Kausityöntekijöitä etsitään Lappiin nyt ”kissojen ja koirien kanssa”, kun pestit eivät houkuta entiseen tapaan: ”Harva lähtee sinne hengailemaan” - Kotimaa | HS.fi

Kausi­työntekijöitä etsitään Lappiin nyt ”kissojen ja koirien kanssa”, kun pestit eivät houkuta entiseen tapaan: ”Harva lähtee sinne hengailemaan”

Lapin yrittäjät eivät tällä hetkellä osaa arvioida, millaiseksi turistisesonki muodostuu ja miten paljon töitä he pystyvät tarjoamaan. Työntekijät puolestaan eivät uskalla lähteä Etelä-Suomesta nollatuntisopimusten perässä.

Eveliina Lainio odottaa paluuta oppaaksi vanhaan kausityöpaikkaansa Lapland Safaris -yritykseen.

14.10. 2:00 | Päivitetty 14.10. 7:29

Lapin matkailuyrittäjät ovat toiveikkaita tulevasta turistisesongista, mutta kausityöntekijöistä on tulossa näillä näkymin pulaa.

Ennen työnantajat ovat voineet valita työntekijät useiden hakijoiden joukosta, mutta nyt työntekijöitä etsitään ”kissojen ja koirien kanssa”, kuvaa Lapin matkailuelinkeinon liiton toiminnanjohtaja Nina Forsell. Liitto valvoo Lapin matkailuyrittäjien etuja.

Puutetta on sekä vanhoista tutuista työntekijöistä että uusista tulokkaista. Vakiintuneiden kausityöntekijöiden poisjääminen johtaa myös siihen, että työntekijöitä täytyy ohjata ja perehdyttää aiempaa enemmän, Forsell kertoo.

Ennen koronapandemiaa Lapin tärkeä talvisesonki kesti marraskuun alusta huhtikuun loppuun.

Yksi kokeneista ja joulukuussa töihin palaavista kausityöntekijöistä on rovaniemeläinen Eveliina Lainio. Hän muutti vuonna 2017 vanhempiensa luota Laitilasta Rovaniemelle sesongiksi töihin Lapland Safaris -yritykseen.

Ensimmäisenä talvenaan Lainio teki töitä täysipäiväisesti. Töitä saattoi olla yksittäisinä päivinä jopa 17 tuntia päivässä, ja viikossa oli yksi vapaapäivä. Vastapainona pitkille päiville työpäivä saattoi joskus koostua vain muutaman tunnin pituisesta keikasta.

Kova työmäärä ei haitannut Lainiota, sillä hän oli hakeutunut kausitöihin juuri suurien tuntimäärien toivossa.

Työkeikka pohjoiseen piteni, sillä Lainio päätti hakea Rovaniemelle opiskelemaan. Kun koulun ovet aukesivat, hän muutti kaupunkiin pysyvästi.

Kahtena seuraavana talvena Lainio teki töitä keikkaluontoisesti nollatuntisopimuksella. Työtehtävät vaihtelivat tontusta porosafarioppaaseen. Järjestely ei jännittänyt, sillä tutun esihenkilön alaisuudessa keikkojen saamiseen pystyi luottamaan.

Vuonna 2020 tilanne kuitenkin muuttui.

”Tavallisesti kyseltiin hyvissä ajoin syksyllä, tuletko tänäkin talvena töihin. Nyt viestiä ei kuulunut, ja tiesin toki itsekin maailman tilanteen ja sen, että turisteja ei ole. Tavallisesta sadasta oppaasta oli töissä vain kymmenkunta, vakiväki”, Lainio kertoo.

Muutaman viikon varoitusajalla on suuri kynnys lähteä töihin eri puolelle Suomea, jos hyvää toimeentuloa ei ole tiedossa varmasti.

Yrittäjät ovat Forsellin mukaan viime talven jäljiltä tällä hetkellä epävarmoja ulkomaalaisten turistien määrästä, joten vielä ei tiedetä tarkkaan, kuinka paljon työvoimaa tarvitaan.

Turistien odotetaan palaavan etenkin Keski-Euroopasta, mutta esimerkiksi japanilaisten paluusta ei vielä haaveilla maan tiukkojen karanteenisäädösten takia.

Työnantajien tilanne on muuttunut viime talvesta. Silloin työlainsäädännössä oli työnantajille joustoa niin, että määräaikaisten työntekijöiden lomauttaminen oli pandemian synkistämällä kaudella mahdollista. Nyt vastaava lomauttaminen ei enää onnistu.

Forsellin mukaan jouston puute tarkoittaa, että työnantajan täytyy olla viime vuotta varmempi siitä, että työtä riittää.

Työntekijän näkökulmasta Lapin kausityöt eivät houkuta entiseen tapaan, sillä niiden tekemiseen liittyy aiempia vuosia suurempi riski, kertoo aluepäällikkö Jarno Koski Palvelualojen ammattiliitosta (Pam).

Tarjolla on hänen mukaansa nollatuntisopimuksia, jotka eivät takaa runsaita työtunteja, joiden perässä monet kausityötekijät ovat ennen lähteneet etelästä sesongiksi Lappiin.

Koski muistuttaa, että Etelä-Suomesta tulevat työntekijät alkavat usein valmistautua talvikauteen jo syksyllä esimerkiksi etsimällä vuokralaisen asuntoonsa. Muutaman viikon varoitusajalla on suuri kynnys lähteä töihin eri puolelle Suomea, jos hyvää toimeentuloa ei ole tiedossa varmasti.

”Harva lähtee sinne hengailemaan, vaan monella on tavoitteena tehdä paljon työtunteja ja tasata muun vuoden tuloja”, Koski kertoo.

Lainio odottaa paluuta kausitöihin joulukuussa. Pandemiatalven hän oli töissä kaupassa.

Edellisistä vuosista poiketen häntä alettiin kysellä töihin nyt jo loppukeväästä. Kyselyissä oli tuolloin vielä varovainen sävy, joka kuitenkin karisi syksyllä, kun töihin pyydettiin uudestaan. Lainio sai lopulta sopimuksen, joka takaa työtunnit.

Kausityöt ovat olleet isossa roolissa Lainion taloudessa, sillä töitä ja esimerkiksi iltalisiä kerryttäviä keikkoja revontulisafareilla on ollut hyvin tarjolla.

Uuteen paikkaan nollatuntisopimuksella hän ei olisi välttämättä epävarmassa matkailutilanteessa uskaltautunut.

Lainio kertoo, että hänen työyhteisönsä tulee tulevalla kaudella muuttumaan jonkin verran, sillä monet työkaverit ovat vaihtaneet alaa.

”Toisaalta monet ovat myös palaamassa, nämä ovat kuitenkin mielekkäitä hommia”, Lainio kertoo.

Eveliina Lainion työt ruokakaupassa Laitilassa vaihtuivat matkailualan hommiin Rovaniemellä. Kokemusta on kertynyt usealta talvelta muun muassa tonttuna ja erilaisissa opastöissä.

Myös ulkomaalaisia työntekijöitä on tulossa Lappiin ensi talvena tavallista vähemmän. Tämä vaikeuttaa työtekijäpulaa Lapin matkailuelinkeinon liiton Forsellin mukaan.

Hänen mukaansa ulkomaiselle työvoimalle on tarvetta, sillä muualta Suomesta ei ole aiempinakaan vuosina löytynyt Lappiin tarpeeksi kausityöntekijöitä. HS kertoi Lapin kausityöntekijäpulasta jo vuonna 2018.

Lue lisää: Lappiin ei tahdo löytyä työntekijöitä Suomesta – Lauri Väisänen haki kymmentä paikkaa, mutta yksikään firma ei suostunut vajaan 2000 euron palkkatoiveeseen

Ulkomaisilla työntekijöillä on myös kielitaitoa EU:n ulkopuolelta tulevien turistien palvelemiseen.

Ulkomaisen työvoiman saatavuutta mutkistaa työlupien saamiseen liittyvä byrokratia, johon Forsell toivoisi helpotuksia. EU:n ulkopuolelta tulevat työntekijät saavat ansiotyön tekemisen mahdollistavan oleskeluluvan vain, jos sopivaa työvoimaa ei saa EU:n alueelta.

Kausityöntekijöiden määrästä ei ole virallisia tilastoja. Kaikista Lapin matkailualan työntekijöistä noin kaksi kolmasosaa on sesongin aikana tavallisesti kausityöntekijöitä, Lapin TE-palveluista kerrotaan.

Määristä on erilaisia arvioita: esimerkiksi henkilöstöpalveluyritys Baronan Lapin aluejohtaja Kimmo Gauriloff arvioi kausityöntekijöiden osuuden olleen 80 prosenttia ennen koronapandemiaa. Kaikkiaan Lapissa oli hänen mukaansa vuonna 2019 noin 12 000 työntekijää, joista noin 9 000–10 000 oli kausityöntekijöitä.

Baronan välittämästä kausityövoimasta hieman yli viidesosa tuli tällöin Suomen ulkopuolelta. Työntekijöitä tuli muun muassa Filippiineiltä, Puolasta, Slovakista ja Espanjasta.

Jos kausityöntekijöitä ei saada nyt tarpeeksi, esimerkiksi ravintolat joutuvat supistamaan aukioloaikojaan, Gauriloff arvioi.

Lapin kausityöntekijäpula on oire suuremmasta ilmiöstä, sillä työvoiman puute vaivaa ravintola- ja matkailualaa koko Suomessa.

Koronaepidemia toi ravintola- ja matkailualalle niin paljon epävarmuutta, irtisanomisia ja lomautuksia, että monet työntekijät vaihtoivat muihin palveluammatteihin, esimerkiksi kaupan alalle.

Lue lisää: Hesburgerit ja Subwayt sulkevat oviaan, ja gourmet-ravintolatkin ovat pulassa, kun historiallinen työ­voima­pula kurittaa ravintola-alaa – ”Ei tullut yhtään hakemusta”

Lue lisää: Ravintola-alaa ravistelee huutava työvoima­pula, ja nyt entiset ravintola­työntekijät kertovat, miksi he lähtivät

Esimerkiksi koronapandemian vaikutuksia talouteen seuraavan Helsinki GSE:n Tilannehuoneen mukaan majoitus- ja ravitsemisalalla sekä taiteiden, viihteen ja virkistyksen toimialalla alan vaihtaminen on ollut vilkasta ja kasvanut selvästi viime vuoden lopussa. Aineisto perustuu Tilastokeskuksen ja tulorekisterin tietoihin.

Kausityöt ovat olleet Lainiolle taloudellisesti tärkeitä.

Kausityöntekijäpulaan nähdään erilaisia ratkaisuja.

Yrittäjiä edustavan Forsellin mukaan alalla on keskusteltu, voitaisiinko työntekijöitä pikakouluttaa tiettyihin tehtäviin. Hän toivoo myös, että työntekijöitä voitaisiin tukea asumisessa, sillä monilla on etelässä koti, josta koituu kustannuksia.

”Monet matkailuyritykset toki tukevat työntekijöidensä asumista jo nyt”, Forsell kertoo.

Työntekijöiden työssä jaksaminen ja riittävä perehdytys ovat hänen mukaansa asioita, joita tulee pohtia yrityksissä.

Eniten vaikutusta olisi Forsellin mukaan kuitenkin sillä, että matkailutilanne tulisi varmemmaksi. Tiistaina matkailuala sai huonoja uutisia, kun sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti, että Suomessa tullaan jatkossakin vaatimaan kaksi koronavirustestiä tänne matkustavilta ihmisiltä, joilla ei ole täyttä rokotussarjaa.

Pamin Koski puolestaan toivoo, että työnantajat palkkaisivat rohkeammin työntekijöitä eikä yrittämisen riski siirtyisi työntekijöille esimerkiksi nollatuntisopimusten kautta.

”Matkailun tilannehan näyttää nyt kohtuullisen hyvältä. Kyllä työntekijöitä löytyy, kun palkka on riittävä ja työolot kunnossa”, Koski sanoo.

Jos tämä kausi sujuu hyvin ja työnantajat sitoutuvat työntekijöihin, luottamus kausityön tekemiseen voi taas palautua ja heijastua positiivisesti ensi kauteen, Koski toteaa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat