Kysymykset turvallisuudesta ja pitkät matkat rokotuspisteille hidastavat rokottautumista Suomessa - Kotimaa | HS.fi

Kysymykset turvallisuudesta ja pitkät matkat rokotuspisteille hidastavat rokottautumista Suomessa

THL selvitti rokotuskattavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Pitkien matkojen lisäksi ikä, sukupuoli, äidinkieli ja asuinalue selittävät rokotusintoa tai sen puutetta.

Pop-up-koronarokotuspiste Helsingin yliopiston pääkirjastossa 17. syyskuuta.

18.10. 16:48

Liian pitkäksi koettu matka rokotuspisteelle hidastaa osaltaan Suomen koronarokotuskattavuuden nousua. Tämä kävi ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreessa selvityksessä, jossa etsittiin koronarokotuskattavuuteen vaikuttavia tekijöitä.

THL havaitsi eroja rokotuskattavuudessa perustuen maantieteelliseen etäisyyteen sairaanhoitopiirien keskuskaupungeista. Isoissa kaupungeissa rokotukseen hakeuduttiin ahkerammin kuin harvaan asutuilla alueilla.

THL muistuttaa, että keskuskaupunkien ulkopuolella matkat rokotuspisteille ovat olleet pidempiä ja vaikeammin saavutettavia, mikä on vaikuttanut rokotuskattavuuteen. Keskuskaupungeissa rokotuspisteitä sen sijaan on ollut useita, ja ne ovat olleet paremmin saavutettavissa julkisella liikenteellä.

Rokotusintoon etenkin nuoremmissa ikäryhmissä on THL:n mukaan saattanut vaikuttaa myös se, että tiheämpään asutuilla alueilla koronataudin vaikutukset ovat näkyneet selvemmin. Karanteeneja ja sairastumisia on ollut enemmän kuin monilla harvempaan asutuilla alueilla.

Isoissa kaupungeissa rokotukseen hakeuduttiin ahkerammin kuin harvaan asutuilla alueilla.

Ikäryhmien välillä on THL:n selvityksen mukaan merkittäviä eroja rokotus­kattavuudessa.

Eniten rokotuksissa ovat käyneet ikääntyneet, ja 55 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä on päästy jo yli 90 prosentin rokotuskattavuuteen ensimmäisen rokoteannoksen osalta.

Nuorten pienempään rokotuskattavuuteen on saattanut THL:n mukaan vaikuttaa myös se, että heidän rokotusvuoronsa tuli juuri kesän alussa, jolloin suurimman tarpeen rokotteen ottamiseen saatettiin kokea menneen ohi.

Nuorimmissa ikäluokissa erot sukupuolten välillä ovat suurimmat. 16–29-vuotiaiden ikäryhmissä poikien ja miesten ensimmäisen annoksen rokotuskattavuus on 6–8 prosenttiyksikköä pienempi kuin tyttöjen ja naisten.

Rokottamattomien osuus oli THL:n selvityksessä pienin (9 prosenttia) äidinkielenään ruotsia puhuvissa ja suurin (42 prosenttia) muita kuin virallisia kieliä puhuvissa. THL muistuttaa, että muita kuin virallisia kieliä puhuvissa on selvästi nuorempi ikärakenne.

Eroja rokotuskattavuudessa on sekä kuntatasolla että sairaanhoitopiireittäin. Sairaanhoitopiireissä ja kunnissa, joissa väestö on vanhempaa, myös rokotuskattavuus on suurempi.

”Vanhemmat ikäryhmät ovat saaneet rokotteita aiemmin ja myös ottaneet rokotteita innokkaammin”, selvityksessä korostetaan.

Eroa on havaittavissa myös itäisen ja läntisen Suomen välillä niin, että rokotuskattavuus on selkeästi suurempi idässä verrattuna länteen. THL:n mukaan ilmiö on ollut tyypillinen myös influenssarokotuksissa, joiden rokotuskattavuudet sekä iäkkäillä että lapsilla ovat jo useiden vuosien ajan olleet selkeästi suuremmat idässä länteen verrattuna.

Rokotuskattavuus on selkeästi suurempi idässä verrattuna länteen.

Muita kuin virallisia kieliä puhuvien rokottamattomuudelle suurin syy on THL:n mukaan huoli rokotuksen turvallisuudesta.

”Paikkansa pitävä tiedonsaanti vaikeutuu, jos ei ole riittävää suomen tai ruotsin kielitaitoa seuraamaan suomalaista valtamediaa. Tietolähteiden luotettavuuden arviointi voi olla erityisen haastavaa niille, joilla on alhaisempi koulutustaso. Myös epäluottamus viranomaisiin nousi merkittäväksi rokottamattomuuden syyksi”, THL listaa selvityksessään.

Rokotteiden turvallisuuteen liittyvät huolet vaikuttavat kielteisesti rokotuspäätökseen kaikissa ikäryhmissä. Jos riski sairastua vakavaan koronavirustautiin koetaan pienenä, vaikuttaa se THL:n mukaan kielteisesti rokotuspäätökseen etenkin nuoremmissa ikäryhmissä.

Tampereen yliopiston, Helsingin yliopiston sekä THL:n yhteistyössä tekemässä tutkimuksessa havaittiin aiemmin, että osalla Suomen väestöstä on niin sanotusti vastavirtassa olevia näkemyksiä koronaepidemiasta ja sen hallinnasta.

Tässä ”vastavirran” ryhmässä esiintyy myös yleisemmin haluttomuutta ottaa koronarokote. Tämän kyselytutkimuksen mukaan vastaajista kahdeksan prosenttia sanoi maaliskuussa 2021, ettei aio ottaa koronarokotetta.

Suomessa on täysin rokottamattomia 12 vuotta täyttäneitä nyt noin 749 000 eli noin 15 prosenttia rokotusikäisestä väestöstä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat