Saavatko lapset varmasti leikkiä? HS seurasi viisivuotiaita, jotka aloittivat ensimmäisinä kaksivuotisen esikoulun - Kotimaa | HS.fi

Metsäretken meno- ja tulomatkoilla harjoitellaan tien ylitystä. Varhaiskasvatuksen opettaja Sirkku Sirviö valvoo, kun Aarni Lamminperä ylittää tien. Lilja Tuominen odottaa vuoroaan.

Viisivuotiaana eskariin

Vantaan Martinlaakson päiväkodin lapset aloittivat tuhansien muiden lasten tapaan esikoulun tänä syksynä, kun Suomessa alkoi kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu. Kokeilulla halutaan vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa.


8.9. 2:00 | Päivitetty 8.9. 6:46

Ensin katsotaan oikealle, sitten vasemmalle ja sitten vielä oikealle. Vasta sitten ylitetään tie.

Vantaan Martinlaakson päiväkodin Villit veturit -ryhmän esikoululaiset eli tuttavallisemmin eskarilaiset ovat matkalla metsäretkelle. Matkalla muistellaan liikennesääntöjä.

Villien vetureiden lapset ovat niiden tuhansien viisivuotiaiden joukossa, jotka aloittivat esikoulun jo tänä syksynä.

Vantaa on yksi kunnista, joiden päivä­kodeista osassa kokeillaan kaksivuotista esiopetusta.

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu alkoi Suomessa elokuussa. Kokeiluun osallistuu 105 kuntaa, ja niiden päiväkodit valittiin arpomalla.

Vantaalla kokeilun piirissä on 26 päiväkotia ja noin 500 vuonna 2016 syntynyttä lasta. Eskariopetusta on Martinlaakson päiväkodissa aamupäivisin neljä tuntia. Muuten ollaan varhaiskasvatuksessa kuten tähänkin asti.

Mitä sellaista eskarissa sitten tehdään, mitä viisivuotiaat eivät tähän asti ole tehneet?

Jos aikuisilta kysyy, he vastaavat, että lapsilla on nyt enemmän aikaa harjoitella ennen kouluikää tarvittavia taitoja.

Mitä sanovat lapset? Mitä eskarissa on opittu?

”Ollaan opittu tavaroiden huolehtimista”, sanoo Veera Annanmäki.

”Erilaisia taitoja niin kuin laskemista ja numeroita”, sanoo Noora Annanmäki.

”Opetellaan piirtämistä”, kertoo Inari Eronen. ”Ja kulkuneuvoja.”

”Leikitään, leikitään ja leikitään”, hihkuu Lilja Tuominen.

Ennen kokeilun alkamista yksi vanhempien suurin huoli on ollut se, saavatko lapset varmasti leikkiä tarpeeksi ja olla vielä lapsia.

Saavat, vakuuttaa Villit veturit -ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja Sirkku Sirviö. Suomalainen varhaiskasvatus perustuu vahvasti leikkiin, ja niin on jatkossakin.

Eskari ei tarkoita koulumaisuutta. Vantaalla viisivuotiaille ei ole eskarikirjaa, kuten ei ole ollut aikaisemminkaan.

Taitoja opetellaan leikinomaisesti ja toiminnallisesti. Metsäretkellä voidaan harjoitella laskemista keräämällä leikin lomassa käpyjä vaikka kymmenen kävyn kasoihin.

Koska kyseessä on kuitenkin esiopetus, Opetushallitus on laatinut kokeilulle opetussuunnitelman perusteet. Siinäkin painotetaan leikkiä, Sirviö sanoo.

Metsäretken lomassa tutkitaan värien sekoittumista. Noora Annanmäki ottaa pipetillä Sirkku Sirviön ojentamaa punaista väriä. Jos sitä lisää siniseen, tulee liilaa.

Jokainen varhaiskasvatuksen järjestäjä, useimmiten kunta, laatii valtakunnallisen opetussuunnitelman pohjalta oman paikallisen suunnitelmansa.

Vantaalla opetussuunnitelman paikallista suunnitelmaa laadittaessa kysyttiin myös lapsilta heidän ajatuksiaan ja odotuksiaan, kertoo projekti­asiantuntija Hanna Tuominen.

Lasten vastauksissa korostuivat ilo ja hauskuus sekä kavereiden kanssa yhdessä tekeminen. Niitä on haluttu korostaa Vantaan opetussuunnitelmassakin.

”Lapset kertoivat odottavansa eskarilta tutkimista, leikkimistä, oppimista, retkiä, kavereiden kanssa yhdessä toimimista sekä hauskaa yhdessäoloa”, Tuominen kertoo.

Lapsista jokainen saa vuorollaan ollaan metsäportinvartija, joka ”avaa portin” metsään muulle ryhmälle. Tällä kertaa on Veera Annanmäen vuoro.

Opetussuunnitelma tuo toisaalta toimintaan lisää suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Vantaalla yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on nostettu eheä esiopetuspäivä. Yksittäisiin tuokioihin nojaamisen sijaan tunnistetaan arjen moninaiset oppimisen mahdollisuudet, Tuominen sanoo.

Päiväkotilasten päivää rytmittävät erilaiset siirtymät: milloin puetaan ulkovaatteita, milloin mennään syömään, milloin taas odotetaan omaa vuoroa. Kaikissa näissä arjen tilanteissa on mahdollista harjoitella ja oppia.

”Niihin sisältyy todella tärkeitä kohtaamisia. Joku harjoittelee vetoketjun käyttöä, joku toinen itsenäisesti pukemista, ruokailtaessa harjoitellaan ruokatapoja ja maistellaan uusia makuja”, Sirviö luettelee.

Hän on työskennellyt varhaiskasvatuksen opettajana 41 vuotta ja nähnyt, miten toiminta ja kasvatus ovat kehittyneet.

”Hyvään suuntaan on menty paljon. Nykyään on suunnitelmallisempaa ja lasten kehitys­vaiheista tiedetään tutkimusten kautta koko ajan enemmän.”

Toiseksi kokeilun keskeiseksi tavoitteeksi Vantaalla on otettu varhaiskasvatuksen pedagogisen dokumentoinnin vahvistaminen. Se ei tarkoita lisää paperitöitä opettajille, Tuominen sanoo.

Martinlaakson päiväkodissa toimintaa dokumentoidaan esimerkiksi kuvaamalla ja keräämällä Instagramiin valokuvapäiväkirjaa.

”Dokumentointia ovat myös lasten tekemät työt. Niiden yhteydessä voidaan esimerkiksi kiinnittää huomiota siihen, kuka tarvitsee harjoitusta kynäotteeseen ja keneltä se jo sujuu”, Sirviö kertoo.

Lastenohjaaja Pinja Ruuskanen kuvaa Inari Erosen ja kumppaneiden rakentamaa nuotiota ryhmän Instagram-tilille. Valokuvaaminen on osa pedagogista dokumentaatiota.

Kolmas kokeilun tavoite liittyy Vantaalla inkluusioon ja lasten positiivisen ryhmään kuulumisen tukemiseen.

Vantaalla lapsia on päiväkodeissa paitsi eri kulttuuritaustoista myös eri sosio­ekonomisista taustoista. Niin on myös Martinlaakson päiväkodissa.

Kokeilun tavoitteena onkin tasata oppimiseroja ja varmistaa, että jokainen lapsi saa tarvitsemansa tuen, Tuominen sanoo.

Sirviö antaa esimerkin: jos yksi ei vielä jaksa keskittyä, häntä ei tarvitse pakottaa odottamaan vuoroaan liian pitkään.

”Ei kyse ole erityiskohtelusta vaan kunkin lapsen tukemisesta. Lapset kyllä ymmärtävät, että toinen vielä harjoittelee tätä taitoa, jonka minä jo osaan, ja minä taas harjoittelen tätä.”

Kun kaksivuotisen esiopetuksen kokeilukunnat valittiin keväällä, osalle kuntia jäi verrattain lyhyt aika varautua kokeilun alkamiseen, sanoo Kuntaliiton kehittämis­päällikkö Jarkko Lahtinen.

Sen takia esimerkiksi kokeilusta tiedottaminen vanhemmille jäi joissain kunnissa viime tippaan. Se synnytti osalle vanhemmista aluksi epätietoisuutta ja hämmennystä ja voi selittää vanhempien huolta.

Lue lisää: Kaksivuotisen esikoulun velvoittavuus hämmentää osaa kokeiluun osallistuvien lasten perheistä

Myös tilakysymyksiä on jouduttu joissain kunnissa miettimään. Osa esikouluista toimii esimerkiksi koulujen yhteydessä, jolloin tilat ovat rajalliset.

”Ryhmiä on varmasti jouduttu pohtimaan, ja yksittäisiä tilahaasteita on voinut olla. Myös kuljetusten järjestäminen on voinut askarruttaa, mutta niitä on ratkottu sitä mukaa kuin ne ovat tulleet eteen”, Lahtinen sanoo.

Kokeilu on kuitenkin lähtenyt hänen mukaansa hyvin käyntiin, eikä hänen tietoonsa ole tullut suuria ongelmia.

”Vaikuttaa siltä, että kunnissa on kuitenkin onnistuttu varsin hyvin kokeilun käynnistämisessä.”

Varhaiskasvatuksen opettajista on tosin ollut pulaa ennen kokeiluakin, mikä voi tarkoittaa, ettei ihan kaikkiin ryhmiin ole löytynyt esiopetuskelpoisia opettajia.

”Se on haaste, joka on ollut olemassa jo aiemmin. Se ei koske vain suuria kaupunkeja vaan kaikkia kuntia.”

Lue lisää: Päiväkotien syksy alkoi synkästi, joissain esikouluryhmissä ei ole yhtäkään opettajaa – ”Tilanne on hyvin hankala”

Tutkimusperustainen kokeilu

  • Kaksivuotinen esiopetus on perheelle vapaaehtoinen. Halutessaan siinä ovat mukana 2016 ja 2017 syntyneet viisivuotiaat lapset.

  • Kokeiluun osallistuu arviolta yhteensä 10 000 vuosina 2016 tai 2017 syntynyttä lasta. Tavallisesti esiopetus alkaa Suomessa 6-vuotiailla.

  • Kokeilu kestää kevätlukukauden 2024 loppuun.

  • Kokeilun tarkoituksena on vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa, kehittää esiopetuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä selvittää varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen välisiä jatkumoita.

  • Opetushallitus on laatinut kokeilulle opetussuunnitelman perusteet.

  • Kuntia, joissa järjestetään kaksivuotista esiopetusta, on 105. Lisäksi on valittu kokeilukuntia, jotka eivät järjestä kaksivuotista esiopetusta mutta toimivat verrokkikuntina.

Vanhempainliitto, Opetusalan ammattijärjestö (OAJ), Kuntaliitto ja Opetushallitus järjestävät verkossa maailman suurimman varhaiskasvatuksen vanhempainillan keskiviikkona 8. syyskuuta. Tilaisuus alkaa klo 17.50.

Oikaisu 8.9 kello 9.30: Kokeilun piirissä on Vantaalla 26 päiväkotia, ei 36 päiväkotia.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat