Yli 20 työntekijää sai tartunnan Intian-variantin aiheuttamassa sairaala­epidemiassa Kanta-Hämeessä – miksi niin moni oli rokottamaton? - Kotimaa | HS.fi

Yli 20 työntekijää sai tartunnan Intian-variantin aiheuttamassa sairaala­epidemiassa Kanta-Hämeessä – miksi niin moni oli rokottamaton?

Ensimmäinen koronarokoteannos ei anna vielä kovin hyvää suojaa Intian-varianttia vastaan. Rokotusväliä ei olla kuitenkaan THL:n mukaan lyhentämässä edes terveydenhuollon henkilökunnan osalta.

Kanta-Hämeen keskussairaalasta lähteneissä tartuntaketjuissa on todettu yli sata tartuntaa.

4.6. 15:50 | Päivitetty 7.6. 11:40

Hämeenlinnassa Kanta-Hämeen keskussairaalassa nopeasti levinneessä koronavirus­epidemiassa tartunnan sai 23 täysin rokottamatonta työntekijää. He eivät olleet vakinaista henkilökuntaa tai suoraan potilastyössä. Miksi sairaalassa työskenteli niin paljon rokottamattomia?

”Esimerkiksi epidemiahetkellä harjoittelussa olleista kymmenestä opiskelijasta seitsemän sai covid-tartunnan. Opiskelijoita ei ole THL:n linjausten mukaan voitu ottaa mukaan osaksi kriittistä sote-henkilökuntaa”, kertoi Kanta-Hämeen johtajaylilääkäri Sally Leskinen torstaina.

Harjoitteluaan sairaalassa tekevät opiskelijat eivät ole siis päässeet rokotusjärjestyksen kärkeen, vaan nuoret opiskelijat ovat jääneet odottamaan ikänsä mukaista rokotushetkeä. Tartunnan saaneet opiskelijat ovat Leskisen arvion mukaan noin 20–30-vuotiaita.

Yhteensä sairaalaepidemiassa on todettu yli sata tartuntaa, joista ainakin 42 hoitohenkilökunnalla. Heistä 17 oli saanut täyden rokotesarjan eli kaksi rokotusta. Kaksi hoitohenkilökunnasta oli saanut ensimmäisen annoksen ja toinen heistä oli jo kerran sairastanut covid-19-taudin.

Lue lisää: Tämä tiedetään Intian-variantin aiheuttamasta epidemiasta Kanta-Hämeessä: 17 yli 60-vuotiasta kuollut, ketju lähti ulkomaan matkasta, moni sairastuneista oli rokotettu

Sairaanhoitajaksi tai lääkäriksi opiskelevilla on muun muassa muutamien viikkojen kestäviä palkattomia harjoitteluja opiskelujensa alkupuolella. Harjoittelussa olevat ensisijassa seuraavat työskentelyä tai harjoittelevat valvonnan alla tulevan ammattinsa mukaisia taitoja.

”Harjoittelijat olivat ohjatusti osallistuneet tästä ketjusta liikkeelle lähteneen sairaalaepidemian kautta tartunnan saaneiden, ei [alkuperäisten] koronapotilaiden, hoitoon sisätautiosastolla siinä vaiheessa, kun tartuntoja ei oltu vielä havaittu”, Leskinen sanoo.

Sisätautien ja hematologian osastoilla, joista epidemia lähti liikkeelle, henkilökunnasta 93 prosenttia oli saanut jo kaksi ja yli 97 prosenttia vähintään yhden koronarokotteen, Leskinen painottaa.

”Kun tauti on jatkanut kulkuaan, se on tarttunut muihinkin yksiköihin, kahdelle kirurgian osastolle ja neurologian osastolle sekä muuhun henkilökuntaan. Tartunnan saaneissa ja altistuneissa on myös muuta henkilökuntaa, kuten sihteeriä ja sairaalahuoltajaa.”

Näissä yksiköissä henkilökuntaa ei ole vielä rokotettu yhtä laajasti kahdella rokoteannoksella kuin esimerkiksi sisätautien osastolla, sillä niissä ei työskentele kiireelliseksi ja kriittiseksi määriteltyä henkilökuntaa.

Sairaalaepidemian havaitsemisen jälkeen harjoittelut keskeytettiin koko sairaalassa sekä opiskelijoiden että potilaiden turvallisuuden vuoksi.

Leskisen mukaan muita syitä harjoittelijoiden rokottamattomuudelle ei ole kuin THL:n linjaus. Työntekijöiden joukossa ei ole rokotevastaisuutta. Koko keskussairaalan henkilökunnasta yli 80 prosenttia on saanut vähintään yhden rokotteen, Leskinen kertoo.

”Me olemme ohjeistaneet, että sairaaloihin lyhyemmille harjoitteluille tulevia ei rokoteta.”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtavan asiantuntijan Mia Kontion mukaan THL:n linjaukseen ei ole tulossa muutosta.

”Me olemme ohjeistaneet, että sairaaloihin lyhyemmille harjoitteluille tulevia ei rokoteta”, Kontio sanoo.

Sama linjaus pätee koko Suomeen.

”Jos harjoittelija tulee pidempiaikaisesti yksikköön, jossa muut työntekijät on kiireellisyyden ja kriittisyyden perusteella rokotettu, ilman muuta harjoittelija on oikeutettu rokotukseen.”

Kontion mukaan se, mikä on lyhyt harjoittelu, on kuntien ja sairaanhoitopiirien harkinnassa.

”Onhan muutama viikko lyhyt aika”, hän pohtii.

Sairaalaepidemian aiheutti koronaviruksen Intian variantti eli niin sanottu Delta-variantti. Brittitutkimuksen perusteella tiedetään, että Pfizerin ja Biontechin rokote antaa Delta- variantin aiheuttamia tartuntoja vastaan vain 33-prosenttisen suojan yhden rokoteannoksen saaneille.

Kaksi kertaa rokotettuja se suojaa tutkimuksen mukaan 88-prosenttisesti.

Johtajaylilääkäri Leskisen mukaan terveydenhuollon henkilökunnan rokotusväliä ”varmaankin täytyy lyhentää kohdennetusti”.

”Mehän itse olemme sairaala­epidemian alun jälkeen rokottaneet henkilökuntaa ohjeistusta tiheämmällä rokotusvälillä, jotta olemme pystyneet takaamaan hoidon saatavuuden ja työntekijöiden turvallisuuden potilashoitoon osallistuvan henkilökunnan osalta. Useimmilla toisen annoksen saaminen nopeutui muutamilla viikoilla.”

Rokotusvälien lyhentämiseen ei ole oikein tällä hetkellä mahdollisuuksia.

THL:n Kontion mukaan Delta-variantin leviämisestä huolimatta rokotusvälien lyhentämiseen ei ole oikein tällä hetkellä mahdollisuuksia, sillä se tarkoittaisi 1. annosten antamisen hidastumista.

"Strategiana on ollut antaa mahdollisimman monelle edes jonkinlainen suoja mahdollisimman pian”, hän sanoo.

Edes terveydenhuollon henkilökunta ei tee poikkeusta, vaikka eri väestönosien rokottamisen kannalta tehdäänkin hänen mukaansa jatkuvaa arviointia.

Rokotusjärjestys on asetuksen mukainen eikä siinä ole mainittu erikseen eri ammattiryhmiä, joten ikäjärjestyksessä mennään.”

Suomen koronarokotus­päätöksiin vaikuttaa myös maahan viikoittain saapuvien rokote-erien koko, jota ei voi etukäteen tietää.

Oikaisu 7.6. kello 10.45: Artikkelissa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että sairaanhoitajaksi tai lääkäriksi opiskelevilla on muutamien viikkojen kestäviä palkattomia harjoitteluja opiskelujensa alkupuolella. Harjoitteluja voi olla myös opintojen loppupuolella.

Lue lisää: Tämä tiedetään Intian-variantin aiheuttamasta epidemiasta Kanta-Hämeessä: 17 yli 60-vuotiasta kuollut, ketju lähti ulkomaan matkasta, moni sairastuneista oli rokotettu

Lue lisää: ”Tietysti huolettaa terveyden, töiden ja kaiken kulttuurin kannalta” – HS vieraili Hämeenlinnassa, jonka Intian-muunnos sysäsi epidemian polttopisteeseen

Lue lisää: Suomeen saapuu nyt ennätysmäärä koronarokotteita – rokotustahtia voi hidastaa se, jos työntekijät eivät pääse rokotuksiin kesken työpäivän

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat