”Mitä huonoimmin maalattu” taulu putkahti esiin pappilan vintiltä – nyt Polvijärvellä mietitään, mitä 177 vuotta vanhalla aarteella tehdään - Kotimaa | HS.fi

Amanuenssit Maria Inkeri (vas.) ja Karoliina Katila tutkivat Polvijärven pappilan vintiltä löytynyttä Carl Fredrik Blomin vuonna 1844 tekemä alttarimaalausta Joensuun taidemuseon varastotiloissa.

Kauan sitten kadonnut

Polvijärvellä on iloittu 140 vuotta kellotapulissa ja vintillä lojuneen alttarimaalauksen löytymisestä. Nyt edessä on uusi ongelma. Mistä seurakunta löytää rahat maalauksen kunnostukseen, joka maksaa kymmeniätuhansia euroja?


17.10. 2:00 | Päivitetty 17.10. 10:06

”Nytkö se löytyi?”

Näin kuului puhelimesta, kun polvijärveläinen valokuvausyrittäjä Jari Matikainen soitti taidehistorian professori Heikki Hangalle viime keväänä.

Pari viikkoa aiemmin Matikainen oli ollut ihmeissään valokuvausliikkeensä takahuoneessa.

Oli maaliskuu, ja talitiaiset virittelivät jo kevätlauluaan Polvijärven kirkonkylällä, Pohjois-Karjalassa. Polvijärven seurakunnassa vietettiin 140-vuotiaan kotikirkon juhlavuotta.

Matikainen valmisteli kirkon historiasta kertovaa valokuvanäyttelyä. Eläkkeellä oleva kirkkoherra Erkki Jaskari oli luvannut auttaa rekvisiitan keräämisessä.

Sitä varten Jaskari oli kavunnut 120-vuotiaan pappilan vintille. Sinne oli vuosikymmenten aikana viety kaikenlaista tarpeetonta tavaraa, kuten vinteille usein viedään.

Jaskari tiesi, että edellisen kirkon alttaritaulu lojui vintillä. Hän oli nähnyt sen kerran aiemmin työskennellessään Polvijärven kirkkoherrana.

Seurakunnan kanslisti oli 1990-luvulla kolunnut vinttiä ja tuonut rullalle käärityn maalauksen alas. Pappilan salissa oli hetken aikaa ihmetelty lattialle levitettyä maalausta, mutta arkikiireiden keskellä asiaan ei paneuduttu sen enempää. Siispä maalaus kääräistiin taas rullalle ja vietiin takaisin vintille.

Vanha maalaus oli aikoinaan viety Polvijärven 120 vuotta sitten valmistuneen pappilan vintille.

Maaliskuussa 2021 Erkki Jaskari toi noin 1,5 metriä leveän rullan Matikaisen valokuvausliikkeeseen.

Pellavainen rulla haisi vanhalta ja vintiltä ja tuntui hauraalta. Miehet avasivat sen varovasti.

Rullalta avautui kookas, yli kaksi metriä pitkä öljyvärimaalaus, joka esitti ristiinnaulittua Jeesusta.

”Ihan kuin olisimme avanneet Tutankhamonin haudan”, Matikainen kertoo.

”Se oli mykistävää. Se oli niin vanha ja niin hieno. Tajusin heti, että en voi kehystää tätä ja laittaa näyttelyyn. Tämä on kulttuurihistoriallinen löytö.”

Miehet tiesivät, että maalaus oli ollut alttaritauluna Polvijärven ensimmäisessä, vuonna 1850 rakennetussa kirkossa. Muuta siitä ei tiedetty.

Jari Matikainen soitti Joensuun taidemuseoon amanuenssi Maria Inkerille. Tämä ei tiennyt teoksesta sen enempää. Hän sanoi, ettei maalaukselle saisi tehdä mitään ennen kuin museon asiantuntijat tulevat paikalle.

Matikainen siirsi maalauksen parempaan turvaan kellarissa sijaitsevaan studioonsa. Pienellä salapoliisityöllä – valojen ja kuvankäsittelyohjelman avulla – hän onnistui lukemaan maalauksen tummasta alareunasta tekijätiedot: C. F. Blom ja 1844.

Maalaus oli jo 177 vuotta vanha.

Valokuvausyrittäjä Jari Matikainen alkoi selvitellä vintiltä tuodun maalauksen taustoja ja otti yhteyttä Joensuun taidemuseoon. Kuvassa hän on syyskuussa tyhjentämässä valokuvausliikettään, jonka toiminnan hän lopetti syksyllä.

Internetistä Matikaiselle selvisi, että taidehistorian professori Heikki Hanka Jyväskylän yliopistosta on aikoinaan tehnyt maalarista väitöstutkimuksensa.

”Nytkö se löytyi?” professori totesi ilahtuneena, kun Matikainen soitti hänelle.

Maalauksen taustat alkoivat selvitä.

Joensuun taidemuseon amanuenssit Karoliina Katila (oik.) ja Maria Inkeri kävivät huhtikuussa Polvijärvellä Matikaisen valokuvausliikkeen kellarissa arvioimassa löydettyä maalausta. Maria Inkeri on tyytyväinen, että Matikainen otti nopeasti yhteyttä alueelliseen taidemuseotyön asiantuntijaan. Juuri niin kuuluu toimia, jos teoksia löytyy, hän muistuttaa.

Carl Fredrik Blom oli ollut tuottelias käsityöläismaalari, joka oli kiertänyt 1820–1850-luvuilla tekemässä alttarimaalauksia etenkin Satakunnassa, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Savossa.

Hangan mukaan Polvijärven maalaus saattoi olla tehty alun perin Pielavedelle, Savoon, mutta se kulkeutui Pohjois-Karjalaan. Lopulta se lahjoitettiin Polvijärvelle vuonna 1850, jolloin sinne valmistui ensimmäinen, vaatimaton kirkko.

Maalaus oli kirkon alttaritauluna vuoteen 1881 saakka, jolloin pitäjään valmistui uusi, nykyinen kirkko. Sinne vanhaa alttaritaulua ei enää haluttu.

Heikki Hangan mukaan taidekoulutuksen lisääntyessä käsityöläismaalareiden arvostus laski jo Blomin elinaikana. Myös Polvijärven maalauksen yhteyteen oli liitetty kommentteja: ”högst illa målad” tai ”erittäin rumasti maalattu”.

Hangan mukaan teoksessa onkin käsityöläismaalarin kömpelyyttä.

”Mutta modernismin suuntaukset läpikäyneen katsojan mielestä sen kaltainen kömpelyys voi näyttää peittämättömän aidolta ja viehättävältä”, Hanka sanoo.

”1800-luvun lopun taidemaalarit, [Akseli] Gallen-Kallela ja kumppanit, pyrkivät ryijymäiseen, alkukantaiseen esitystapaan. Tässä se on ihan luonnostaan.”

Vanhoista alttarimaalauksista hankkiuduttiin eroon, kun kirkkoja remontoitiin tai uusia kirkkoja rakennettiin. Vanhat alttaritaulut siirrettiin varastoihin, kellotapuleihin ja vinteille.

”Niitä ei systemaattisesti hävitetty, mutta olen kyllä yhden tämän maalarin teoksen kaivanut esiin lautavaraston alta”, Hanka kertoo.

Polvijärvellä Blomin maalaus vietiin ensin kellotapuliin. Jossain vaiheessa se siirrettiin myöhemmin valmistuneen pappilan vintille. Seurakunnan kalusteluetteloista maininnat maalauksesta häviävät 1930-luvun jälkeen.

Alttarimaalaus siis katosi kirjoista ja kansista. Sukupolvien vaihtuessa se unohtui myös ihmisten mielistä.

Eläkkeellä oleva kirkkoherra Erkki Jaskari ja nykyinen kirkkoherra Satu Ruhanen Polvijärven pappilan vintillä, jonne vanha alttaritaulu oli aikoinaan siirretty kellotapulista. Jaskari poimi maalausrullan katon lappeen alta suunnilleen Ruhasen takaa.

Väitöskirjaa 1990-luvulla tehdessään Hanka kävi tutkimassa maalauksen kohtaloa myös Polvijärvellä. Tuolloin kukaan ei osannut kertoa maalauksen olinpaikkaa.

Hanka joutui toteamaan väitöskirjassaan, että alttaritaulu oli hävinnyt.

”Olen odottanut, että milloin se putkahtaa esiin. Tällä tavalla se sitten putkahti”, hän sanoo.

Hangan mukaan ei ole harvinaista, että seurakunnista löytyy yhä tämäntapaisia kadoksissa olleita aarteita. Evankelis-luterilaisessa kirkossa tehdään esineistön inventointia. Kirkkohallitus on velvoittanut seurakunnat tekemään esineinventointinsa vuoteen 2024 mennessä.

”Melkein seurakunnasta kuin seurakunnasta löytyy jotain aivan ihmeellistä ja kummallista. Tieto näistä esineistä on kadonnut, koska ei ole ollut rekisteriä, johon näitä olisi koottu. Eikä ole ollut asiantuntemusta, että niitä edes tunnistetaan”, kertoo Hanka, joka on ollut mukana edistämässä inventointia.

”Seurakunnissa on yhä paljon sellaista arvoesineistöä, jonka toivoisin tulevan päivänvaloon ja löytyvän jostain joskus.”

Syyskuussa amanuenssit Maria Inkeri ja Karoliina Katila avaavat oven Joensuun taidemuseon varastotiloihin. Täällä Blomin 177-vuotias alttaritaulu nyt odottaa jatkosuunnitelmia.

Amanuenssien mukaan teos on ikäisekseen hyvässä kunnossa, vaikka sitä on säilytetty yli sata vuotta kylmässä kellotapulissa ja vintillä. Syöpäläiset eivät ole sitä tuhonneet, eikä maalipintakaan ole kovin pahoin rapistunut.

Carl Fredrik Blom on maalannut alttarimaalauksen öljyväreillä pellavakankaalle vuonna 1844.

Teoksen keskellä on kuitenkin jotain, mitä siinä ei ole ollut alun perin.

”Jotain sille on tehty jälkikäteen. Sitä on ehkä joskus yritetty korjata”, Katila sanoo.

”Mutta onhan se aina sykähdyttävää, kun jotain tällaista löytyy.”

Polvijärven nykyinen kirkkoherra Satu Ruhanen iloitsee vanhan maalauksen löytymisestä. Ilon rinnalla Ruhasen mielessä on kuitenkin huoli käytännön asioista.

”On tosi arvokasta ja hienoa, että tällainen on löytynyt. Mutta maalaukselle on myös tehtävä jotain. Mistä ihmeestä löydämme siihen rahat?” Ruhanen sanoo.

Seurakunta on nyt vakuuttanut maalauksen 50 000 euron arvosta. Muuta maalauksen kohtalosta ei ole vielä päätetty.

”Olemme pieni, suht vähävarainen seurakunta, ja konservointi on kallista. Puhutaan useista kymmenistätuhansista euroista. Ei meillä ole irrottaa budjetista sellaisia rahoja”, Ruhanen sanoo.

Jo nyt seurakunta realisoi kiinteistöjään säästöjä löytääkseen. Vanha seurakuntatalo myytiin syksyllä 16 000 eurolla.

Seurakunta ja museo selvittävät nyt yhdessä maalauksen konservointisuunnitelmaa ja sen rahoitusta. Polvijärvellä mietitään rahankeräystä ja taidealan rahoitusmahdollisuuksia.

”Joka tapauksessa tavoitteena on, että maalaus saatetaan kuntoon lähivuosina. Rahoitus on vain haalittava jostain”, Ruhanen sanoo.

Taidemuseon amanuenssien mukaan teos on ikäisekseen hyvässä kunnossa, vaikka sitä on säilytetty vintillä.

Hangan mukaan Blomin töitä on konservoitu seurakunnissa. Korpilahdella ja Hankasalmella vanhat alttaritaulut ovat nyt kirkon lehtereillä. Loimaan Metsämaan kirkossa maalaus palautettiin alttarille.

Satu Ruhanenkin pitäisi maalauksen mielellään Polvijärvellä, vaikka seurakunnasta löytyy myös myynnin kannattajia.

”Huolimatta siitä, ettei meillä ole rahaa, en olisi kovin äkkiä valmis luopumaan työstä. Polvijärven seurakunta on aikoinaan syntynyt kovan työn ja vaivan kautta. Maalaus on kunnianosoitus sen historialle ja kirkon eteen tehdylle työlle.”

Ruhanen on miettinyt maalaukselle sopivan paikankin. Hän sijoittaisi sen kirkon etuosaan sivuseinälle. Kirkkoon, jonne sitä ei 140 vuotta sitten huolittu.

Erkki Jaskari ja Satu Ruhanen Polvijärven nykyisessä 140-vuotiaassa kirkossa. Ruhanen näyttää kirkon etuosassa paikkaa, johon kunnostetun alttaritaulun voisi hänen mielestään sijoittaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat