Erityistä tukea tarvitsevia lapsia opetetaan yhdessä muiden kanssa, eikä se ole pelkästään hyvä tai huono asia - Kotimaa | HS.fi

Erityistä tukea tarvitsevia lapsia opetetaan yhdessä muiden kanssa, eikä se ole pelkästään hyvä tai huono asia

Helsinkiläiskoulussa inkluusio on arkea: erityistä tukea tarvitsevia lapsia opetetaan samassa ryhmässä muiden kanssa. Kimpisen koulussa Lappeenrannassa jokaiselle yläkouluun tulevalle oppilaalle osoitetaan kotiluokka – oli hän sitten tuen tarpeessa tai ei.

Pihlajamäen ala-asteen 3C-luokan oppilaat syventyivät ympäristöopin tehtäviin ulkotunnilla.

23.5.2021 2:00

Yhdellä oppilaalla näyttää olevan vaikeuksia pysyä paikoillaan. Sillä aikaa, kun muut kuuntelevat ohjeita, hän hyppii oksan päällä.

Sitten päästäänkin jo liikkeelle ja tekemään tehtäviä.

”Ope, mistä mä löydän kiven?” kysyy toinen oppilas. Kiveä tarvitaan tehtävässä.

”Jos ei löydy, voit käyttää käpyä”, luokanopettaja Suvi Anttonen neuvoo.

Käynnissä on Pihlajamäen ala-asteen koulun 3C:n luokan ympäristöopin tunti lähimetsässä. Tehtävänä on etsiä kevään merkkejä ryhmissä ja suorittaa niihin liittyviä rasteja.

Rastien tehtäviä ratkotaan ja pohditaan yhdessä. Välillä osa oppilaista kiipeilee kalliolla. Anttonen komentaa alas. Sitten jatketaan. Tunnin lopuksi suurin osa oppilaista rakentaa metsään pieniä majoja.

”Näin käy melkein aina, että lopulta koko luokka päätyy yhdessä rakentamaan jotain”, Anttonen kertoo.

Anttonen pitää luokalleen säännöllisesti oppitunteja ulkona, sillä se tuo tervetullutta vaihtelua luokkatyöskentelyyn. Ulkona on tilaa oppia ja innostua.

Pihlajamäen ala-asteen koulun oppilaista liki viidesosa tarvitsee jotakin kolmiportaisen tuen muodoista: yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Siksi luokan mukana on nytkin erityisopettaja Johanna Rannila.

Opetusta seuraava ulkopuolinen ei kuitenkaan pysty päättelemään, millaista tukea kukin oppilas tarvitsee.

Luokanopettaja Suvi Anttonen (vas.) antaa ohjeita oppilaille ja erityisopettaja Johanna Rannila auttaa.

Ulkoluokkatunteja käytetään Pihlajamäen ala-asteen koulussa säännöllisesti osana opetusta. Koulun oppilaista joka viides tarvitsee jotain kolmiportaisen tuen muodoista.

Oppimisen tuesta ja erityisopetuksesta on tullut yksi kuntavaalien teemoista.

Keskustelu on keskittynyt erityisesti inkluusioon eli erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opettamiseen yleisopetuksessa. Inkluusiosta on puhuttu jo useita vuosia, mutta viime aikoina keskustelu on kärjistynyt.

Kritiikin mukaan erityistä tukea tarvitsevat lapset eivät saa yleisopetuksessa riittävästi tukea, opettajan aika ei riitä yleisopetuksen oppilaille ja opettajat uupuvat.

Opettajien ammattijärjestö OAJ:n mukaan osa kunnista on käyttänyt inkluusiota säästökeinona, eikä sen toteuttamiseen ole osoitettu tarpeeksi resursseja.

Opettaja Suvi Anttoselle on tullut välillä tunne, että suuri yleisö ei aina välttämättä tiedä, mistä puhutaan, kun puhutaan inkluusiosta. Käsitteet integraatio ja inkluusio menevä usein sekaisin.

Pihlajamäen ala-asteen koulussa toteutetaan molempia. Suurin osa erityisen tuen oppilaista opiskelee yleisopetuksen ryhmissä. Siitä huolimatta on myös pienryhmiä ja erityisluokkia. Koululle on myös keskitetty alueen erityisluokat.

”Inkluusio ei ole hyvä tai huono asia, vaan sen onnistuminen riippuu paljon siitä, millaista tukea opettaja koulun johdolta saa”, Anttonen sanoo.

Asia ei ole siis hänen mukaansa mustavalkoinen.

Tiimityöskentelystä onkin hänen mukaansa tullut osa opettajan arkea. Erityisopettaja Johanna Rannila on Anttosen luokan tunneilla neljästä viiteen kertaan viikossa.

Viime syksynä erityisopettajan tunteja oli enemmän, mutta tänä keväänä tukea jouduttiin suuntaamaan enemmän toiseen ryhmään. ”Silloin muut joutuvat joustamaan”, Rannila kertoo.

Hän muistuttaa, että erityistä tukea tarvitsevia oppilaita on vain pieni osa oppilaista ja että tukea voivat koulutaipaleensa aikana tarvita opiskeluunsa myös monet muut oppilaat.

Siru Tindwa (vas.), Serafia Rannikko ja Heini Kauranne syventyivät rastitehtävään.

Abdullaahi Botan (vas.), Eemu Jokio ja Joonatan Pulliainen etsivät tehtävään sopivaa kiveä tai käpyä.

Inkluusion haasteet ovat tuttuja myös Pihlajamäessä. Jos jotain tapahtuu, useimmiten syynä on kuitenkin ollut se, ettei oppilaan hoito ole ollut tasapainossa, sanoo rehtori Tomi Ojanen.

”Kyllä me oppimisen voimme aina järjestää, mutta mikäli lapsi ei saa oikea-aikaista hoitoa, me emme siinä voi häntä auttaa.”

Pihlajamäen ala-aste kuuluu niihin helsinkiläiskouluihin, jotka saavat kaupungin myöntämää positiivisen diskriminaation määrärahaa.

Rahaa myönnetään keskimääräistä haastavammilla alueilla toimiville kouluille syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Koulun oppilaissa on myös paljon maahanmuuttajataustaisia, jotka tarvitsevat tukea kielen oppimiseen.

Rahalla saadaan esimerkiksi käsipareja. Ne voivat olla jopa ryhmäkokoa tärkeämpiä.

”Ryhmäkoko voi olla 20 tai 40, mutta jos opettajalta menee aika yhden oppilaan kanssa, muut jäävät silloin ilman opetusta, oli ryhmä sitten kuinka pieni tahansa”, Ojanen sanoo.

Pihlajamäessä opettajien tukena on paitsi laaja-alaisia erityisopettajia myös koulunkäyntiavustajia. Erityisesti laaja-alaisten erityisopettajien määrä on Ojasen mukaan ratkaiseva.

”Heillä on erityistä osaamista hyvin monenlaisten oppimisen haasteiden kohtaamiseen”, Ojanen sanoo. ”Eihän sairaanhoidossakaan oleteta, että yleislääkäri osaa hoitaa kaikkia tauteja, vaan siellä on erikoistuttu.”

Hän kannattaisikin jonkinlaista suositusta erityisopettajien määrälle. Hyvä määrä hänen mukaansa olisi yksi sataa oppilasta kohden.

”Meillä on tällä hetkellä kolme laaja-alaista erityisopettajaa ja oppilaita noin 370. Se on vähän siinä ja siinä, että riittääkö se”, Ojanen sanoo.

Lappeenrantalaisen Kimpisen koulun slogan kuuluu: ”Kaikille sopiva koulu.”

Lappeenrannassa on kouluja, jotka ovat kokonaan inklusiivisia, eli erityisluokat on niistä kokonaan purettu. Kimpisen koulussa on kuitenkin yhä myös pienryhmiä ja erityisluokkia.

Rehtori Tomi Valkeapää ymmärtää arvostelun erityisluokkien vähentämistä kohtaan mutta muistuttaa, että tuen pitää lähteä lapsen tarpeista.

”Vaikka lähtökohtana on se, että myös erityisen tuen tarpeessa olevat opiskelevat muiden kanssa, se ei kaikille kuitenkaan sovi.”

Kimpisen koulussa nykyisiä toimintamalleja oppilaan tuen tarpeeseen on kehitetty vuosien ajan.

Kimpisen koulussa opiskelee noin 1 130 oppilasta, joista 680 on yläkoulun ja noin 450 alakoulun oppilaita. Oppilaista noin 14 prosenttia on tehostetun tuen ja 8,5 prosenttia erityisen tuen tarpeessa.

Marja Ridell opettaa yläkoulun puolella uskontoa, psykologiaa ja matematiikkaa. Ridell kertoo, että aineenopettajien välinen yhteistyö sujuu saumattomasti. ”Esimerkiksi tukiopetusta voidaan antaa joustavasti”, Ridell kertoo.

Koulussa erityisen tuen tarpeessa olevat opiskelevat alaluokilla yhdessä yleisopetusten kanssa. Opetus toteutetaan luokanopettajan ja eritysopettajan kanssa. Tukenaan heillä on koulunkäynninohjaaja.

Jokaiselle yläkouluun tulevalle oppilaalle, oli hän sitten tuen tarpeessa tai ei, osoitetaan kotiluokka. Myös erityisen tuen tarpeessa olevat oppilaat opiskelevat kokonaan tai enemmän tai vähemmän integroituna oppiaineista riippuen.

”Jokainen oppilas käy vähintään taito- ja taideaineissa oman kotiluokan tunneilla”, Valkeapää kertoo.

Erityisopettaja Iikka Voutilainen opettaa niin kutsuttua Majakka-luokkaa, jossa opintoja suoritetaan räätälöidysti. Osa ryhmän oppilaista ei jaksaisi käydä koulua tai pysty keskittymään isossa ryhmässä.

”Täällä me sitten joustavasti kohtaamme heidät ja heidän tarpeensa ja autamme, missä he apua tarvitsevatkaan”, Voutilainen kertoo.

Majakka-luokkalaisista moni käy myös kotiluokkansa opetuksessa.

Erityisopettaja Iikka Voutilainen opettaa niin kutsuttua Majakka-luokkaa. Kyseessä on yläkoulun puolella toimiva pienryhmäopetus oppilaille, joilla on haasteita opiskella yleisopetuksen ryhmissä.

Jos kaikki opetus kuitenkin olisi järjestetty pelkästään erityisluokissa, se ei antaisi mahdollisuutta järjestää opetusta joustavasti, sanoo rehtori Valkeapää.

Erilaiset oppijat samassa luokassa valmentavat elämään ihan eri tavalla kuin jos he olisivat omissa ryhmissään.

Valkeapää ei kannata suosituksia erityisopettajien määrästä. ”Niiden ongelmana on, että minimistä tuppaa usein tulemaan maksimi, josta sitten aletaan lipsua”, hän sanoo.

Sen sijaan hän toivoisi koulujen rahoitukseen joustoa. Esimerkiksi koronaepidemiasta johtuvien oppimisvajeiden paikkaamiseen osoitetut rahat Kimpisessä on käytetty resurssiopettajien palkkaamiseen kaikilla tuen portailla.

Koska rahoitus varmistui niin myöhään, sen järjestäminen ei ollut helppoa.

”Meillä on ollut onni, että olemme haluttu työpaikka. Olemme siksi löytäneet päteviä opettajia lyhyelläkin ajalla”, Valkeapää kertoo.

Pihlajamäen ala-asteen koulun kolmannen luokan ympäristöopin tunti on lopuillaan. Luokanopettaja Suvi Anttonen pyytää oppilaat puoliympyrään ja ohjeistaa, miten kävellään yhdessä takaisin koululle.

Paluumatkalla ulkoilutiellä ohitetaan leuanvetotanko ja jumppateline. Pari koululaisista ei malta olla lipeämättä jonosta ja kokeilematta siihen kiipeämistä.

Koulun pihalla Anttonen selvittää vielä kahden oppilaan välistä erimielisyyttä. Riita sovitaan.

Osalla oppilaista koulupäivä päättyy, ja he suuntaavat hakemaan reppunsa. Oppilaiden posket ovat ulkoilun jäljiltä punaiset.

Ulkotunnin jälkeen Pihlajamäen ala-asteen koulun 3C-luokan oppilaat suuntaavat takaisin koululle.

Erityisluokat ovat vähentyneet

  • Erityisluokkia ryhdyttiin vähentämään vuoden 2011 lakimuutoksen jälkeen.

  • Oppimisen tuki on laissa jaettu kolmeen tasoon: yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen.

  • Yleinen tuki kuuluu kaikille oppilaille, ja siihen sisältyy muun muassa tukiopetus.

  • Tehostetussa tuessa oppilas saa vahvempaa tukea, esimerkiksi osa-aikaista erityisopetusta. Erityisessä tuessa tuki on vahvinta ja oppilaan kuuluisi saada erityisopetusta.

  • Tehostettua tai erityistä tukea sai vuonna 2019 joka viides peruskoulun oppilas eli noin 113 000 lasta tai nuorta.

  • Erityisen tuen piirissä on noin kahdeksan prosenttia oppilaista esimerkiksi fyysisen tai henkisen vamman takia.

  • Vain pieni osa erityisopetusta saavista käy erityisluokkaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat