Kaikki vielä edessä: Epävarmuuden sietoa opetelleet koronavuoden ylioppilaat kertovat, millaisin toivein he valmistautuvat tulevaisuuteen - Kotimaa | HS.fi

Veikka Kukko valmistuu tänä keväänä ylioppilaaksi Ylöjärven lukion yrittäjyyslinjalta.

Koronan varjosta tulevaisuuteen

Tuhansissa kodeissa on jännitetty kevään ylioppilaskokeiden tuloksia. HS kysyi viideltä kevään ylioppilaalta heidän ajatuksiaan tulevaisuudesta.


19.5. 2:00 | Päivitetty 19.5. 6:18

Harva lukiolainen on perustanut oman yrityksen ja saanut sen menestymään. Veikka Kukko, 19, voi kuitenkin kertoa tehneensä näin.

Kukko perusti Ylöjärven lukion yrittäjyyslinjalla yhdessä ystäviensä kanssa yrityksen, joka valmistaa kierrätysmateriaaleista rusetteja.

Kukko sai idean korjaillessaan isänsä rusettia, joka hajosi kesken isosiskon ylioppilasjuhlien. Yritys voitti viime vuonna nuorten valtakunnallisen Uskalla yrittää -yrityskilpailun.

Nyt Kukko on jättänyt yrityksen muiden pyöritettäväksi. ”Haluan katsoa mitä muuta elämällä on minulle tarjota”, hän sanoo.

Yrittäjyys tarkoittaa Kukolle ennen kaikkea uusien asioiden oppimista ja asennoitumista elämään: ”Tykkään mennä vähän epämukavuusalueelle ja oppia uutta”.

Tänä keväänä ylioppilaaksi valmistuvan ikäluokan opiskeluja on jo toista vuotta varjostanut vallitseva koronaepidemia. Monilla paikkakunnilla se on tarkoittanut ylioppilaille vuorottelua etäopiskelun ja lähiopetuksen välillä.

Kevään ylioppilastutkinto puolestaan oli jo kolmas tutkintokerta, joka järjestettiin poikkeuksellisin järjestelyin.

Veikka Kukolla on kokemusta niistä kaikista. Vuosi sitten keväällä hän kirjoitti kemian ja englannin, syksyllä biologian ja tänä keväänä pitkän matematiikan, äidinkielen, ruotsin ja fysiikan kokeet.

Urakka on vaatinut aikamoista epävarmuuksien sietokykyä: esimerkiksi viime vuoden keväänä kemian kokeeseen lukemiseen jäi lopulta aikaa vain viikonloppu, sillä koetta aikaistettiin.

”Istuin sen viikonlopun aika nenä kiinni kirjassa”, hän kertoo.

Epidemiasta huolimatta Kukko on tulevaisuuden suhteen luottavainen. Hän ei vielä tiedä, millaista työtä hän tarkalleen aikoo tehdä tai millaista työelämä edes tulevaisuudessa on. Se ei kuitenkaan haittaa.

”En kauheasti stressaa asioista, joihin en voi vaikuttaa. Totta kai on hyvä tietää, mitä Suomessa ja maailmalla tapahtuu, mutta yritän kaiken keskellä keskittyä omaan elämääni.”

Syksyllä Kukkoa odottaa opiskelupaikka Haaga-Helian ammattikorkeakoulun kansainvälisen liiketalouden koulutusohjelmassa. Sitä ennen on käytävä armeija.

Siinäkin hän teki epätavanomaisen ratkaisun. Hänellä oli jo paikka Niinisalon varuskunnassa, mutta hän hakikin siirtoa Dragsvikin ruotsinkieliseen varuskuntaan.

”Ajattelin, että se olisi hyvä paikka oppia paremmin ruotsin kieltä”, Kukko perustelee.

Helmi Kuirinlahti sai jo keväällä omia teoksiaan esille verkkogalleriassa.

Peruskoulun jälkeen Helmi Kuirinlahden, 18, valtasi halu itsenäistyä ja muuttaa omilleen.

Kuirinlahti kuuli kotipaikkakuntansa paikallisseurakunnan kautta Suomen kristillisestä yhteiskoulusta (SKYK, entinen Toivonlinnan yhteiskoulu) Turun Piikkiössä ja päätti hakea sinne.

Asuntola tuntui turvalliselta tavalta harjoitella itsenäistä elämää. Myös pieni lukio ja pieni opiskelijamäärä vaikuttivat valintaan.

Lukion toisella luokalla Kuirinlahdella havaittiin keskivaikea lukihäiriö. Se oli toisaalta sokki, toisaalta helpotus.

”Se selitti itselleni todella monia asioita, kuten miksi kielten opiskelu on minulle hankalaa tai miksi äidinkielessä minulle tapahtuu usein pilkku-unohduksia”, Kuirinlahti kertoo.

Koronaepidemian vuoksi myös Kaarinan toisen asteen oppilaitokset ovat olleet etäopetuksessa. Sen ajan Kuirinlahti on asunut kotonaan Tampereella. Etäopiskelu sujui hänen mielestään yllättävän hyvin, ja hän onnistui nostamaan arvosanojaan. Ystäviään ja harrastuksiaan hän jäi kuitenkin kaipaamaan.

”Korona-ajan etäopiskelu todella opetti sopeutumiskykyä ja toi luottamusta siihen, että kykenen sopeutumaan muutoksiin”, Kuirinlahti kertoo.

Nyt hän aikoo muuttaa asuntolasta omaan asuntoon.

”Asuntolassa asuminen toi myös itsevarmuutta siihen, että pärjään omillani.”

Tulevaisuudessa Kuirinlahtea kiinnostaa kuvataideala. Hän on hakenut opiskelemaan Kuvataideakatemiaan ja Turun ammattikorkeakouluun.

Juuso Vilander työskentelee keikkatöissä varastossa, ja kesällä on lähtö armeijaan.

Lahtelainen Juuso Vilander, 18, on haastattelua edeltävänä päivänä saanut viimeiset pakolliset ruotsin kurssit suoritettua Nettilukiossa. Se tarkoittaa, että hän valmistuu kuin valmistuukin ylioppilaaksi tänä keväänä Lahden Kannaksen lukiosta.

Koronaepidemiasta johtuva etäopiskelu verotti Vilanderin motivaatiota opiskeluuun.

”En oikein jaksanut aina herätä aamuisin. Laitoin vaan Teamsin päälle, ja menin takaisin nukkumaan. Ruotsin kursseja en edes vaivautunut yrittämään”, Vilander kertoo.

Lukio ei ollut Vilanderille itsestäänselvä valinta peruskoulun jälkeen. Alun perin hän harkitsi rakennusalaa ammattikoulussa, sillä siellä opiskelivat jo monet jalkapallokaverit.

Vielä vuosi sitten Vilander pelasi FC Lahden junioreiden A-joukkueessa. Sitten hän sairastui keuhkokuumeeseen, ja jalkapallo jäi tauolle. Tauon aikana hän pohti omaa tulevaisuuttaan.

”Olen vähän sellainen, että jos jotain teen, teen aina täysillä. Jalkapallossa olisi pitänyt alkaa miettiä siirtoa miesten sarjaan, eikä se tulevaisuus houkuttanut”, hän kertoo.

Vilander päätti alkaa opiskella. Äidinkielen arvosanaa hän joutui vielä jännittämään tähän päivään asti, sillä arvosana lähti nippanappa hyväksyttynä approbaturina.

Tulevaisuudessa Vilanderia kiinnostaa edelleen rakennusala, ja hän on hakenut useampaan ammattikorkeakouluun sähköinsinöörin opintoihin. Hänen suunnitelmanaan on jonain päivänä perustaa oma yritys.

Svetlana Zubareva toivoo, että opiskelupaikka irtoaa, sillä hän ei haluaisi pitää välivuotta opinnoissa.

Pietarissa syntynyt Svetlana Zubareva, 20, oli kahdeksanvuotias, kun hän muutti äitinsä kanssa Tampereen Lielahteen.

Zubareva on käynyt koulunsa liki kokonaan Suomessa. Hän oli käynyt Venäjällä suomen kielen kerhossa, ja Suomessa hän kävi ensin valmistavaa luokkaa, jossa hän opiskeli muun muassa suomen kieltä. Peruskoulun jälkeen Zubareva haki Nokian lukioon.

Viime kevättä lukuun ottamatta Zubareva on voinut käydä koronaepidemiasta huolimatta lähiopetuksessa sekä osallistua esimerkiksi kertauskursseille.

”Opiskelu on ollut yllättävän normaalia. Tietysti turvavälejä on pitänyt pitää, ja maskinkäyttöä on suositeltu”, hän kertoo.

Toisin on ollut monella muulla paikkakunnalla, joissa toisen asteen opiskelijat ovat olleet etäopetuksessa myös syksyllä. Vaikka monelle nuorelle vuosi on ollut rajoitusten vuoksi raskas, Zubareva näkee siinä myös hyviä puolia.

”Ehkä olemme voineet pysähtyä katsomaan myös omaa elämäämme uudesta näkökulmasta”, hän pohtii.

Tulevaisuuden osalta Zubarevaa huolettaa, miten epidemia vaikuttaa nuorten työllistymiseen.

Zubarevaa kiinnostaa elokuva-ala sekä näyttelijän työ. Hän on harrastanut näyttelemistä Tampereen komediateatterin ryhmässä sekä koulun kurssilla.

Hän on jo hakenut Taideyliopistoon, Aalto-yliyliopistoon sekä Metropolia-ammattikorkeakouluun medianomiopintoihin.

Suvi Laitinen on päässyt jo kartuttamaan työkokemusta tutkimuksen parissa. Hän kertoo oppivansa joka päivä uutta.

Tiede ja tutkimus ovat Suvi Laitisen, 18, intohimo. Laitinen kirjoittaa keväällä ylioppilaaksi Otaniemen lukiosta. Otaniemen lukiolla on erityinen koulutustehtävä matemaattisissa ja luonnontieteellisissä aineissa.

Laitisen painotusaineet olivat kemia, biologia ja matematiikka. Hän pääsi lukion toisena vuonna tutustumaan Ruotsiin Tjärnön meribiologiseen tutkimusasemaan.

”Se oli tosi kiinnostavaa ja vain vahvisti ajatusta siitä, että haluan tutkijaksi”, Laitinen kertoo.

Laitinen on jo päässyt työskentelemään tutkimuksen parissa, sillä hän on nyt toista kesää kesätöissä kantasolututkimusta tekevässä tutkimusryhmässä Helsingin yliopistossa.

Ovet tutkimusmaailmaan aukesivat Laitisen voitettua ystävänsä kanssa Aalto-yliopiston ja Tekniikan akatemian järjestämän Millenium Youth Prize 2018 -innovaatiokilpailun. Kilpailutyössään he ideoivat Alzheimerin tautiin uutta hoitomuotoa.

Kilpailun myötä Laitinen pääsi kesätöihin Aalto-yliopistoon Neurotieteen ja kuvantamisen laitokselle ja sen kokemuksen myötä kantasolulaboratorioon.

Myös koronaepidemia on lopulta tieteellä taltutettavissa, ajattelee Laitinen.

”Kyseinen virus on samojen biologisten lainalaisuuksien sitoma kuin muutkin patogeenit, tutkimukseen vain menee aikaa ja se vaatii rahaa”, hän sanoo.

Parhaillaan Laitinen valmistautuu Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeisiin siltä varalta, ettei opiskelupaikka irtoa suoraan papereilla. Häntä kiinnostaisi erityisesti tutkijalääkärin opinnot.

Kevään ylioppilaita 25 000

  • Tänä keväänä valmistuu noin 25 000 ylioppilasta. Ylioppilas­tutkinto­lautakunta toimitti kevään kokeiden tulokset lukioille tiistaina.

  • Kevään ylioppilas­kokeisiin ilmoittautui yhteensä noin 47 000 kokelasta. Luvussa ovat mukana tutkintoaan suorittavat kokelaat sekä ne, jotka uusivat hyväksyttyjä tai hylättyjä kokeita tai täydentävät tutkintoaan.

  • Opetushallituksen Oma Opintopolku -palvelussa tulokset ovat kokelaan ja alle 18-vuotiaan kokelaan huoltajalle nähtävillä keskiviikkona 19.5.2021 kello 9 alkaen.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat