Puolueet: Erityisoppilaiden opettamista tavallisissa luokissa ei pidä purkaa – tuen riittämisestä ollaan kuitenkin huolissaan - Kotimaa | HS.fi

Puolueet: Erityisoppilaiden opettamista tavallisissa luokissa ei pidä purkaa – tuen riittämisestä ollaan kuitenkin huolissaan

Puolueista ainoastaan perussuomalaiset on sitä mieltä, että erityisen tuen oppilaita tulisi opettaa enemmän omassa ryhmässään.

Oppimisen tuesta ja erityisopetuksesta on tullut yksi kuntavaalien teemoista.

23.5. 2:00

Pitäisikö inkluusiota eli erityisen tuen saaneiden oppilaiden opettamista samassa luokassa kaikkien kanssa vähentää?

Oppimisen tuesta ja erityisopetuksesta on tullut yksi kuntavaalien teemoista sen jälkeen, kun hallituspuolueista keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko sanoi helmikuussa keskustan olevan valmis tarkastelemaan inkluusion ajatusta kriittisesti.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) ehdotti omassa blogissaan ratkaisuksi Hollannista kopioitua ”reppurahaa”, jossa rahoitus seuraisi lasta koulusta toiseen.

HS kysyi kuntavaalikyselyssään suurimpien puolueiden kantoja inkluusioon. Hallituspuolueet vasemmistoliitto, keskusta, sosiaalidemokraatit ja vihreät olivat sitä mieltä, ettei inkluusiota pidä vähentää.

Hallituspuolueista Rkp ei kuitenkaan halunnut sulkea pois erityisluokkien lisäämistä.

Oppositiopuolueista ainoastaan perussuomalaiset oli sitä mieltä, että inkluusiota pitäisi vähentää.

”Eritysoppilaan tulisi mahdollisuuksien mukaan sijoittaa omiin luokkiinsa, jolloin taattaisiin parhaat edellytykset koulunkäyntiin sekä erityisoppilaille itselleen että muille oppilaille”, perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos vastasi.

Sdp:n puoluesihteeri Antton Rönnholm katsoi, että erityisopetukseen ja erityiseen tukeen on turvattava ja suunnattava resurssit siten, että erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppiminen voidaan ensisijaisesti mahdollistaa yleisopetuksen luokissa.

”Yleisopetuksen luokissa luokan- ja aineenopettajien lisäksi oppimisen tukena on oltava riittävästi niin erityisopettajia kuin koulunkäyntiavustajia”, Rönnholm vastasi.

Samalla hän totesi, että myös erityisluokkia tarvitaan.

”Joillekin oppilaista erityisluokka on paras paikka oppia. On tärkeä varmistaa, että jokainen lapsi saa tarvitsemansa tuen oppimiseen.”

Keskusta kannattaa puoluesihteeri Ilkka Miettisen mukaan nykylainsäädännön pohjalla olevaa ajatusta kaikille yhteisen opetuksen järjestämisestä. Inkluusion onnistuminen vaatii kuitenkin riittäviä resursseja.

Miettisen mukaan erityisluokkia on lähdetty purkamaan ilman riittävää panostusta koulukäyntiavustajiin ja oppilaiden yksilölliseen tukeen.

”Tämä on johtanut koulujen työrauhaongelmiin, ja se vaikuttaa opettajien jaksamiseen ja oppimistuloksiin”, hän totesi.

Vihreät pitää kannatettavana suuntaa, jossa erityisopetus viedään lähikouluun, mutta katsoo, että erityisopetuksen resursseja pitää lisätä sen kaikissa muodoissa.

”Mahdollisuutta saada opetusta pienryhmässä osa-aikaisesti pitää parantaa ja myös kokonaan yleisopetuksessa opiskeleville taata luokassa riittävä henkilökohtainen tuki”, vihreiden puoluesihteeri Veli Liikanen totesi.

Toisaalta myös mahdollisuus pienen ryhmään ja rauhalliseen tilaan pitää kuitenkin turvata, sillä osa lapsista tarvitsee niitä pystyäkseen keskittymään oppimiseen.

Vasemmistoliiton puoluesihteerin Mikko Koikkalaisen mukaan pienryhmäopetusta tulee lisätä, mutta ei erillisiä pysyviä erityisluokkia.

Koikkalainen katsoo, että inkluusio on oleellinen osa suomalaista lähikouluperiaatetta ja muistuttaa, että Suomi on siihen sitoutunut myös kansainvälisillä sopimuksilla.

Rkp puolestaan ei halua sulkea pois myöskään erityisluokkien lisäämistä, jos sen voidaan katsoa olevan oppilaiden kannalta paras ratkaisu.

”Kaikille on taattava opetus integroidussa ympäristössä. Samalla on mielestäni tärkeä seurata kehitystä”, Rkp:n puoluesihteeri Fredrik Guseff totesi.

Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä katsoi, että inkluusion vähentämiseen oli toisaalta perusteet, toisaalta taas ei.

”Inkluusioperiaate on ajatuksena hyvä. Lapset saavat käydä kouluaan lähellä ja erityistarpeet huomioidaan”, Maanselkä totesi.

Inkluusiomalli vaatisi hänen mukaansa kuitenkin onnistuakseen merkittävästi nykyistä enemmän lisäresursseja oppilaiden tarpeisiin vastaamiseen.

”Jos opetusryhmässä on monta tukea tarvitsevaa oppilasta, mutta ei riittävää määrää tukea antavaa henkilökuntaa, on tilanne kestämätön. Liian monessa kunnassa inkluusiosta on tullut säästökeino”, Maanselkä totesi.

Erityisluokkia tarvitaan edelleen, sillä moni erityisen tuen oppilas tarvitsee pienryhmää, koska ei kykene opiskelemaan isossa ryhmässä.

Kokoomus tähdensi, että jokaiselle oppilaalle taataan riittävä oppimisen tuki.

”Mikäli tavallisissa koululuokissa on riittävästi resursseja ja aito mahdollisuus tukea tuen tarpeessa olevia oppilaita, se [inkluusio] on hyvä käytäntö oppilaiden tukemiseen. Jos taas inklusiivinen opetus on aliresursoitua, se ei toimi”, kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko totesi.

Puolue katsoo, että kunnissa tiedetään parhaiten, mikä on paikallisesti paras ratkaisu.

Kuntien käytännöt tukea erityisen tuen tarpeessa olevia oppilaita vaihtelevat paljon, eikä ole yhtä oikeaa tapaa antaa tukea”, Kokko totesi.

Liike Nytin Hjallis Harkimo kiinnittäisi huomioita ryhmäkokoihin.

”Ryhmäkoot on myös realisoitava niin, että ne tukevat kulloisessakin opetusryhmässä opiskelevia lapsia.”

Harkimon mukaan inkluusiota on harkittava lapsikohtaisesti.

”Toki on tilanteita, joissa lapsi tai nuori hyötyy selvästi pienemmästä opetusryhmästä tai sairaalakoulusta”, hän totesi.

Harkimo huolehtisi myös opettajien jaksamisesta.

”On tärkeää myös, että kouluissa on riittävästi opetustyötä tukevaa henkilöstöä.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat