Nyt syntyvät suomalaiset eivät välttämättä aikuisina puhu harvinaisista hellekesistä – ”Poikkeukselliset sääilmiöt muuttuvat harvinaisiksi ja harvinaiset tyypillisiksi” - Kotimaa | HS.fi

Nyt syntyvät suomalaiset eivät välttämättä aikuisina puhu harvinaisista hellekesistä – ”Poikkeukselliset sääilmiöt muuttuvat harvinaisiksi ja harvinaiset tyypillisiksi”

Lämpötilan nousun myötä odotettavissa on lisää kuivuuskausia, metsäpaloja ja tulviin johtavia sateita. Ruoka voi kallistua, kun sadot huonontuvat.

Suomessa koettiin kesällä poikkeukselliset 50 hellepäivää.

17.10. 8:12

Nyt syntyvät suomalaiset eivät aikuistuttuaan kutsuisi menneen kesän helleaaltoa harvinaiseksi. He voivat puhua tavanomaisesta kuivasta kesästä, jolloin hellettä kestää viikkoja putkeen.

”Mitä enemmän lämpenee, sitä enemmän kasvavat esimerkiksi hellejaksojen ja runsaiden sateiden todennäköisyydet. Poikkeukselliset sääilmiöt muuttuvat harvinaisiksi ja harvinaiset tyypillisiksi. Vuosisadan loppupuolella sellaiset lämpötilat, jotka nyt ovat poikkeuksellisia, voivat olla tavanomaisia”, sanoo erikoistutkija Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitokselta.

Jylhä kuuluu tutkimusryhmään, joka tutkii ilmastonmuutosta ja sään ääri-ilmiöitä. Ilmastonmuutoksen vuoksi lähivuosina on odotettavissa yhä enemmän sellaisia säitä, jotka ovat aiempiin vuosiin ja vuosikymmeniin verrattuna äärimmäisiä.

Ilmastotutkijat arvioivat maapallon keskilämpötilan nousevan tulevaisuudessa melko suoraviivaisesti. Miten jyrkästi, riippuu ilmakehään kertyvien kasvihuonekaasupäästöjen määrästä. Äärisäät eivät välttämättä yleisty täsmälleen samaan tahtiin.

”Mitä lämpimämpi ilma, sitä enemmän se pystyy sisältämään vesihöyryä, mutta rankkasateiden syntyyn vaikuttavat muutkin asiat. Lämpenemisen vaikutus ei ole ihan suoraviivaista”, sanoo Jylhä.

Nature-lehdessä äskettäin julkaistu tutkimus kertoo, että ilmaston lämpenemiseen liittyvät äärimmäiset sääilmiöt ovat huomattavasti lisääntyneet kymmenessä vuodessa.

Ennätyksellisiä lämpötiloja on vuosina 2011–2020 mitattu etenkin päiväntasaajan molemmin puolin Etelä-Amerikassa, osissa Afrikkaa sekä eteläisessä Aasiassa.

”Lähes 50 asteen ennätyslämpötilat osissa Yhdysvaltoja ja Kanadaa vuonna 2021 olisivat olleet käytännöllisesti katsoen mahdottomia ilman ihmisen vaikutusta ilmastoon”, tutkijaryhmä arvioi artikkelissa.

Viime vuosikymmenen kuluessa maapallon ilmaston keskilämpötila nousi noin 0,25 astetta. Nousuvauhti oli suunnilleen sama kuin 1970-luvulta alkaen.

Suomessa koettiin kesällä poikkeukselliset 50 hellepäivää, viljelykset kärsivät kuivuudesta ja kuivassa metsässä roihahtanutta metsäpaloa Kalajoella sammutettiin kaksi viikkoa.

Samoihin aikoihin Saksassa ja Belgiassa koettiin rankkasateita ja ennätystulvia, jotka aiheuttivat yli 200 ihmisen kuoleman ja mittavat aineelliset vahingot. Saksan vakuutusalan yhtiöiden järjestö GDV arvioi heinäkuun loppupuolella, että vakuutusyhtiöille koituvat kustannukset ovat noin 4–5 miljardia euroa.

Kiinan keskiosissa taas satoi heinäkuun lopulla muutamassa päivässä vettä yhtä paljon kuin normaalisti koko vuoden aikana. Tulvat vahingoittivat liki 9 000:ta kotia ja aiheuttivat yli 300 ihmisen kuoleman. Taloudellisiksi vahingoiksi on arvioitu ainakin 53 miljardia juania eli vajaat 6,9 miljardia euroa.

Etelämpänä Euroopassa tuhannet ihmiset joutuivat kesän mittaan evakkoon maastopalojen tieltä.

Ilmastonmuutoksen myötä lisää samankaltaista on odotettavissa tulevina vuosina.

”Koko pohjoisella pallonpuoliskolla viime kesä oli mittaushistorian toiseksi lämpimin”, sanoo Jylhä.

Suomessa neljä viimeksi koettua kesää ovat kaikki olleet vähintään tavanomaista lämpimämpiä ja myös ennätyksiä on rikottu, samoin kuin talvella 2019–2020, Jylhä toteaa.

Syyskuussa Ilmatieteen laitos kertoi, että 1900-luvulta alkavissa tilastoissa vain ennätyskesä 1937 oli kesää 2021 lämpimämpi. Hellepäiviä kertyi kesällä 2021 yhteensä 50, kun pitkän ajan kesien keskiarvo on 33.

Pohjoispohjalaisen Kalajoen lisäksi metsää paloi muuallakin Suomessa. Pelastustoimen tilastot kertovat, että Suomessa syttyi heinäkuussa lähes kuusi kertaa niin paljon maastopaloja kuin viime vuoden heinäkuussa.

Metsäpalot osaltaan kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Kun puu palaa, ilmaan vapautuu hiilidioksidia. Metsäpalojen savu myös huonontaa ilmanlaatua.

”Maailman ilmatieteen järjestö WMO tiedotti syyskuussa, että pohjoisen pallonpuoliskon metsäpalot ovat aiheuttaneet ennätyksellisen paljon hiilidioksidipäästöjä”, kertoo Jylhä.

Etelä-Ranskassa evakuoitiin elokuussa tuhansia ihmisiä kodeistaan maastopalojen vuoksi. Samaan aikaan palot koettelivat myös Portugalia. Kreikassa taas Evian saarella ja Peloponnesoksen niemimaalla maastopaloissa kuoli ainakin kolme ihmistä, sadat menettivät kotinsa ja tuhannet joutuivat evakkoon.

Historiallisen vaikeista maastopaloista on tänä vuonna kärsitty myös muun muassa Siperiassa ja Yhdysvaltain Kaliforniassa. Siperiassa metsäpalojen savu levisi Nasan satelliittikuvien mukaan pohjoisnavalle asti eli yli 3  000 kilometrin päähän.

Esimerkiksi kuiva kevät ja helteinen kesä toivat Suomessa tuntuvasti haittaa viljelyksille. Surkeat sadot vaikuttavat myös ruuan hintaan.

Syyskuun lopulla Pellervon taloustutkimus (PTT) arvioi, että ruuan hinta nousee tuntuvasti ensi vuonna. Tutkimuslaitoksen mukaan ruoka kallistuu vuonna 2022 noin 1,8 prosenttia, mikä on enemmän kuin ennakoitu kuluttajahintojen yleinen nousu.

Heikon sadon lisäksi taustalla on PTT:n mukaan myös maatalouden kustannusten nousu.

Maatalouden palvelukeskus ProAgria arvioi aiemmin syksyllä, että kuivuudesta kärsivät etenkin ohra ja kaura. Niiden sadon arvioitiin jäävän 40–60 prosenttiin tavanomaisesta kaikkein kuivimmilla alueilla ja 70–80 prosenttiin muualla maassa.

Sadon laatukin oli tavallista heikompi. Maan itäosissa arvioitiin jopa lähes kolmasosan kevätviljoista jäävän puimatta tai päätyvän poltettavaksi.

Myös härkäpapu kuuluu ProAgrian mukaan kuivuudesta eniten kärsineisiin viljelyskasveihin. Perunasato jäi keskimääräistä pienemmäksi varsinkin Etelä-Suomessa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat