Miten katkaistaan noidankehä, jotta kuormittuneet hoitajat jaksavat työssään? Rekrytointikiellot ovat vain yksi hoitajapulan oire - Kotimaa | HS.fi

Miten katkaistaan noidan­kehä, jotta kuormittuneet hoitajat jaksavat työssään? Rekrytointi­kiellot ovat vain yksi hoitajapulan oire

Hoitoalalla on käynnissä nollasummapeli, jossa yksi työpaikka saa hoitajan ja toinen menettää hänet. Nyt on aika kysyä, mitä ongelmia hoitoalan työpaikoilla pitää ratkoa, kirjoittaa kotimaantoimituksen toimittaja Tiina Rajamäki.

Kaupungit toivovat voivansa pitää kiinni palkkalistoillaan olevista hoitajista. Osa on rajoittanut alihankkijoidensa rekrytointia

15.9. 2:00 | Päivitetty 15.9. 8:22

Sairaanhoitajalla on työpaikka kaupungin palveluksessa. Hän päättää lähteä rokotustöihin yksityisen terveyspalveluyrityksen palkkalistoille.

Haastatteluvaiheessa kuitenkin kysytään: oletko ollut kyseisen kaupungin palveluksessa viimeisen puolen vuoden tai kolmen kuukauden aikana?

Jos olet, emme voi palkata sinua.

Kyseinen käytäntö on ollut laajasti käytössä Helsingin kaupungilla. Helsinki rajoittaa siis omien työntekijöidensä rekrytointeja sosiaali- ja terveydenhoitoalalla useissa eri sopimuksissa, jotka se on tehnyt yksityisten terveysyhtiöiden kanssa. Sopimuksissa on ehtoja esimerkiksi terveysasemapalveluista, rokotushenkilöstön vuokrauksesta ja etälääkäripalvelusta.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan yhdeksästä suuresta kaupungista hoitajiensa työpaikan vaihtoa yksityiselle ovat rajoittaneet Helsinki, Espoo ja Oulu. Sopimuksia saattaa olla muissakin kaupungeissa, joista tietoja ei ole saatu.

Vantaa, Turku, Tampere, Jyväskylä ja Pori ovat ilmoittaneet, ettei niillä ole henkilöstön rekrytointia yksityisille palveluntuottajille rajoittavia ehtoja.

Espoon kaupungin hoitajien rekrytointia rajoittavat sopimukset eivät kuitenkaan koske yksityisiin yrityksiin koronatöihin halunneita hoitajia. Ne koskevat Espoon Mehiläiselle ulkoistaman Henttaan-Suurpellon terveyskeskuksen työntekijöitä.

Lisäksi Espoon kotihoidon palvelussa on ollut kuuden kuukauden rekrytointirajoitus.

”Ajatuksena on, että kun palveluntuottaja pistää hoivakodin pystyyn, on kuusi kuukautta aikaa palveluiden käynnistämiseen, ja silloin Espoon henkilöstöä ei saa ulkopuoliselle rekrytoida”, Espoon perusturvajohtaja Sanna Svahn sanoo.

Svahnin mukaan ehdolla ei ole tarkoitus estää tai rajoittaa ihmisten vapautta valita työnantajansa. Hoitajat saavat hakeutua omasta aloitteestaan palveluntuottajan työnhakijoiksi.

Oulussa koronarokottamista koskeviin ostopalvelusopimuksiin yksityisten yrityksen kanssa on kirjattu yleisesti, ettei palveluntuottaja saa rekrytoida Oulun henkilöstöä rokottajiksi. Nämä sopimukset rokotushenkilöstöä koskien on tehty Deboran ja Esperin kanssa.

Koronanäytteenotossa Oulu on sopinut alihankkijayritys Pihlajalinnan kanssa, ettei se saa rekrytoida Oulun palkkalistoilla olevia hoitajia koronatestaajiksi. Lisäksi Oululla on henkilöstönvuokraussopimus päihdelääkäripalvelusta Terveytesi-yrityksen kanssa.

Myös siinä todetaan, ettei yksityinen yritys saa palkata työhön Oulun kaupungilla työskenteleviä lääkäreitä.

Moni hoitaja sanoo kamelin selän katkenneen surkeisiin työolosuhteisiin.

Turun kaupungin hyvinvointipalveluiden tuotantojohtaja Laura Saurama kuvaa hoitajapulaa nollasummapeliksi.

”Jos me saamme jonkun töihin, hän on joltakulta muulta pois. Olen etenkin hoivapuolen hoitajapulasta erittäin huolissani, siellä tilanne on kriittinen”, hän sanoo.

Saurama sanoo, että Turussa ei ole kirjattu sopimuksiin, että työntekijät eivät saisi siirtyä suoraan Turun palveluksesta yksityisille palveluntuottajille rokotustehtäviin.

”Toivomme kuitenkin, ettei Turun työntekijöitä täsmärekrytoida yksityisiin firmoihin”, hän sanoo.

Saman viestin välittävät muutkin kaupungit, kuten Tampere, Jyväskylä ja Pori. Useimpien ostopalvelusopimuksissa ehtoja ei ole kirjattuna, mutta ääneen lausuttu toive on, että aivan suoraan kaupungin hoitohenkilöstöä ei rekrytoitaisi yksityisille yrityksille.

Miksi sairaanhoitaja päättää lähteä vakituisesta tai määräaikaisesta työstään esimerkiksi koronarokotustyöhön, jonka tiedetään jossakin vaiheessa loppuvan?

Kyllä, yksi syy on palkka. Hoitaja saa yleensä yksityisellä työnantajalla työskennellessään jonkin verran enemmän rahaa käteen. Pääsyy työpaikan vaihtoon on kuitenkin muualla. Moni hoitaja sanoo kamelin selän katkenneen surkeisiin työolosuhteisiin.

Erittäin monissa terveydenhuollon ja hoivan työpaikoissa yhden työvuoron aikana on liikaa töitä hoitajaa kohden, tuplavuoroja pyydetään tekemään jatkuvasti ja lomien sovittelu on hankalaa.

On haamuhoitajalistoja, eli työvuorolistoilla kummittelee nimiä, jotka eivät työtä ole oikeasti tekemässä. Kun on kiire, ilmapiiri on alkaa muuttua kireäksi.

Kun puhutaan sairaanhoitajapulasta, sen syitä pitäisi alkaa pilkkoa pieniin osiin sairaalan osastolla, hoivakodissa ja terveyskeskuksessa.

Mitkä tekijät juuri täällä meidän osastollamme tekevät sairaanhoitajan työstä vaikeaa tai rankkaa?

Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikois­tutkija Merja Kauhanen nosti sairaanhoitajien työn kuormittavuuden esiin HS:n jutussa maanantaina.

Lue lisää: Poliitikot ja etujärjestöt kauhistelevat Suomea riivaavaa työvoimapulaa, mutta tutkijoiden mukaan sellaista ei välttämättä edes ole

”Paljon puhutaan esimerkiksi sairaanhoitaja­pulasta, mutta keskustelussa ei ehkä oteta huomioon sairaanhoitajien työn kuormittavuutta ja uuvuttavia työoloja”, Kauhanen sanoi.

Hänen mukaansa monilla työpaikoilla hoitajia on liian vähän, jolloin työn kuormitus ja kiire ovat kasvaneet.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan uusia sairaanhoitajia ja lähihoitajia tarvitaan alalle vuoteen 2035 mennessä 200 000. Taustalla on se, että noin 165 000:n hoitajan arvioidaan jäävän eläkkeelle vuoteen 2035 mennessä.

Merja Kauhanen muistuttaa, että palkkauksen ohella myös työolot vaikuttavat siihen, missä määrin alalle hakeudutaan tai sieltä siirrytään pois.

Ollaan siis noidankehässä, joka pitäisi katkaista. Kun hoitajia ei ole riittävästi hoitamassa vaikkapa yhden osaston potilaita, työstä osastolla tulee rankempaa. Kun se käy liian rankaksi, osa hoitajista ottaa lopputilin. Tällöin jäljelle jääneiden työstä tulee vieläkin rankempaa.

”Työnantajan pitää varmistaa, että työolosuhteet- ja edut ovat hyvät, ja henkilöstö haluaa olla meillä töissä. Koulutusmääriä pitää lisätä, ja meidän työnantajien täytyy tehdä kouluttajien kanssa yhteistyötä. Avaisin keskustelua siitä, miten pystyttäisiin houkuttelemaan työttömiä näihin töihin ja onko ulkomailta halukkuutta tulla näihin tehtäviin Suomessa”, Espoon Sanna Svahn sanoo.

Turun hyvinvointipalveluiden tuotantojohtaja Laura Saurama pitää hoitajapulan ratkomista usein eri keinoin erittäin kriittisenä kysymyksenä.

”Onhan tämä erittäin suuri kysymys sille, miten Suomi Oy Ab pääsee eteenpäin”, Saurama sanoo.

Lue lisää: Kolme hoitajaa kertoo HS:lle kokemuksensa Helsingin kaupungin rekrytointi­rajoituksista: ”Teimme samaa työtä, mutta sermin takana toinen sai parempaa palkkaa”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat