Tutkimus: Elintapojen lisäksi myös geeneillä voi olla osuutta sydänlihaksen liikakasvussa - Kotimaa | HS.fi

Tutkimus: Elintapojen lisäksi myös geeneillä voi olla osuutta sydänlihaksen liikakasvussa

Aiemmin erityisesti keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla sydänperäisen äkkikuoleman on ajateltu johtuvan ei-perinnöllisistä sydänsairauksista.

2.6. 11:18

Elintapojen lisäksi myös geeneillä voi olla osuutta verenpaineeseen ja lihavuuteen liittyvässä sydänlihaksen liikakasvussa, viittaavat tuoreen suomalaisen tutkimuksen löydökset.

Oulun yliopiston kardiologian tutkimusryhmä tunnisti useita harvinaisia geenimuutoksia vainajilta, jotka olivat kuolleet äkillisesti verenpainetaudista tai lihavuudesta johtuvaan sydänlihaksen liikakasvuun. Tutkimuksen kohteena oli 151 iältään 20–80 vuotiasta. Verrokkina toimi pitkään verenpainetaudin aiheuttamaa sydänlihaksen liikakasvua sairastaneita elossa olevia ihmisiä.

Tutkimus paljasti muutoksia geeneissä, jotka osallistuvat sydänlihaksen rakenteen tai mekaanisen toiminnan säätelyyn.

”Uskomme, että monitekijäisen sydänlihas­­sairauden merkitys sydänsairauksiin liittyvissä äkkikuolemissa on nykyisin ajateltua suurempi”, sanoo päätutkijana toiminut Lauri Holmström Oulun yliopiston tiedotteessa.

Aiemmin perinnöllinen alttius on tunnistettu, mutta periytyvyyden mekanismi ja geneettinen yhteys on ollut epäselvä, tiedotteessa kerrotaan. Erityisesti keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla sydänperäisen äkkikuoleman on ajateltu johtuvan ei-perinnöllisistä sydänsairauksista.

Geneettisen taustan parempi ymmärtäminen voi edesauttaa suuressa riskissä olevien ja tarkemmasta seurannasta hyötyvien tunnistamista, tiedotteessa kerrotaan.

Ennaltaehkäisy perustuu kuitenkin yhä pitkälti terveisiin elintapoihin: riittävään liikuntaan, painonhallintaan sekä tupakoimattomuuteen ja liiallisen alkoholinkäytön välttämiseen.

Tutkimus perustuu Fingesture-aineistoon, joka koostuu kaikista oikeus­lääketieteellisessä ruumiinavauksessa todetuista sydänperäiseen äkkikuolemaan menehtyneistä vainajista Pohjois-Suomessa vuosina 1998–2017. Fingesture-tutkimuksessa on kerätty tietoja noin 5 870 sydänperäisen äkkikuoleman kokeneesta vainajasta.

Tutkimusta rahoittivat valtion tutkimusrahoitus, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Suomen Akatemia, Sigrid Juséliuksen säätiö sekä Sydäntutkimus­säätiö.

Lue lisää: Tutkimus: Yli satavuotiaiksi elävien elimistö torjuu dna-vaurioita tehokkaasti

Lue lisää: Yksi pahimmista kulku­taudeista löysi aukon puolustuksessa – espanjan­taudin perimästä uusia tietoja

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat