Törkypuheiden paljastuttua kansanedustaja meni paniikkiin ja pakeni – HS selvitti, kuinka hyvin kohujulkkisten todelliset tuomiot tunnetaan - Kotimaa | HS.fi

Kohun jäljet

Häly alkoi homopuheista, mutta saiko kansanedustaja tuomion? Tässä jutussa voit itse testata tunnetko kohun keskelle joutuneiden julkkisten todelliset tuomiot.


1.1. 2:00 | Päivitetty 1.1. 9:16

Kun kohu vanhoista Facebook-kirjoituksista alkoi, tuore kansanedustaja Hussein al-Taee (sd) sulkeutui perheensä pariin kotiin.

”Minuun iski paniikki. Olisin tarvinnut aikalisän miettiäkseni asiaa rauhassa”, al-Taee sanoo nyt.

Al-Taeen vanhat Facebook-kirjoitukset nousivat julkisuuteen vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen. Niissä hän parjasi juutalaisia, homoja, sunnimuslimeita ja somaleja. Kirjoitukset olivat peräisin viime vuosikymmenen alkupuolelta.

Hussein al-Taee palasi sairauslomansa jälkeen julkisuuteen osallistumalla Karjaalla etnofestivaali Facesin järjestämään ulkopoliittiseen keskustelutilaisuuteen maailman tulevaisuudesta.

Harva osasi odottaa sellaisia näkemyksiä al-Taeelta. Hän oli tullut tunnetuksi aiemmasta rauhanvälittäjän työstään konfliktinratkaisujärjestö CMI:ssä.

Alkoi julkinen kohu.

Iltalehti:

Voiko törkykirjoittelusta syytelty demariedustaja jatkaa puolueessa? Sdp kommentoi: ”Emme hyväksy ihmisarvoa loukkaavaa puhetta”

Helsingin Sanomat:

Hussein al-Taeen kirjoitukset tulivat CMI:lle järkytyksenä: ”Se Hussein, jonka me tunnemme, ei pystyisi kirjoittamaan tällaista”

Kohu ehti jatkua puolitoista viikkoa ennen kuin al-Taee myönsi blogikirjoituksessaan ruutukaappaukset Facebook-kirjoituksista aidoiksi. Hän sanoi häpeävänsä vanhoja kirjoituksiaan ja pyysi anteeksi.

Tapauksen puinti ei kuitenkaan päättynyt siihen.

Kirjoitukset johtivat poliisin esitutkintaan ja syyteharkintaan. Entistä rauhanvälittäjää epäiltiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Mutta toivatko kirjoitukset lopulta rikostuomion al-Taeelle? Seuraavassa voit testata omaa muistiasi:

Kuinka tarkka kuva suomalaisilla on kohujen seurauksista? Unohtuvatko kohun keskellä olleiden henkilöiden mahdolliset rikostuomiot lopulta?

Tätä HS selvitti Kantar TNS:n avulla tehdyllä kyselyllä.

Vastaajille esitettiin kohujen keskelle päätyneiden poliitikkojen, korkeiden virkamiesten, taiteilijoiden ja muiden tunnettujen henkilöiden tapauksia. Heiltä kysyttiin, ketkä näistä reilusta 30 henkilöstä oli tuomittu rikoksista ja keitä ei ollut.

Kyselyn tuloksissa nousi esiin kaksi nimeä: Hussein al-Taee ja Tytti Yli-Viikari.

Yli-Viikari on Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) entinen pääjohtaja. Eduskunta erotti hänet virasta kesäkuussa.

Tytti Yli-Viikari on riitauttanut irtisanomisensa Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan virasta.

Lähes joka kolmas suomalainen luuli HS-gallupin mukaan virheellisesti al-Taeen ja Yli-Viikarin saaneen rikostuomiot.

Todellisuudessa syyttäjä päätti olla nostamatta syytettä al-Taeeta vastaan. Syyttäjä perusteli ratkaisua muun muassa al-Taeen myöhemmällä toiminnalla.

Al-Taee oli poistanut oma-aloitteisesti Facebook-kirjoitukset ja pyrkinyt aiemmassa työssään CMI:ssä rakentamaan ymmärrystä ihmisryhmien välille. Syyttäjän mukaan hän oli siten ”ojentunut” jo vuosia ennen vanhojen kirjoitusten tuloa julkisuuteen.

Yli-Viikari oli puolestaan kyselyn toteutushetkellä vasta saanut syytteet virkarikoksista ja maksuvälinepetoksesta. Oikeus ei ole antanut vielä ratkaisuaan. Yli-Viikari on kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin.

Al-Taeen mielestä on ymmärrettävää, etteivät kaikki seuraa tarkasti julkisten kohujen ja rikosprosessien jokaista käännettä.

”Yli 70 prosenttia ihmisistä tietää, ettei minua ole tuomittu rikoksesta. On positiivista, että enemmistö tietää asian olevan näin”, al-Taee sanoo.

Hän kokee, että kohu opetti hänelle lopulta paljon julkisuudesta, politiikasta ja kansanedustajan työstä. Kääntöpuoli oli se, että kokemus teki elämästä raskasta useiden kuukausien ajaksi ja ajoi hänet sairauslomalle.

Nyt Al-Taee toimisi vastaavassa tilanteessa toisin kuin kohun aikaan vuonna 2019, jolloin hän ei heti myöntänyt kirjoituksia omikseen.

”Minun olisi pitänyt päivästä yksi lähtien sanoa, että olen ollut joskus elämässä vihainen nuori mies ja olen pelastautunut siitä. Yritän auttaa toiminnallani muita vihaisten tunteiden kanssa painiskelevia suomalaisia löytämään itsestään rauhan tien”, al-Taee sanoo.

Suomen Luther-säätiö julkaisi vuonna 2004 kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd) kirjoittaman vihkosen nimeltä Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi – Homosuhteet haastavat kristillisen ihmiskäsityksen. Kirjoitus on yhä luettavissa myös netissä.

Räsänen muun muassa luonnehtii tekstissään pysyviä homosuhteita vahingollisiksi. Hän myös väittää, että homous ei ole ”terve seksuaalisuuden variaatio”.

Kansanedustaja Päivi Räsänen on aiheuttanut kohuja kirjoituksillaan ja puheillaan homo­seksuaalisuudesta.

Kirjoitus ei tuoreeltaan herättänyt laajaa huomiota – toisin kuin esimerkiksi hänen esiintymisensä Ylen Ajankohtaisen kakkosen Homoillassa vuonna 2010. Sen seurauksena yli 40 000 ihmistä erosi kirkosta.

Siitä huolimatta kirjoitus johti viitisentoista vuotta julkaisunsa jälkeen esitutkintaan yhdessä eräiden muiden Räsäsen lausuntojen kanssa.

Räsänen arvelee, että oikeusprosessin pitkä kesto ja sitä koskevien uutisten suuri määrä ovat voineet hämärtää ihmisten käsityksiä siitä, onko häntä tuomittu rikoksesta vai ei.

Syyttäjä on nostanut häntä vastaan syytteet kolmesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Niitä on tarkoitus käsitellä oikeudessa tammikuun loppupuolella. Vasta sen jälkeen selviää, saako hän langettavan tuomion.

Silti useampi kuin joka viides luuli HS-gallupin mukaan virheellisesti, että Räsänen on jo saanut rikostuomion.

”Kyselyn tulos herättää huolen siitä, onko pitkä ja julkinen rikosprosessi jo itsessään rangaistus. Se voi muodostua itsessään jonkinlaiseksi tuomioksi, vaikka varsinainen asia ei ole ehtinyt vielä käräjäoikeuden käsittelyyn”, Päivi Räsänen sanoo.

Kansanedustaja Räsänen kiistää syytteet.

Anni Sinnemäki

Helsingin apulaispormestarin Anni Sinnemäen on epäilty osallistuneen esteellisenä Meilahden asemakaava­muutoksen käsittelyyn näyttelijä Pihla Viitalan tapauksessa. Viitala omisti yhdessä eräiden muiden henkilöiden kanssa poikkeamispäätöksellä rakennetun rakennuksen.

Aku Hirviniemi

Näyttelijä Aku Hirviniemi sai vuonna 2018 syytteet kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta. Hänen epäiltiin kutsuneen yöllä humalassa kaksi 17-vuotiasta tyttöä kotiinsa ja ahdistelleen heitä seksuaalisesti koskettelemalla.

Mikko ”Pantse” Syrjä

Eppu Normaali -yhtyeestä tunnettu kitaristi ja lauluntekijä Mikko Syrjä oli syytettynä pahoinpitelyistä. Rikosepäilyjä käsiteltiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa ja Turun hovioikeudessa vuosina 2018–2020.

Rikosprosessista uutisointi tai muu julkinen kohu ei automaattisesti tarkoita sitä, että merkittävä osa suomalaisista luulisi henkilön saaneen myös rikostuomion.

Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantola arvioi HS-gallupin tulosten perusteella, että enemmistö suomalaisista tietää kohtuullisen hyvin, ketkä ovat saaneet tuomion ja ketkä eivät.

”Esimerkiksi Anneli Jäätteenmäki, Heidi Hautala ja Pekka Haavisto olivat valtavien kohujen kohteina, mutta moni tiesi silti ihan oikein, ettei heitä ole tuomittu rikoksista”, Kantola sanoo.

Harvempi kuin joka kymmenes suomalainen pitää esimerkiksi Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäkeä (vihr) virheellisesti rikoksesta tuomittuna.

Hänellä oli kyselyn tekoaikana meneillään virkarikostutkinta. Siitä uutisoitiin näyttävästi viime kesän kuntavaalien alla. Poliisi kertoi jouluviikon alussa siirtävänsä rikosepäilyn syyteharkintaan, mutta on vielä epäselvää, viekö syyttäjä asiaa oikeuteen.

Sinnemäen on epäilty osallistuneen esteellisenä Meilahden asemakaava­muutoksen käsittelyyn näyttelijä Pihla Viitalan tapauksessa. Viitala omisti yhdessä eräiden muiden henkilöiden kanssa poikkeamispäätöksellä rakennetun rakennuksen.

Myös pääministeri Sanna Marin (sd) on ehtinyt olla monenlaisten kohujen kohteena, mutta häneen ei ole tarttunut minkäänlaista rikoksesta tuomitun leimaa. Vain yksi prosentti suomalaisista luulee, että Marin olisi tuomittu rikoksesta.

Alla olevasta grafiikasta näet HS-gallupin tulokset kokonaisuudessaan siitä, kuinka suuri osa suomalaisista luuli virheellisesti kohun tai muun kielteisen julkisuuden kohteena olleiden henkilöiden saaneen tuomion. Kirjoitus jatkuu grafiikan jälkeen.

Kielteinen julkisuus ei näytä HS-gallupin perusteella leimaavan nykyisenä sosiaalisen median kohujen aikakautena ihmisiä helpommin rikoksesta tuomituiksi kuin ennen.

Tulos on ehkä pieni yllätys.

Kohut ovat jo vuosia sitten levinneet perinteisen median palstoilta sosiaaliseen mediaan. Pieniä tai isoja somekohuja syntyy ja kommentoidaan jatkuvasti Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja muualla sosiaalisessa mediassa.

Siellä ne saavat valtavan määrän silmäpareja.

Voisi kuvitella, että sosiaalisen median kärkäs kommentointitapa lisäisi ihmisten vääriä käsityksiä kohun kohteena olleiden henkilöiden mahdollisista rikostuomioista.

Tämä näkemys ei kuitenkaan vahvistunut HS-gallupissa.

Neljätoista vuotta sitten HS selvitti vastaavalla tavalla ihmisten käsityksiä eri alojen vaikuttajien mahdollisista rikostuomioista. Tuolloin elettiin toisenlaisessa julkisuusympäristössä. Sosiaalisen median käyttö oli vasta alkamassa yleistyä Suomessa.

Vuoden 2007 HS-gallupissa selvästi suurempi osa vastaajista luuli virheellisesti eräitä henkilöitä rikoksesta tuomituiksi kuin nyt tuoreessa selvityksessä.

Lähes joka toinen suomalainen piti vuonna 2007 entistä huippuhiihtäjää Jari Isometsää rikoksesta tuomittuna. Tosiasiassa häntä ei ole tuomittu

Isometsää oli epäilty dopingtapauksen yhteydessä rikoksesta, mutta syytekynnys ei ylittynyt.

Yli 40 prosenttia vastaajista erehtyi pitämään myös muun muassa Veikkauksen toimitusjohtajan paikalta erotettua tuolloista kansanedustajaa Matti Ahdetta (sd) ja entistä pääministeriä Anneli Jäätteenmäkeä (kesk) rikoksesta tuomittuina.

Jari Aarnio

Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio valittiin vuoden poliisiksi vuonna 1987. Vuonna 1995 hän sai poliisin ansioristin. Sittemmin Aarnio on ollut syytettynä useista eri rikoksista viime vuosina.

Osa HS-gallupin kohteena olleista henkilöistä on todellisuudessa tuomittu rikoksista.

Parhaiten suomalaiset muistavat entisen Helsingin huumepoliisin päällikön Jari Aarnion rikokset.

Aarnion asema vakavia huumerikoksia tehneenä poliisina selittää viestinnän professorin Anu Kantolan mielestä sen, miksi juuri hänen rikoksensa muistetaan muiden tekoja paremmin.

Suomalaiset luottavat kyselyiden mukaan hyvin paljon poliisiin. Samaan aikaan myös suomalaista yhteiskuntaa pidetään vähemmän korruptoituneena kuin monia muita maita.

”Se oli iso asia, kun poliisi paljastui huumerikosten pyörittäjäksi”, Anu Kantola sanoo.

Sofia Belórf

Fitnessmalli Sofia Belórf nousi otsikoihin Katiska-huumevyyhdin yhteydessä. Hänen entinen miesystävänsä Niko Ranta-aho tuomittiin käräjillä huumevyyhdin toisena päätekijänä.

Tunnettujenkaan henkilöiden rikostuomiot eivät pysy ihmisten mielissä loputtoman pitkään, vaikka niistä on kerrottu aikanaan näyttävästi julkisuudessa.

Fitnessmalli Sofia Belórf päätyi hyvin laajan uutisoinnin kohteeksi osana Katiska-huumevyyhtiä. Hänen entinen miesystävänsä Niko Ranta-aho tuomittiin vyyhdin toisena päätekijänä käräjillä viime huhtikuussa.

Myös Belórf sai samaan aikaan ehdollisen vankeustuomion huumausainerikoksesta ja rahanpesusta. Silti vain kolmannes HS-gallupin vastaajista tiesi, että hänet on tuomittu rikoksesta.

Kutakuinkin yhtä moni tiesi myös näyttelijä Aku Hirviniemen ja muusikko-näyttelijä Reino Nordinin tuomioista.

Belórfin tuomio ei ole vielä lainvoimainen, koska Katiska-vyyhdin käsittely jatkuu hovioikeudessa. Sen sijaan Hirviniemen tuomio seksuaalisista ahdisteluista ja Nordinin tuomiot huumausaineen käyttörikoksista ovat jääneet voimaan.

Alla olevasta grafiikasta näet HS-gallupin tulokset kokonaisuudessaan siitä, kuinka hyvin suomalaiset muistavat eräiden rikoksesta tuomittujen tuomiot. Kirjoitus jatkuu grafiikan jälkeen.

Runsas kymmenen vuotta sitten Suomessa kohistiin poliitikkojen vaalirahoituksesta. Siihen liittyvät tuomiot näyttävät vaipuneen suurelta osin unholaan.

Entisen kansanedustajan Jukka Vihriälän (kesk) vaalirahatuomion tiesi joka kymmenes vastaaja ja nykyisen puolustusministerin Antti Kaikkosen (kesk) tuomion joka viides vastaaja.

Kysymys ei ole välttämättä pelkästään siitä, että moni on ehtinyt unohtaa vuosien takaiset rikostuomiot. Osittain kyse voi olla siitä, että osa ihmisistä ei ole kiinnittänyt huomiota tuomioihin alun alkaenkaan, professori Anu Kantola huomauttaa.

”Gallupin tuloksissa voi näkyä myös suomalaisen yhtenäiskulttuurin murentuminen. Moni tietää Jari Aarnion tapaiset vakavimmat tapaukset, mutta kaikki eivät välttämättä tiedä, kuka on Sofia Belórf tai Antti Kaikkonen”, Kantola sanoo.

Näin tutkimus tehtiin

  • Kantar TNS oy teki Helsingin Sanomien toimeksiannosta tutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisten käsityksiä eräiden henkilöiden mahdollisista rikostuomioista. Vastaajia pyydettiin valitsemaan 31 henkilön listasta ne ihmiset, jotka on heidän käsityksensä mukaan tuomittu rikoksesta Suomessa.

  • Tutkimusaineisto koottiin Gallup Kanava -internetpaneelissa 15.–21. lokakuuta 2021. Haastattelujen kokonaismäärä on 1 030.

  • Tutkimuksen otos edustaa Suomen 18–79-vuotiasta väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat