ECDC:n raportti: Suomi kuuluu maihin, joissa alhainen rokotustaso voi aiheuttaa tartuntojen lisääntymistä ja sairaaloiden kuormittumista - Kotimaa | HS.fi

ECDC:n raportti: Suomi kuuluu maihin, joissa alhainen rokotustaso voi aiheuttaa tartuntojen lisääntymistä ja sairaaloiden kuormittumista

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Mia Kontio kertoo, ettei Suomen jääminen EU- ja ETA-maiden keskiarvon alle ollut yllätys.

Koronapotilaiden tehohoidon tarve on kasvanut kahden viime viikon aikana selvästi. Lisäksi hoitojaksoja on alkanut selvästi enemmän kuin niitä on päättynyt.

6.10. 16:34

Suomi kuuluu Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) raportin mukaan maihin, joissa alhainen koronarokotus­taso yhdistettynä rajoitusten höllentämiseen aiheuttanee tartuntojen lisääntymistä ja näin myös sairaaloiden kuormittumista sekä kuolleisuuden kasvua.

Syyskuun lopulla julkaistussa raportissa esitetty skenaario perustuu mallinnuksiin. Mallinnusten mukaan osassa EU- ja ETA-maita koronarokotus­kattavuus on sen verran alhainen, että koronaviruksen deltamuunnoksen kierto väestössä aiheuttanee tartuntojen lisääntymisen – ellei rokotuskattavuutta saada nopeasti kasvatettua.

Skenaariossa otetaan huomioon rokotuskattavuuden lisäksi rokotteiden tehokkuus, luonnollinen immuniteetti ja väestön kontaktit.

EU- ja ETA-maissa oli syyskuun loppuun mennessä annettu yhteensä yli 565 miljoonaa rokoteannosta. Noin 61 prosenttia kaikista eurooppalaisista, mukaan lukien lapset ja nuoret, oli saanut rokotteen. Maakohtainen rokotuskattavuus vaihteli Bulgarian noin 18 prosentista Maltan noin 80 prosenttiin.

Suomessa rokotekattavuus oli noin 59 prosenttia.

Raportissa maiden riskiä on arvioitu jaottelemalla maat kolmeen ryhmään: alhaisen, keskitasoisen ja korkean rokotekattavuuden maihin. Ensimmäisessä ryhmässä väestöstä on rokotettu alle 45, toisessa 55–65 ja kolmannessa yli 75 prosenttia.

Mallinnuksen mukaan niissä maissa, joissa rokotuskattavuus oli alle EU- ja ETA-maiden keskiarvon, rajoitusten höllentäminen aiheuttaa tartuntojen, sairaalahoito­jaksojen ja kuolleisuuden kasvua, joka jatkuu aina marraskuun lopulle asti. Myös Suomi kuului tähän ryhmään, vaikkei rokotekattavuus huonoimmasta päästä olekaan.

Keskiarvon ylittivät Maltan lisäksi Portugali, Islanti, Irlanti, Belgia, Espanja, Tanska, Ranska, Norja, Italia, Saksa, Kypros, Hollanti, Luxemburg ja Ruotsi.

”Suomen pidempi antoväli toisen rokotteen osalta vaikuttanee asiaan.”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Mia Kontio kertoo, ettei Suomen jääminen rokotekattavuudessa EU- ja ETA-maiden keskiarvon alle ollut yllätys.

Mia Kontio

”Nuoremmat ikäryhmät ovat ottaneet rokotteita hieman vähemmän kuin muissa läntisissä Euroopan maissa”, Kontio sanoo.

”Lisäksi Suomen pidempi antoväli toisen rokotteen osalta vaikuttanee asiaan.”

Kontio kertoo kuulleensa keskiviikkona muutamasta sairaan­hoito­piiristä, että kaikki rokotteenottajat eivät ole halunneet THL:n ennakko-oletusten vastaisesti aikaistaa toista annostaan vaan ovat pitäytyneet 12 viikossa.

”Siinä mielessä toisten annosten osalta laahataan perässä.”

Raportin mukaan tartuntojen lisääntymisestä kärsisi etenkin haavoittuvainen väestö. Myöskään rokotetut eivät ole tartunnalta turvassa, sillä virusta kiertäisi väestössä niin paljon.

Korkean rokotekattavuuden maissa riskit pysyvät skenaarion mukaan todennäköisesti hallittavina.

Raportissa painotetaan, että rokotteilla on ollut Euroopassa ratkaiseva rooli viruskierron ja deltamuunnoksen aiheuttamien tartuntojen vähentämisessä. Täysi rokotus suojaa koronavirustaudin vakavilta seurauksilta kuten sairaala- tai tehohoitoon joutumiselta sekä kuolemalta, vaikka deltamuunnos onkin yleistynyt.

Teho-osastojen ja sairaaloiden kuormitus on puhuttanut Suomessa lokakuun alussa. Koronapotilaiden tehohoidon tarve on kasvanut kahden viime viikon aikana selvästi. Lisäksi hoitojaksoja on alkanut selvästi enemmän kuin niitä on päättynyt.

”On selvää, että meillä on paljon rokottamatonta väkeä, jonka keskuudessa ilmaantuvuus on korkea, joten väistämättä osa päätyy myös sairaalaan”, sanoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveys­turvallisuus­osaston johtaja Mika Salminen tiistaina HS:lle.

Lue lisää: Sairaalahoidon resurssien riittävyyttä on pakko punnita jossain vaiheessa, sanoo THL:n Salminen: ”Olemme siinä tilanteessa, että pitää miettiä leikkausten lykkäämistä”

Myös Kontio sanoo, ettei sairaalahoidon tarpeen kasvu ollut suoranainen yllätys.

”Suomessa on kuitenkin tällä hetkellä yli 12-vuotiaiden joukossa yli 16 prosenttia vailla yhtään rokotetta. Myös vanhemmissa ikäryhmissä on yhä rokottamattomia, esimerkiksi 50–60-vuotiaissa vajaat kymmenen prosenttia on kokonaan ilman suojaa.”

Tällä hetkellä Suomessa täyden rokotesuojan on saanut noin 62 prosenttia koko väestöstä.

THL:n Kontio huomauttaa, että Suomessa ollaan viikossa kurottu rokotettujen määrää kiinni muuta Eurooppaa nopeammin.

”Euroopassa rokotuskattavuus on noussut noin prosentilla, meillä kolmella.”

ECDC esittää alhaisten ja keskitasoisten maiden synkän skenaarion kampittamiseksi rokotuskattavuuden nopeaa kohentamista. Tämä edellyttää tarkkaa rokotusseurantaa. Lisäksi ECDC kehottaa maita seuraamaan rokottamiseen liittyviä sosiaalisia tekijöitä, jotta voidaan ymmärtää, missä väestöryhmissä ja yhteisöissä rokotetta ei ole haluttu ottaa. Tärkeää on myös ymmärtää syitä, miksi jotkut eivät ole halunneet rokotetta ottaa, ja kehittää ratkaisuja ongelmiin.

Kontion mukaan on huomattavissa, että rokotusinto Suomessa hiipuu. THL selvittää ECDC:n kehotuksen mukaisesti syitä tälle. Kontion mukaan syitä voi olla kaikenlaisia alkaen niinkin konkreettisesta asiasta kuin matkaamisesta rokotuspisteelle.

”Jossain sairaanhoitopiirissä on huomattu, että maakunta­keskuksen lähellä asuvilla on korkeampi rokotuskattavuus ja kauempana asuvilla taas heikompi. Kunnissa tätä pyritään jo korjaamaan viemällä rokotteita heikomman kattavuuden alueille eli tekemällä rokottautumisesta helppoa.”

ECDC huomauttaa, että talvea vasten sairaaloille luo painetta myös muun muassa lähestyvä influenssakausi, joka osaltaan aiheuttaa hoidon kysynnän kasvua.

Tartuntojen leviämisen estämiseksi on huolehdittava yhä hygieniatoimista ja vältettävä tarpeettomia kokoontumisia. Etenkin kouluissa, joissa rokottamattomuuden vuoksi lasten tartuntariski on jatkuva, tulisi ECDC:n mukaan pyrkiä ennaltaehkäisemään tartuntoja.

Lisäksi ECDC:n mukaan tärkeää on jatkaa näytteiden genomien sekvensointia, jossa mahdolliset koronamuunnokset havaitaan ja tunnistetaan ajoissa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat