammaslääkäreistä. Erityisesti suurten kasvukeskuksien ulkopuolella voi olla vaikeaa päästä lääkärille, joka pystyy hoitamaan vakavia suun sairauksia.

”Meillä on hammaslääkäreitä, mutta meillä ei ole erikoishammaslääkäreitä”, kertoo Sorsa.

Espoossa Tapiolan hammashoitolassa hammaslääkärinä työskentelevä Kiira Löfberg kertoo, että kiire on jo hieman helpottanut hektisestä syksystä.

”Hoidimme pandemian alussa puolisen vuotta vain päivystysluontoisesti potilaita. Omat potilaat jäivät syksylle, ja silloin tuntui, että hoidettavaa oli kasaantunut ihan hirveästi.”

Hammaslääkärit joutuivat itse siirtämään ajat ja tiedottamaan siirrosta asiakkaille.

”Normaalisti meillä on päivässä tunti varattu paperitöille, silloin meni kolme tuntia”, Löfberg muistelee.

Hammaslääkärin itsensä on vaikea nähdä, kuinka suuri hoitovelka on.

”Meille ei voi antaa tarkastusaikoja kuin tietyn määrän päivälle. Potilaat ovat sanoneet, että on mennyt hirveän kauan saada aika”, sanoo Löfberg.

Löfbergin mukaan potilaiden suun kunnosta pystyy kuitenkin jo nyt paikoin päättelemään, jos hoito on viivästynyt. Joskus se johtaa uuden hoitosuunnitelman tekemiseen.

Tällä hetkellä korona-ajan perintönä hammaslääkäreillä on uudet suojavälineet, kuten maskit ja visiirit. Lisäksi jotkin aerosoleja tuottavat välineet ovat yhä pannassa.

”Sylkipöly jää leijumaan huoneeseen pitkäksi aikaa”, Löfberg kertoo.

Pandemian alkuvaiheessa Löfberg sijoitettiin koronavirukselle altistuneiden hammashoitolaan Haukilahteen. Nyt hän työskentelee osan ajasta Tapiolassa ja osan yksityisellä puolella.

Viime viikolla hän oli maanantai-iltapäivänä kiirehtimässä Tapiolasta vuoroonsa Mehiläiseen.

Tapiolassa olikin rauhallista. Hammashoitolan odotustilassa odotti vuoroaan vain pari asiakasta, vaikka alakerran koronarokotuspisteellä kävi vilske.

Hammaslääkärin kutsua odottanut Marjatta Immonen kertoi, että ajan saaminen oli pitkän odotuksen takana.

”Kyllä piti odottaa. Helmikuussa varasin ajan”, hän sanoo.

Immonen kertoo asioivansa useammin yksityisellä mutta päättäneensä tällä kertaa tulla tarkastukseen Tapiolaan.

Marjatta Immonen kertoi varanneensa helmikuussa ajan Tapiolan hammashoitolaan.

Myös Risto Blommendahl kertoi odottaneensa hammaslääkäriaikaansa, mutta ei poikkeuksellisen kauaa.

”Olen tottunut, ja joudan odottelemaan”, hän kertoi.

Risto Blommendahl odotteli hammaslääkäriaikaansa Tapiolan hammashoitolan odotustilassa.

Espoossa peruttiin koronaepidemian vuoksi viime vuonna 60 000 asiakaskäyntiä, kertoo kaupungin vt. johtava ylihammaslääkäri Annamari Nihtilä.

Nihtilän mukaan THL:n arvioima hoitovelan purku 1–3 vuoden kuluessa on optimistinen tavoite.

”Se on minimissään kolme vuotta, ja siihen tarvitaan lisäresursseja ja yhteistyötä yksityisten kanssa. Omin voimin me emme sitä pysty purkamaan”, hän sanoo.

Hammaslääkäriliittokin pitää yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä tärkeänä hoitovelan purkamisessa.

”Suun terveydenhuollon palvelujärjestelmä on kokonaisuus, jossa yksityinen sektori hoitaa noin puolet aikuisväestöstä. Siksi toimiva yhteistyö sektorien välillä on tärkeää”, ilmaisi liitto hoitovelkaa koskevassa kannanotossaan.

Hammaslääkärissä käyvien määrä ei ole vielä palannut koronaepidemiaa edeltävälle tasolle. Erityisesti terveiden aikuisten tarkastuskäynnit ovat viivästyneet.

Nihtilän mukaan Espoossa asiakkaiden yhteydenottoja on ollut hieman vähemmän kuin runsas vuosi sitten.

”Olemme purkaneet näkyvää hoitojonoa. Mutta piilossa on jono heitä, jotka eivät ole vielä rohjennet varata aikaa”, sanoo Nihtilä.

Sama ongelma näkyy myös muualla terveydenhuollossa. HS uutisoi viime viikolla, että kohdunkaulan syövän seulonnoissa käyminen on vähentynyt korona-aikana huomattavasti.

Hoitovelan purku 1–3 vuoden kuluessa on optimistinen tavoite, sanoo Espoon vt. johtava ylihammaslääkäri Annamari Nihtilä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat