Norja alkaa rokottaa 18–24-vuotiaita, koska tartunnat leviävät nuorisossa – Miksi Suomessa rokotusjärjestystä ei ole tarvetta muuttaa? - Kotimaa | HS.fi

Norja alkaa rokottaa 18–24-vuotiaita, koska tartunnat leviävät nuorisossa – Miksi Suomessa rokotusjärjestystä ei ole tarvetta muuttaa?

Suomen rokotusstrategian tavoitteena on estää vakavia tautitapauksia. Kansallisen rokotus­asiantuntija­ryhmän puheenjohtajan Ville Peltolan mukaan se saavutetaan rokottamalla perustervettä väestöä ikäjärjestyksessä vanhimmista nuorimpiin.

Suomen tavoitteena on tarjota kesän aikana kaikille rokotettaville vähintään yksi rokoteannos. Asiantuntijan mukaan tavoite on jo niin lähellä, ettei rokotusjärjestystä ole syytä enää muuttaa.

14.5. 17:16

Norja muuttaa rokotusstrategiaansa ja alkaa jakaa koronavirus­rokotteita 18–24-vuotiaille kansalaisilleen samaan aikaan 40–44-vuotiaiden kanssa. Nuorimmalle ikäryhmälle aletaan tarjota rokotteita heti, kun kaikki 45-vuotiaat ja sitä vanhemmat norjalaiset on rokotettu.

Ratkaisulla pyritään reagoimaan tartuntojen kasvuun nuorison keskuudessa. Norjan pääministerin Erna Solbergin mukaan syynä rokotusjärjestyksen muuttamiseen on myös se, että monet koronavirusrajoitukset ovat iskeneet juuri nuoriin.

”Näin toimiessamme Norja voi avautua aikaisemmin”, Solberg totesi keskiviikkona Aftenpostenin mukaan.

Suomessa vastaavaan rokotusjärjestyksen muuttamiseen tuskin lähdetään, arvioi Kansallisen rokotus­asiantuntija­ryhmän (KRAR) puheenjohtaja, Turun lasten infektiotautiopin professori Ville Peltola.

”Kyllähän sitäkin on katsottu, että keskityttäisiin niihin, jotka levittävät virusta enemmän. Olemme kuitenkin tulleet siihen tulokseen, että iänmukainen aleneva järjestys on meillä paras”, Peltola sanoo.

Hän myöntää, että nuoret ovat kärsineet rajoituksista runsaasti, ja hänestä näkökulman korostaminen on ymmärrettävää. Myös KRAR on käsitellyt asiaa.

”Järjestystä on pohdittu, mutta se on kirjattu valtioneuvoston asetukseen, eikä ole syytä ruveta muuttamaan sitä.”

Peltolan mukaan Norjan kaltainen rokotusjärjestyksen muuttaminen vaatisi Suomessa selkeän osoituksen sen terveydellisistä hyödyistä.

”Toisaalta rokotukset edistyvät kohtalaisen hyvää vauhtia, ja rokotusjärjestyksellä nuoremmissa ikäryhmissä ei ole kauhean suurta merkitystä. Mutta jos esimerkiksi alle 30- tai alle 25-vuotiaat rokotettaisiin ensin, silloin jäätäisiin jälkeen muissa ikäryhmissä. Nykyiselle järjestykselle on perusteensa, sillä jo vähän vähän varttuneemmissa ikäryhmissä on enemmän vakavia tautitapauksia kuin nuorilla”, Peltola sanoo.

”Ja kesän aikana myös nuoremmille ikäluokille saadaan tarjottua rokotteita.”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo, että THL on mallintanut, miten rokotusjärjestyksen muuttaminen nuoremmista vanhempiin vaikuttaisi nykyisiin ilmaantuvuuslukuihin

”Kuukausi sitten tehdyissä laskuissa senhetkisessä epidemiatilanteessa järjestyksen muuttamisella ei saatu oleellista parannusta tautitaakan vähenemiseen. Sen vuoksi tähän ei lähdetty.”

Nohynekin mukaan tautitilannetta on kuitenkin seurattava. Sen pohjalta katsotaan, onko rokotusjärjestystä aihetta muuttaa touko–kesäkuun vaihteessa. Asetukseen kirjatun rokotusjärjestyksen muuttaminen veisi myös aikaa.

”Tosin kohtahan me jo tulemme rokotuksissa nuorempiin ikäryhmiin. Nyt on varmaankin menossa viimeiset viikot, jos asialle jotain halutaan tehdä”, Nohynek sanoo.

Suomen rokotusstrategian tavoitteena on estää vakavia tautitapauksia ja kuolemia. Ville Peltolan mukaan tavoite saavutetaan rokottamalla perustervettä väestöä ikäjärjestyksessä vanhimmista nuorimpiin.

”Olisi strategian vastaista lähteä muuttamaan järjestystä muilla perusteilla”, Peltola sanoo.

Suomen tavoitteena on tarjota kesän aikana kaikille rokotettaville ikäryhmille vähintään yksi rokoteannos. Peltolan mukaan tavoite on jo lähellä, eikä rokotusjärjestystä ole syytä enää lähteä muuttamaan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat