Kiistelty rikkakasvimyrkky glyfosaatti on osoittautunut luultuakin vaarallisemmaksi. Turun ja Oulun yliopistojen tutkimuksessa selvisi, että kotipuutarhoissakin yleinen glyfosaattia sisältävä Roundup-valmiste vaikuttaa haitallisesti paitsi rikkakasveihin myös pölyttäjähyönteisiin.
Tutkimuksessa kimalaisia altistettiin glyfosaattia sisältävälle Roundupille. Se sai kimalaiset sekoamaan niin, että ne menettivät oppimiskykynsä ja muistinsa.
Ennen altistusta kimalaiset olivat oppineet tunnistamaan hyvänmakuista nestettä sisältävät tietyn väriset keinokukat. Glyfosaattialtistuksen seurauksena opittu taito hävisi.
”Olen todella huolissani. Jo yksi pieni kerta-annos vaikutti haitallisesti kimalaisiin”, sanoo biologi, dosentti Marjo Helander Turun yliopistosta.
”Tulos on vielä huolestuttavampi, kun ottaa huomioon, kuinka paljon glyfosaattia sisältäviä rikkakasvihävitteitä käytetään Suomessakin”, Helander toteaa.
Laboratorion koeareenassa kimalainen valitsee eriväristen keinokukkien välillä. Tietyn värisissä kukissa on aina sokeriliuosta, kun taas tietyistä väreistä löytyy pahan makuista, mutta hajutonta liuosta.
Kimalaiset oppivat tunnistamaan hyvänmakuista nestettä sisältävät tietyn väriset keinokukat. Glyfosaattialtistuksen seurauksena opittu taito hävisi.
Glyfosaattia ja sitä sisältävää Roundupia käytetään Suomessa metsätaloudessa vesakon torjuntaan sekä maataloudessa, marja- ja puutarhaviljelyssä ja kotipuutarhoissa rikkakasvintorjuntaan. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on käyttänyt glyfosaattia viheralueiden kunnossapidossa.
Aine on Helanderin mukaan haitallista pölyttäjille etenkin, jos sitä käytetään kasvien kukkiessa: ”Pitäisi ainakin varmistaa, että kukkivia kasveja ei ruiskuteta.”
Tutkijana ja biologina Helander ei suostu ottamaan kantaa glyfosaatin käyttöön laajemmin eikä mahdollisiin terveysvaikutuksiin. Roundup on yhdistetty laajasti syöpävaarallisuuteen.
Glyfosaattia sisältävä Roundup on luultua vaarallisempaa. Rikkakasvimyrkky vaikuttaa haitallisesti myös pölyttäjiin.
Kotipuutarhoista Helander kuitenkin poistaisi myrkyn.
”Roundupin hupikäytöstä pitäisi luopua. Jos ihmiset eivät jaksa nyppiä rikkaruohoja, antaa niiden kukkia”, Helander toteaa. ”Myös mekaanisia torjuntavaihtoehtoja on tarjolla, esimerkiksi erilaiset katteet.”
Glyfosaatti on maailman yleisimpiä rikkakasvien torjunta-aineita. Sen on luultu olevan haitallista vain vihreille kasveille mutta turvallista eläimille. Turun yliopiston tutkijat ovat kuitenkin havainneet haitallisia vaikutuksia myös lintujen kehitykseen.
Roundupin valmistaja ja myyntiluvan haltija on saksalainen kemikaali- ja lääkeyhtiö Bayer, joka osti rikkakasvihävitettä tekevän Monsanto-yhtiön vuonna 2016. Monsanto aloitti Roundupin myynnin vuonna 1974.
Bayer puolestaan on yhdessä seitsemän muun glyfosaattivalmistajan kanssa uusimassa joulukuussa 2022 EU:ssa umpeutuvaa myyntilupaa. Suomalaistutkimus ei tällä hetkellä vaikuta prosessiin mitenkään, kertoo Bayerin Pohjois-Euroopan alueen yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Kati Nyman.
”Me luotamme niihin noin 1 500 tieteelliseen tutkimukseen, jotka ovat myyntiluvan ja uuden hakemuksen taustalla. Niiden mukaan glyfosaatilla ei ole vaikutusta kimalaisiin eikä mehiläisiin tai vaikutus on vähäinen”, Nyman sanoo.
EU-prosessissa asiaa arvioineet neljän maan - Ranka, Ruotsi, Hollanti, Unkari – viranomaiset toteavat kesällä julkaistussa raportissaan, että glyfosaatti vastaa myyntiluvan kriteereitä.
Tuoreen suomalaistutkimuksen tuloksia Nyman ei tunne. Bayer ei ole kuitenkaan muuttamassa Roundupiin liittyviä suosituksia esimerkiksi kukkivien kasvien ruiskuttamisen välttämiseksi.
”Kun tuotetta käytetään myyntiluvan mukaisesti eli oikein, se on turvallinen käyttää”, Nyman sanoo.
Tuore, vielä julkaisematon tutkimustulos glyfosaatista ja kimalaisista kertoo siitä, että rikkakasvimyrkky voi vaikuttaa pölyttäjien tilaan, ja että näin voi tapahtua myös Suomessa.
Tutkijoiden mukaan olisi tärkeää tutkia myös, vaikuttaako kimalaisten oppimiseen ja muistiin vain glyfosaatti vai mahdollisesti myös muut kauppavalmisteissa olevat kemikaalit.
Suomessa pölyttäjiä vielä on, joskin uhanalaisten lajien lukumäärä on kasvanut.
Globaalisti pölyttäjähyönteiset ovat ahdingossa ja pölyttäjäkatoa pidetään isona uhkana maailman ruoantuotannolle.
Yli 75 prosenttia maailman viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä. Niille pölyttäjähyönteiset, kuten mehiläiset, kimalaiset, ampiaiset ja kukkakärpäset, ovat korvaamattomia.
Pölyttäjähyönteisillä on merkittävä rooli kasvien pölyttäjinä. Kuvassa mustakimalainen imemässä mettä.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa mantelipuuviljelmille kuljetetaan mehiläisiä rekoilla, koska luontaisia pölyttäjiä ei enää ole.
Suomessakin mehiläispesiä vuokrataan pölyttäjiksi hedelmä- ja marjatiloille.
Torjunta-aineet vaikuttavat pölyttäjäkatoon elinympäristöjen pirstoutumisen ja maankäytön muutosten ohella. Tämä on lisännyt paineita kasvinsuojeluaineiden, eli rikkakasvien, kasvitautien ja tuhohyönteisten torjuntaan käytettävien aineiden, käytön rajoittamiseksi.
Suomessa aihe on herkkä ja aineiden rajoittamiseen tai mahdolliseen kieltämiseen suhtaudutaan nihkeästi.
Tämä on näkynyt muun muassa neonikotinoidien kohdalla. Nikotiineista johdettuja hermomyrkkyjä käytetään tuhohyönteisten hävittämiseen, mutta ne on yhdistetty mehiläisten joukkokuolemiin.
Pölyttäjille aiheutuvien riskien vuoksi EU:n komissio kielsi haitallisimpien neonikotinoidien käytön pölyttäjiä houkuttelevilla kasveilla vuonna 2013. Suomi äänesti uudistusta vastaan. Perusteluna oli se, että aineita tarvitaan rypsin ja rapsin viljelyssä.
Lue lisää: Suomi vastustaa mehiläisiä tappavien myrkkyjen kieltoa.
Suomessa neonikotinoideja sisältäviä torjunta-aineita käytetään edelleen sokerijuurikkaan viljelyssä.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt monena vuonna poikkeuslupia öljykasvien siementen käsittelyyn. Tälle vuodelle Tukes antoi poikkeusluvat neonikotinoidella peitatun sokerijuurikkaan siementen kylvöön.
Neonikotinoidien merkittävistä haitoista pölyttäjähyönteisille on vankasti tutkimusaineistoa. Tarhamehiläisellä niiden on osoitettu esimerkiksi heikentävän työläisten suunnistuskykyä.
Kasvinsuojeluaineista on odotettavissa Suomessakin kova vääntö pian, kun kansallinen pölyttäjästrategia julkistetaan.
Tulossa on suosituksia torjunta-aineiden käytön tiukentamiseksi, mutta ehdottomia kieltoja ei ole odotettavissa.
Tavoitteena on muun muassa pölyttäjäkantojen ja -lajiston monimuotoisuuden turvaaminen.
Pölyttäjien tilasta Suomessa on niukasti tietoa. Asiaa on selvitetty muun muassa Suomen ympäristökeskuksen (Syke) Pölyhyöty-hankkeessa.
Vastikään julkaistun Syken raportin mukaan hyvin pölyttäjillä ei mene Suomessakaan, vaikka tilanne on parempi kuin esimerkiksi Etelä- ja Keski-Euroopassa.
”Suomessa maatalous ei ole yhtä voimaperäistä ja sitä on vähemmän kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Myös kasvinsuojeluaineita käytetään vähemmän”, kertoo tutkija Janne Heliölä Sykestä.
”Uhanalaisia pölyttäjiä on kuitenkin paljon, ja uhatuimpia ovat maatalousalueilla elävät lajit”, Heliölä sanoo.
Paikallisesti torjunta-aineiden käyttö voi olla merkittävää pölyttäjiä houkuttelevien erityiskasvien, kuten rypsin ja rapsin, viljelyalueilla.
Mustikka ja puolukka tarvitsevat kimalaisia
Kimalaiset ovat merkittäviä pölyttäjiä. Kuvassa mustakimalainen.
Viljelyalaltaan Suomen merkittävimpiä osin hyönteispölytteisiä satokasveja ovat rypsi ja rapsi.
Hyönteispölytystä tarvitsevat muun muassa kumina ja apilat.
Puutarhakasveista hyönteispölytyksen taloudellinen merkitys on suurin omenalla, mansikalla, vadelmalla ja herukalla.
Mustikka ja puolukka ovat satomäärältään ja sen arvolla mitattuina selvästi tärkeimmät luonnonmarjat.
Mustikan ja puolukan tärkein pölyttäjä on kimalainen. Kimalaiset huolehtivat yli 60-prosenttisesti siitä, että kukista tulee marjoja.
Tärkeitä pölyttäjiä ovat myös ampiaiset, muut mesipistiäiset, kukkakärpäset ja perhoset.
Lue lisää: Pölyttäjäkatoa pidetään isona vaarana maailman ruoantuotannolle, ja nyt se uhkaa myös Suomea