Rokotusten teho, sivuvaikutukset ja tarpeellisuus – Näistä syistä osa suomalaisista on jättänyt koronarokotteet ottamatta - Kotimaa | HS.fi

Rokotusten teho, sivu­vaikutukset ja tarpeellisuus – Näistä syistä osa suomalaisista on jättänyt korona­rokotteet ottamatta

Moni HS:n rokottamattomuuden syitä koskevaan kyselyyn vastannut kertoi kokeneensa julkisen keskustelun rokotteista painostavaksi. Kritiikkiä saivat osakseen niin poliitikot, media kuin muut kansalaisetkin.

Koronarokotteita Messukeskuksen rokotuspisteellä Tampereella 28. kesäkuuta 2021.

19.10. 19:57

Koronarokotteen turvallisuuden ja tarpeellisuuden epäileminen ja päättäjien kyseen­alaistaminen olivat odotetusti yleisiä syitä, kun HS kysyi viime viikolla lukijoilta syitä sille, miksi he ovat jättäneet rokotteen ottamatta.

Kaikkiaan perusteiden kirjo oli kuitenkin huomattavasti laajempi ja monimutkaisempi.

Vähintään yhden rokoteannoksen oli Suomessa tiistaihin mennessä saanut 12 vuotta täyttäneistä noin 84,8 prosenttia. Suomen rokotekattavuus on ollut EU:n keskiarvoa matalampi.

Lue lisää: ECDC:n raportti: Suomi kuuluu maihin, joissa alhainen rokotustaso voi aiheuttaa tartuntojen lisääntymistä ja sairaaloiden kuormittumista

HS:n kyselyyn tuli vajaat 500 vastausta. Jutussa on käytetty kommentteja vain niiltä vastaajilta, jotka antoivat kyselyssä koko nimensä ja yhteystietonsa.

Monet vastaajat epäilivät mahdollisten sivuvaikutusten lisäksi rokotteen tehoa ylipäätään. Erityisesti monet koronan jo sairastaneet kokivat saaneensa siten rokotetta paremman immuniteetin.

”Pelkään noin tuplasti enemmän sydänongelmia kuin koronaa.” [M, 24, Helsinki]

Jotkut katsoivat käytöksensä suojaavan jo tarpeeksi heitä itseään ja muita. Perusteena toistuivat vähäiset kontaktit tai terveelliset elämäntavat.

”Jos olen kipeä, en ota muihin ihmisiin kontaktia. Tällä tavoin suojelen muita mahdolliselta tartunnalta enkä koe, että minua on asiallista syyttää muiden terveyden vaarantamisesta.” [M, 33, Nousiainen]

”Kuulun riskiryhmään astmani takia, enkä silti ole sairastunut tautiin vakavasti, vaikka olen laiminlyönyt jokaista THL:n suositusta.” [N, 26, Helsinki]

Esiin nousi myös rokottamisen eettinen puoli ja tarpeellisuus suuremman kokonaisuuden kannalta.

Olen sairastanut koronataudin ja ottanut yhden rokotteen. Koen epäeettiseksi ottaa pelkästään korona­todistuksen takia toista rokotetta, kun se on itselleni tieteellisen tiedon valossa nykyisellään turha, ja samaan aikaan köyhemmissä maissa on huutava pula rokotteista.” [N, 23, Helsinki]

Lue lisää: Koronataudin sairastanut ja siksi vain kerran rokotettu ei voi tällä hetkellä saada EU:n rokotus­todistusta

Valintojeni vuoksi elämässäni on hyvin vähän lähikontakteja. En koe tarvitsevani rokotusta tällä hetkellä yhtä paljon kuin vaikkapa työnsä puolesta lähikontakteissa olevat” [N, 35, Helsinki]

”Olisin hyvin voinut olla rokotuksen testiryhmässä ja vaikka jonkun tulevan rokotteen testiryhmässä. Siitä olisi hyötyä. Minun rokottamisestani nyt ei ole mitään hyötyä kenellekään jos elämäntilanteeni ei muutu, eikä sellaista ole näköpiirissä. Minulle sopii oma erakkoelämäni hyvin.” [M, 54, Uusikaupunki]

Monet vastaajat ovat kokeneet julkisen keskustelun rokotteista painostavaksi.

Kritiikkiä saivat osakseen niin poliitikot, media kuin muut kansalaisetkin. Joillekin vahva kahtiajako on saanut aikaan epävarmuutta, toisilla se on kääntänyt oman kannan kokonaan.

”Tällä hetkellä päällä on lynkkaus­meininki. En ota kiusallanikaan rokotetta ennen kuin ihmiset heräävät taas ryhmätranssista ja hyväksyvät myös muunlaiset mielipiteet kuin omansa.” [M, 31, Kemi]

”En tule ottamaan koronarokotetta periaatteellisista syistä myöhemminkään. En voi antaa hyväksyntääni toiminnalle, joka panee ihmis­oikeuksia ja yksilön­vapauksia halvalla.” [M, 24, Lahti]

Periaatteellista vastarintaa on aiheuttanut myös koronapassi, joka otettiin Suomessa käyttöön viime viikonloppuna. Toisaalta koronapassin saamisen monet kertoivat yhtä lailla syyksi sille, miksi saattaisivat ottaa tulevaisuudessa rokotuksen.

”Rokotteen ottamatta jättäminen on tällä hetkellä mielestäni ainoa mahdollisuus vastustaa koronapassia. Jos se kuopataan niin syvälle, ettei sitä enää sieltä saa ylös kaivettua, voisin rokotteen ehkä ottaakin.” [M, 45, Nokia]

Lue lisää: Näin toimii korona­passi – Puhelimeen ladattavalla todistuksella voi välttyä esimerkiksi ravintola­rajoituksilta

Erilaiset pelot ovat olleet joillekin syynä sille, etteivät he ole ottaneet rokotetta – ainakaan vielä.

”Moni tuttuni on sairastunut rokotteesta, joten itse olen aristellut ottaa rokotetta, koska minulla ei äitinä yksinkertaisesti ole mahdollisuutta sairastaa rauhassa. Pelkkä ajatus kauhistuttaa.” [N, 33, Helsinki]

”Ihmisten kauhutarinat sosiaalisessa mediassa rokotteen haitoista ovat jääneet mieleen. Pelko on suurin syy, miksi olen lykännyt rokotteen ottamista.” [N, 28, Virrat]

”Olen pakkomielteinen. Tiedän, että jos otan rokotteen, niin varmasti ajattelisin jokaisen kolotuksen ja päänsäryn johtuvan siitä. Yritän vain siis suojella mielen­terveyttäni neuroottisuudeltani.” [M, 26, Helsinki]

Hyvin yleiseksi osoittautunut rokottamattomuuden syy oli raskaus tai sen tavoitteleminen. Tästä syystä rokotteesta toistaiseksi kieltäytyneet kertoivat kuitenkin poikkeuksetta ottavansa rokotteen tai ainakin harkitsevansa sitä raskausajan jälkeen.

”Alkuraskauteni aikana linjaus oli, ettei rokotetta kannata ottaa, jos on perusterve raskauden aikana. Keskellä raskautta linjaus muuttui, mutta päätin odottaa kunnes lapsi on syntynyt, ennen kuin otan rokotteen.” [N, 30, Kokkola]

En voisi antaa itselleni anteeksi, jos rokote aiheuttaisi vauvalleni pysyviä haittoja.” [N, 29, Lahti]

Lue lisää: Raskaana olevat naiset karttavat koronarokotetta Yhdysvalloissa – Vain kolmannes ottanut rokotteen ja ainakin 171 rokottamatonta on kuollut

Käytännön esteet ovat osoittautuneet joillekin ylitse­pääsemättömiksi siinäkin tapauksessa, että he haluaisivat ottaa rokotteen.

”Olen yrittänyt saada ajan neljään rokotus­pisteeseen jotka ovat työpaikan läheisyydessä. Niihin en ole aikaa saanut, koska toimipisteen kerrotaan olevan väärä. Oikeaan matkaa on 80 kilometriä. Puolisolla on sama ongelma, ja hän on riskiryhmäläinen. Teemme työtä asiakas­palvelussa yrittäjinä, joten tartuntapelko on päivittäinen.” [N, 56, Kuopio]

Liian pitkäksi koettu matka rokotuspisteelle oli yksi keskeisiä esille nousseita tekijöitä myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rokotus­kattavuudesta tekemässä selvityksessä.

Lue lisää: Kysymykset turvallisuudesta ja pitkät matkat rokotuspisteille hidastavat rokottautumista Suomessa

Lue lisää: Rokotus­­paikkojen vaihtuminen ja aikainen sulkeminen vaikeuttavat rokottamattomien tavoittamista – THL:n Kontio: Rokotuksia pitäisi ”ilman muuta” järjestää myös iltaisin

Useampi vastaaja kertoi olevansa oikeasti rokotettu, mutta Suomen tilastoissa rokottamaton.

”Ensimmäisen Pfizerin sain Singaporessa, tokan Suomessa. Suomen järjestelmän mukaan olen kuitenkin vain saanut yhden rokotteen, eikä koronapassiakaan tämän takia myönnetä. Ihan naurettava ja käsittämätön linjaus.” [N, 40, Espoo]

Lue lisää: Espoolainen Riitta Tiainen sai korona­rokotteet Ruotsissa, mutta ei EU:n yhteistä rokotus­todistusta: ”Olen virallisesti rokottamaton”

Monet epäilevällä kannalla olevat suunnittelevat ottavansa rokotteen myöhemmin, kun tutkimus­tietoa on nykyistä enemmän. Monille kelpaisi jo nyt erilainen rokote, ja muun muassa Novavaxin rokotetta toivottiin Suomeen.

”Voisin kuvitella ottavani rokotteen, kun tulee tarjolle ei-mrna-teknologiaan perustuva rokote, esimerkiksi Novavax. Aiemmin en ota, vaikka menisi sitten työpaikkakin.” [M, 47, Helsinki]

Olen odottanut Novavaxin koronarokotteen saapumista Suomeen, mutta voi olla, että taivun ottamaan mrna-rokotteen, mikäli Novavaxin tuotanto-ongelmat eivät pian hellitä.” [N, 38, Helsinki]

Lue lisää: Uusi tekniikka mullisti rokotteet, ja nyt siitä odotetaan apua syöpiin ja moniin muihin sairauksiin – ”Näkymät ovat teoriassa rajattomat”

Toisille päätös on heidän mukaansa lopullisesti kielteinen.

En. Koska en halua.” [N, 33, Pori]

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat