Kaikkialla Suomessa voidaan järjestää yleisö­tapahtumia kesällä, ja perus­tason alueilla jopa ilman osallistuja­­rajoituksia - Kotimaa | HS.fi

Kaikkialla Suomessa voidaan järjestää yleisö­tapahtumia kesällä, ja perus­tason alueilla jopa ilman osallistuja­­rajoituksia

Kesällä voidaan järjestää isojakin yleisötapahtumia.

Festivaalit voivat näyttää koronaviruksen perustason alueilla samalta kuin aikana ennen koronapandemiaa. Kuva vuoden 2019 Flow festivaaleilta Helsingistä.

11.6. 19:35

Suomen koronatilanne on parantunut keväästä, ja kaikenlaisia tapahtumia voidaan järjestää kesällä. Festivaalit, puistokonsertit, messut, markkinat, kilpailut – kaikki ovat mahdollisia. Perustasolla tapahtumien yleisö­määrille ei ole ylärajaa.

”Minkäänlaisten tapahtumien järjestämistä ei ole kielletty, kunhan siellä noudatetaan tartuntatautilain säädöksiä”, kertoo elinkeino­valvonta­yksikön päällikkö Marko Peltonen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta (avi).

Yleisötilaisuudella tarkoitetaan messuja, markkinoita, juhlia, seremonioita, kilpailuja, konsertteja ja muita tilaisuuksia, joihin muillakin kuin erikseen kutsutuilla ihmisillä on pääsy maksua vastaan tai ilman.

Yleisötilaisuuksia ovat siis myös esimerkiksi ilmaiset puistokonsertit, lavatanssit ja kesäteatterit. Kauppakeskukset ja huvipuistot eivät sen sijaan ole yleisötilaisuuksia, koska ne ovat ”jatkuvaa normaali­toimintaa”.

Myös markkinoille voi päästä kesällä kävelemään ja katselemaan.

Yleisötilaisuus määritellään laissa, joten eri tapahtumia ei voida eritellä toisistaan, ja kaikkia niitä koskevat samat säädökset.

”Lainsäädäntö ei ole kaikilta osin loogista. Lakia kirjoittaessa ei ajateltu tällaisia tilanteita. Tästä syntyy tiettyjä ongelmia, jotka näyttävät epäloogisilta”, kertoo Etelä-Suomen avin alkoholi­hallinnon yksikön päällikkö Riku-Matti Lehikoinen.

”Lakia aiotaan todennäköisesti jossain vaiheessa päivittää tämän vuoksi.”

Vaikka ihmisiä voi tulla tapahtumiin paljonkin, joitakin rajoituksia niiden järjestämiseen kuitenkin on.

”Rajoitukset riippuvat epidemia­tilanteesta”, kommentoi Pohjois-Suomen avin yksikönpäällikkö Pasi Hirvikoski.

Suomen kahdesta­kymmenestä sairaanhoitopiiristä 15 kuuluu tällä hetkellä perustasolle, jolla yleisö­tilaisuuksissa ei ole kokoontumis­rajoituksia.

Vain Keski-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen sekä Helsingin ja Uudenmaan (Hus) sairaan­hoitopiirien alueet ovat kiihtymisvaiheessa, ja Kanta- ja Päijät-Häme leviämisvaiheessa.

Tapahtuman järjestäjät voivat pitää huolta tapahtuman turvallisuudesta ohjeistamalla, miten toimia terveys­turvallisesti. Osallistujien velvollisuus ei ole ohjeistaa toisia asiakkaita.

”Lopulta jokainen pitää huolen itse itsestään. Jotkut eivät hirveästi innostu, jos toiset alkavat neuvomaan”, kertoo avin korona­viestinnästä vastaava Tanja Railo.

Perustason alueilla lähikontaktin välttämis­velvoite poistuu, mutta etäisyyden pitämiseen kuitenkin kannustetaan. Ulkotiloissa lähikontakti tarkoittaa fyysistä kontaktia.

Perustason alueilla voidaan järjestää tapahtumia ilman yleisörajoituksia, mutta kiihtymis- ja leviämisvaiheen alueita koskevat eri säännöt. Yli 50 hengen tilaisuuksia voi järjestää niin sanotusti lohkomalla.

Lohkominen tarkoittaa sitä, että ihmisiä jaetaan enintään 50 hengen ryhmiin erillisille rajatuille alueille. Alueet tulee erottaa toisistaan esimerkiksi narulla ja niiden välillä pitää olla vähintään kaksi metriä etäisyyttä.

Eri lohkoilla tulee olla omat kulkureitit, oma henkilökunta ja omat palvelut, kuten ruuanmyyntikoju ja vessa. Yleisö ja henkilökunta eivät saa sekoittua missään vaiheessa toisiinsa.

Lohkominen on mahdollista ulkotiloissa, ja siten tapahtumaan voi osallistua yli 50 ihmistä.

Viime kesänä järjestettiin festivaaleja, joissa jokaisella tuli olla istumapaikka. Tänäkin kesänä näin tulee olla osassa yleisötapahtumista. Kuvassa Rock In The City -festivaali Porissa.

Tapahtumien järjestäminen voi vaikuttaa sekavalta, sillä niitä koskevat monet eri säädökset, jotka ovat päällekkäisiä toistensa kanssa. Kokoontumis­rajoitusten lisäksi tapahtumia voivat koskea myös ravintolarajoitukset, joihin kuuluvat myös anniskelualueet.

Perustason alueilla kaikilla asiakkailla ei tarvitse olla istumapaikkaa anniskelu- tai ravintola-alueella.

Sen sijaan kiihtymis- ja leviämisvaiheessa olevien alueiden asiakkailla tulee olla istumapaikka niin sisä- kuin ulkotiloissa. Sama koskee myös perustason sisätiloja.

”Ennen koronavirusta festarialueilla on ollut vain pieni määrä pöytiä. Nyt ulkona oleva anniskelualue tulee suunnitella siten, että sinne mahtuu riittävästi pöytiä”, kertoo Railo.

Tästä syystä kesällä koko festivaalialue ei todennäköisesti usein ole anniskelualuetta, koska tällöin muilla kuin perustasolla kaikille osallistujille tulisi löytyä istumapaikka. Anniskelualueen ulkopuolella festivaaleilla ei tarvitsisi sen sijaan olla istumapaikkoja.

Lehikoisen mukaan leviämisvaiheen alueilla ravintoloiden ja anniskelu­alueiden sisällä liikkumista rajoitetaan, joten esimerkiksi tanssiminen ei niissä ole mahdollista. Vessassa voi kuitenkin käydä ja ruokaa hakea.

Ravintolarajoitukset määrittävät alueille myös alkoholimyynnin loppumisajan. Eri tasoilla myynti loppuu eri aikaan, ja myös anniskelualueita ja ravintoloita koskevat hieman eri säädökset.

Ajan koittaessa alueelta ei kuitenkaan ole pakko lähteä.

”Tanssit voivat jatkua, mutta tarjoilun pitää loppua”, Railo kertoo.

Kokoontumisrajoitukset eivät kuitenkaan koske ravintoloita tai baareja, jollei niissä järjestetä yleisötilaisuuksia.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat