Poliisilaitokset irtisanoivat viime vuonna ennätyksellisen paljon väkeä - Kotimaa | HS.fi

Poliisilaitokset irtisanoivat viime vuonna ennätyksellisen paljon väkeä

Poliiseja on ollut mukana jopa suunnitelmallisissa rikoksissa. Kaksi heistä on potkujen jälkeen tuomittu ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.

Poliisilaitokset irtisanoivat viime vuonna ennätyksellisen paljon väkeä. Yleisin syy oli potkuihin oli rikos tai rikosepäily.

19.5. 2:00 | Päivitetty 20.5. 10:12

Viisikymppinen vanhempi konstaapeli ehti työvuoronsa alettua vain parin kilometrin päähän Lappeenrannan poliisiasemasta, kun käry kävi. Hän oli ajanut poliisiautoa vähintään 1,77 promillen humalassa. Elettiin marraskuuta 2019, ja kello oli noin kahdeksan illalla.

Konstaapeli määrättiin ajokieltoon, mutta hän ei malttanut pysyä poissa ratista. Pari päivää käryn jälkeen hän ajeli laina-autolla risteyksessä liikenteenjakajan yli ja törmäsi pysäköityyn kuorma-autoon. Hän oli 2,3 promillen humalassa.

Käräjäoikeus tuomitsi konstaapelin 75 päivän ehdolliseen vankeuteen ja 50 päiväsakon oheissakkoon. Tuomio tuli muun muassa kahdesta törkeästä rattijuopumuksesta sekä virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Näihin rikoksiin päättyi myös konstaapelin ura. Kaakkois-Suomen poliisilaitos katsoi, että rikokset olivat poikkeuksellisen vakavia ja irtisanoi hänet.

Irtisanomispäätöksessä muistutettiin, että lain mukaan poliisin on käyttäydyttävä niin virassa kuin yksityiselämässään siten, ettei luottamus poliisille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon vaarannu.

Ratista kärähtänyt konstaapeli on vain yksi viime vuonna irtisanotuista poliiseista.

Vuosi 2020 jää aikakirjoihin historiallisena: poliisilaitoksista irtisanottiin ennätysmäärä poliiseja, kaikkiaan yhdeksän. Lisäksi potkut annettiin lupasihteerille ja vartijalle.

Ero aiempiin vuosiin on selvä. Esimerkiksi vuonna 2019 potkut annettiin neljälle poliisille, yhdelle lupasihteerille ja yhdelle vartijalle.

Eniten potkuja antoi Helsingin poliisilaitos. Sieltä joutui lähtemään neljä poliisia. Kaksi irtisanomista liittyi Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion sotkuihin.

Kaksi muuta koskivat epäilyjä törkeistä dopingrikoksista. Molemmat miehet irtisanottiin jo ennen tuomiota.

Toinen heistä sai sittemmin Lapin käräjäoikeudessa yli kaksi vuotta vankeutta muun muassa virkavelvollisuuden rikkomisesta ja törkeästä dopingrikoksesta.

Vanhempi konstaapeli oli oikeuden mukaan ollut mukana doping- ja lääkeaineiden levityksessä. Hän oli myös luvattomasti selvitellyt poliisien rekistereistä muun muassa sitä, oliko hän itse rikoksesta epäiltynä.

Toinen vanhempi konstaapeli taas tuomittiin lähes kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen törkeästä dopingrikoksesta ja lääkerikoksesta suuressa Katiska-vyyhdissä. Mies myönsi myyneensä dopingaineita vähintään 40 000 eurolla.

Irtisanomista koskevassa kuulemisessaan mies vetosi siihen, ettei hän ollut osallistunut järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan vaan oli luovuttanut aineita ainoastaan kehonrakennukseen omistautuneille henkilöille.

Vastoin omaa käsitystään konstaapeli oli kuitenkin ollut pieni lenkki organisoituneessa rikollisessa toiminnassa.

Tämä onkin erikoista kaikissa Helsingin poliisilaitoksen tapauksissa: kyse ei ollut poliisien satunnaisista humalatörmäilyistä, vaan poliisimiehet olivat rikosten estämisen sijasta ryhtyneet edistämään rikoksia.

Esimerkiksi Aarnion entisten alaisten potkut liittyivät siihen, että he olivat Helsingin hovioikeuden tuomion mukaan valehdelleet oikeudessa. Ennalta sovittujen tarinoiden tarkoituksena oli pelastaa Aarnio huumetuomiolta.

”Poliisi on normaali otos Suomen kansasta.”

Helsingin poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikön Heikki Kopperoisen mukaan tilastot kertovat erityisesti siitä, että poliisien rikokset ja muut epäselvyydet eivät enää jää pimentoon. Valvonta on parantunut.

Myös rekrytointiprosessit ovat parantuneet, sillä nykyisin alalle tulevista tehdään turvallisuusselvitykset. Siitä huolimatta poliisikin voi syyllistyä rikokseen.

”Poliisi on normaali otos Suomen kansasta. Me teemme rekrytoinnit kansalaisten seasta, ja välillä jotkut hairahtuvat.”

Kopperoinen pitää ongelmana rikosprosessien pituutta. Sen takia Helsingin poliisissa ei enää välttämättä jäädä odottamaan lainvoimaista tuomiota ennen kuin hairahtuneen poliisin tekemisiin puututaan.

”Jos me saamme riittävän selvityksen asiasta ja jos henkilö itse myöntää tapahtumien kulun, päätöksiä voidaan tehdä jo ennen kuin monien vuosien prosessit ovat lopussa.”

Myös muissa poliisilaitoksissa on merkkejä siitä, että poliisi on mennyt mukaan rikolliseen toimintaan.

Sisä-Suomen poliisilaitos purki vanhemman konstaapelin virkasuhteen, kun tämä jäi kiinni öiseltä murtokeikalta. Mies on epäiltynä myös muista rikoksista. Hänen epäillään muun muassa ostaneen ja välittäneen pieniä määriä amfetamiinia.

Joissain tapauksissa lain rajat näyttävät olevan lainvartijoille epäselviä. Toimintaansa piti laillisena esimerkiksi Oulun poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli, joka tuomittiin 70 päivän ehdolliseen vankeuteen sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta.

Kuulemisessaan mies kuvaili tallettamiaan kuviaan siisteiksi eikä niissä hänen mielestään ollut mitään loukkaavaa tai laitonta. Oikeuden mukaan hänellä oli kuitenkin ollut ainakin 19 000 lainvastaista kuvaa lapsista.

Oikeuden mukaan miehen olisi jo ammattinsa vuoksi pitänyt ymmärtää kuvat lainvastaisiksi.

Yksi potkut saaneista poliiseista todettiin sittemmin syyttömäksi käräjäoikeudessa.

Hämeen poliisi antoi potkut vanhemmalle konstaapelille, joka jäi festivaaleilla kiinni pienen kokaiinierän kanssa. Oikeus piti mahdollisena miehen kertomusta, jonka mukaan lainavaatteiden taskussa olleet huumeet eivät olleet hänen.

Poliisiylitarkastaja Janne Paavola Poliisihallituksesta arvioi, että irtisanomisten määrä viime vuonna saattaa olla puhdasta tilastollista vaihtelua.

”Jokainen tapaus on tietysti liikaa. Toisaalta tämä on osoitus siitä, että prosessi toimii ja että näihin puututaan.”

”Nämä ovat kyllä aika poikkeuksellisia tapauksia.”

Paavolan mukaan kynnys potkujen antamiseen ei ole alentunut, mutta vuonna 2019 antamallaan ohjeella Poliisihallitus on kyllä pyrkinyt yhdenmukaistamaan linjaa. Ohjeet annettiin, koska laillisuusvalvontakierroksella huomattiin laitosten linjassa epäyhtenäisyyttä.

Paavolan mukaan viime vuodelle osui erittäin poikkeuksellisia tapauksia, esimerkiksi juuri murtokeikalta tavatun konstaapelin virkasuhteen purkaminen sekä dopingaineiden välitykseen sekaantuneiden poliisien irtisanominen.

Onko poliisin rekrytoinnissa vikaa, kun poliiseja on mukana rikollisessa toiminnassa?

”Nämä ovat kyllä aika poikkeuksellisia tapauksia. En osaa arvioida, miten onnistunut rekrytointi on, jos lopputulos on tämä.”

Poliisihallinnon kaikissa kurinpitopäätöksissä – esimerkiksi varoituksissa ja huomautuksissa – näkyvät rasismiepäilyihin liittyvät asiat.

Yksi vartija irtisanottiin viime vuonna sen jälkeen, kun hän oli saanut tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Mies oli kirjoitellut Facebook-sivuille useita päivityksiä, joissa oikeuden mukaan solvattiin muun muassa turvapaikanhakijoita ja muslimeja. Oikeuden mukaan vartijan syyllisyyttä lisäsi se, että hän toi kirjoituksissaan esille olevansa poliisin palveluksessa.

Oikeus antoi miehelle 50 päiväsakkoa ja työnantaja potkut.

Lue lisää: HS-selvitys vuodelta 2018: Neljän viime vuoden aikana lähes joka neljäs poliisi on joutunut kurinpitomenettelyn kohteeksi.

Oikaisu 19.5.2021 kello 11:48: Jutussa kerrottiin aiemmin Poliisiammattikorkeakoulun yliopettajan saaneen potkut. Tosiasiassa irtisanottu oli ylikonstaapeli,ja yliopettaja sai varoituksen. Irtisanottujen poliisimiesten kokonaismäärä oli siten aiemmin mainitun kahdeksan sijasta yhdeksän.

Oikaisu 20.5.2021 kello 10:12: Jutussa puhuttiin aiemmin oululaisesta vanhemmasta konstaapelista. Mies työskenteli Oulun poliisilaitoksessa Jokilaaksojen alueella.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat