Suomen vauvabuumi on niin poikkeuksellinen, että erot muihin maihin yllättivät tutkijankin: ”Tämä on todella hämmentävää” - Kotimaa | HS.fi

Suomen vauva­buumi on niin poikkeuksellinen, että erot muihin maihin yllättivät tutkijankin: ”Tämä on todella hämmentävää”

Syntyvyys on kasvanut eniten Suomessa, kun vertailussa on 30 kehittynyttä länsimaata.

Useimmissa kehittyneissä länsimaissa syntyvyys on pienentynyt pandemian aikana, mutta Suomessa se on kasvanut.

16.9. 2:00 | Päivitetty 16.9. 6:49

Suomen korona-ajan vauvabuumi on hyvin poikkeuksellinen maailmassa, kertoo kansainvälinen syntyvyyden vertailu.

Suomi on yksi harvoista maista, joissa syntyvyys on kasvanut. Yleisempi kehityssuunta on ollut syntyvyyden vähentyminen viime vuoden lokakuusta lähtien.

Kun vertaillaan kolmeakymmentä kehittynyttä länsimaata, syntyvyys on Suomessa kasvanut pandemian aikana eniten. Vauvabuumista on puhuttu pitkin vuotta, mutta erot muihin maihin yllättävät suomalaistutkijankin.

”Tämä on todella hämmentävää”, sanoo Väestöliiton erikoistutkija Venla Berg.

Lue lisää: Kesän vauvabuumi näkyy Helsingin Naisten­klinikalla ja neuvoloissa – ”Nämä ovat sellaisia lukuja, että aika täysillä käy kone”

Lue lisää: Suomeen syntyy nyt yllättävän paljon lapsia – ”Vauva­buumi on voimissaan”, sanoo THL:n tutkimus­professori

Kansainvälistä vertailua on tehnyt kollegoidensa kanssa tšekkiläinen väestö- ja syntyvyystutkija Tomáš Sobotka. Hän kertoi tuoreimmista tilastoista Väestöliiton järjestämässä verkkotilaisuudessa tiistaina.

Syntyvyydessä on pandemian aikana ollut alueellisia eroja. Vähiten pandemian vaikutukset ovat näkyneet Pohjoismaissa. Vain Ruotsissa syntyvyys pieneni hetkellisesti.

”Tilannekuva on todella erilainen verrattuna Etelä-Eurooppaan”, Sobotka sanoi.

Esimerkiksi Portugalissa syntyvyys väheni huomattavasti joulukuussa 2020. Tuolloin oli kulunut yhdeksän kuukautta siitä, kun pandemia rantautui toden teolla Eurooppaan.

Ainoa maa, joka pääsee syntyvyyden kasvussa lähellekään Suomea, on Hollanti.

Pandemialla on ollut Sobotkan mukaan ”massiivinen vaikutus” syntyvyyden trendeihin. Talousvaikeudet ja yhteiskunnan sulkutoimet ovat luoneet epävarmuutta ja vaikuttaneet ihmisten sosiaalisiin kontakteihin.

”Kaikki mekanismit eivät kuitenkaan ole olleet negatiivisia”, Sobotka sanoo.

Osalla ihmisistä on ollutkin yhtäkkiä enemmän aikaa olla kotona, joillakin enemmän aikaa intiimeille suhteille. Joissakin maissa pula ehkäisyvälineistä on saattanut johtaa ei-toivottuihin raskauksiin.

Useimmissa vauraissa länsimaissa syntyvyys on pienentynyt pandemian aikana.

Tutkijat kuitenkin yllättyivät havaitessaan, että maaliskuussa lapsia alkoi jälleen syntyä enemmän kaikilla alueilla ja kaikissa maissa Portugalia lukuun ottamatta.

Sobotka yhdistää ilmiön kesään 2020, jolloin koronaviruksen ensimmäinen aalto päättyi ja tautitilanne rauhoittui hetkeksi monilla alueilla.

”Kysymysmerkki on, kuinka kauan se tulee kestämään”, hän sanoo.

Syitä Suomen kohentuneelle syntyvyydelle ei ainakaan vielä tunneta, sanoo Väestöliiton Berg.

Yksi syy kansainväliseen menestykseen voi olla, että Suomi on selvinnyt pandemiasta vähemmällä kuin moni muu maa. Käytössä ei ole ollut esimerkiksi ulkonaliikkumiskieltoja, jotka ovat vaikeuttaneet arkielämää muualla.

Sobotka nostaa myös esiin erot poliittisissa järjestelmissä.

”Ehkä pohjoismainen hyvinvointijärjestelmä tarjosi hyvän puskurin ihmisille, jotka harkitsivat perheen perustamista”, hän sanoo.

Toisaalta syy suureen kasvuun saattaa olla matalassa lähtötasossa. Vuonna 2019 lapsia syntyi Suomessa historiallisen vähän.

”Meillä ei ihan hirveästi ollut varaa tulla enää alaspäin”, Berg sanoo.

Bergin mukaan syntyvyystutkijat olivat jo odottaneet muutosta, mutta sen osuminen pandemian aikaan oli yllättävää.

Nyt viitteitä on siitä, että buumi ei ole enää jatkumassa ainakaan alkuvuoden tapaan. Syntyvyyden odotetaan edelleen kasvavan, mutta hitaammin.

”Voi olla, että se oli ohimenevä ilmiö”, sanoo Berg.

”Äitiysavustuksia on haettu vähän vähemmän vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä, ja neuvolakäyntejä on ollut vähän vähemmän.”

Koska muualla maailmassa syntyvyys on niin vahvasti vähentynyt, voidaan spekuloida: olisiko Suomen syntyvyys kasvanut vieläkin enemmän, jos pandemiaa ei olisi tullut?

Berg on skeptinen, sillä kasvu on ollut niin suurta.

”Harvoin se hirveän paljoa enempää nousee näin lyhyellä aikavälillä.”

Bergin mukaan 2010-luvulla lasten hankkimista lykättiin mahdollisesti taloudellisista tai muista syistä. Yleensä tällaista syntyvyyden vähenemisen jaksoa seuraa kasvu, jolloin lykätyt lapset syntyvät kerralla. Tästä saattaa hänen mukaansa olla kyse nytkin.

Entä mitä Suomen syntyvyydelle tapahtuu pidemmällä aikavälillä? Berg huomauttaa, että pandemian kehitys aiheuttaa epävarmuutta ennustuksiin.

”Valistunut arvaukseni on, että jonkinlainen syntyvyyden kasvu voisi olla näköpiirissä.”

Bergin mukaan näyttää kuitenkin tutkimusten valossa epätodennäköiseltä, että Suomessa päästäisiin jälleen 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen tasolle.

Esimerkiksi vuonna 2010 kokonaishedelmällisyysluku, joka kuvaa naisen keskimäärin synnyttämien lasten määrää, oli 1,87. Vuonna 2020 koko vuosikymmenen kestänyt syntyvyyden vähentyminen pysähtyi. Kokonaishedelmällisyydeksi laskettiin 1,37.

Suomessa alkaa tänä syksynä laaja kyselytutkimus, jossa ihmisiltä kysytään esimerkiksi heidän hyvinvoinnistaan, parisuhteistaan ja lastensaantisuunnitelmistaan.

GGS-lyhenteellä (Generations and Gender Survey) kulkeva tutkimus on kansainvälinen, ja sen avulla voidaan vertailla keskenään esimerkiksi Euroopan maita.

Suoraa vastausta pandemian mahdollisista vaikutuksista syntyvyyteen ei saada, mutta luvassa on esimerkiksi tietoa suomalaisten toivomasta lapsimäärästä. Tutkimuksen tuloksista ensimmäiset on määrä julkaista syksyllä 2022.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat