Brittitutkimus: 12 viikon rokote­väli auttaa muodostamaan enemmän vasta-aineita kuin kolmen viikon – Suomi siirtyi pidempään annos­väliin helmikuussa - Kotimaa | HS.fi

Brittitutkimus: 12 viikon rokote­väli auttaa muodostamaan enemmän vasta-aineita kuin kolmen viikon – Suomi siirtyi pidempään annos­väliin helmikuussa

Pidempi rokotusväli lisää vasta-aineiden määrää merkittävästi yli 80-vuotiailla.

Koronavirusrokotteen saaneelle henkilölle annettava kortti kertoo muun muassa rokotteen valmistajan, ensimmäisen rokotuksen päivämäärän ja tulevan toisen rokotuksen ajankohdan.

14.5. 19:12

Suomen helmikuinen päätös pidentää koronavirusrokotteen annosväli 12 viikkoon näyttää osoittautuneen uuden tutkimustiedon valossa oikeaksi.

Tuoreen, vielä vertaisarvioimattoman brittitutkimuksen mukaan 12 viikon rokoteväli auttaa muodostamaan enemmän vasta-aineita kuin kolmen viikon rokoteväli. Tutkimuksessa selvitettiin Biontechin ja Pfizerin kehittämän rokotteen vasta-aineiden muodostumista yli 80-vuotiailla.

Birminghamin yliopiston tutkijat havaitsivat, että pidempi ajanjakso ensimmäinen ja toisen rokoteannoksen välissä auttaa muodostamaan enemmän vasta-aineita.

Tutkimuksessa verrattiin immuunijärjestelmän reaktioita tapauksissa, joissa Pfizerin rokote annetaan kolmen tai kahdentoista viikon välein.

12 viikon ajanjakson aikana ehtii muodostua kolme ja puoli kertaa enemmän vasta-aineita verrattuna siihen, jos tehosterokote annetaan jo kolmen viikon kuluttua.

Tutkimuksesta kertoivat muun muassa uutistoimisto Reuters ja brittiläinen The Guardian -lehti.

Tuoreen brittitutkimuksen tuloksia ei ole vielä vertaisarvioitu. Tutkimuksessa oli mukana 175 ihmistä, jotka olivat 80–99-vuotiaita.

Vasta-aineet ovat vain yksi osa immuunijärjestelmää. Lisäksi rokotteet muodostavat T-soluja, jotka tappavat tartunnan saaneita soluja.

Tutkijat havaitsivat, että kolmen viikon rokotevälin ihmisillä oli enemmän T-soluja kuin kahdentoista viikon rokotevälin ihmisillä. T-solujen määrät olivat kuitenkin tasoittuneet kolme kuukautta ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen.

Tutkijoiden mukaan tutkimuksesta ei voida vielä vetää johtopäätöksiä siitä, kummassa ryhmässä olleilla on parempi suoja koronavirusta vastaan.

Suomessa siirryttiin 12 viikon rokotusväliin helmikuussa Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) suosituksesta. Päätöksen taustalla oli tavoite saada rokotekattavuus kasvamaan ripeämmin ja se, että mahdollisimman moni saisi ensimmäisen rokoteannoksen.

Aiemmin KRAR oli suositellut, että annosten antoväli olisi 21–28 vuorokautta ja erityisistä syistä korkeintaan 42 vuorokautta.

Britanniassa siirryttiin 12 viikon rokotusväliin jo tammikuussa. Silloin lääkärit moittivat päätöstä epätieteelliseksi ja epäreiluksi.

Maaliskuussa uutisoitiin, että jo ensimmäinen rokoteannos antaa kelvollisen suojan. Alustavien tutkimustulosten mukaan Pfizerin ja Biontechin rokote estää vakavaa tautimuotoa 85-prosenttisesti ja Astra Zenecan 94-prosenttisesti.

”Vaikuttaa siltä, että Suomen strategia, jossa on annettu toinen annos 12 viikkoa ensimmäisen jälkeen, on osunut oikeaan. Tällä saadaan nopeasti mahdollisimman suuri osa ihmisistä rokotussuojan piiriin”, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Taneli Puumalainen kommentoi maaliskuussa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat