HS vieraili Turun kuormittuneella teho-osastolla – lääkärin mukaan tehohoidossa olleen potilaan rokotekriittisyys vaimenee, kun puhekyky vihdoin palaa - Kotimaa | HS.fi

HS vieraili Turun kuormittuneella teho-osastolla – lääkärin mukaan teho­hoidossa olleen potilaan rokote­kriittisyys vaimenee, kun puhekyky vihdoin palaa

Tehohoidossa olevista ylivoimaisesti suurin osa on rokottamattomia, mikä turhauttaa henkilökuntaa.

Osastonlääkäri Jussi Heiron mukaan Turun yliopistollisessa sairaalassa on jouduttu perumaan raskaita leikkauksia tehohoidon kuormituksen vuoksi.

20.10. 2:00 | Päivitetty 20.10. 7:14

Vuosi on ollut kuormittava Turun yliopistollisen sairaalan (Tyks) teho-osastolla, eikä tilanne ole henkilökunnan odotuksista huolimatta helpottanut.

Vaikka rokotteita olisi saatavilla riittämiin, tehohoidettavia on yhtä paljon kuin keväällä. Viime viikolla yksi potilas siirrettiin Helsinkiin, ja raskaita leikkauksia on täytynyt perua.

”Päivittäin joutuu miettimään, miten saadaan kaikki potilaat hoidettua”, kertoo osastonlääkäri Jussi Heiro.

Hän on vastannut koronapotilaiden hoitamisesta osastolla yhdessä toisen osastonlääkärin kanssa koko pandemian ajan.

Tiistaina aamupäivällä teho-osastolla oli kuusi koronapotilasta, mikä on Heiron mukaan ollut tyypillinen tilanne parin kuukauden ajan.

”Kesä–heinäkuussa oli hetki, jolloin ei ollut yhtään koronapotilasta. Mutta ei voi sanoa, että missään vaiheessa olisi ollut kevyt kuormitustilanne.”

Syksyn mittaan yhä useampi suomalainen on jälleen tarvinnut sairaalahoitoa koronaviruksen oireisiin. Myös tehohoidon tarve on kasvanut kesän lukemista.

Maanantain tietojen mukaan sairaalassa Suomessa oli koronaviruksen vuoksi yhteensä 218 ihmistä, joista 33 oli tehohoidossa.

Moni sairaala ympäri Suomen on kovilla kuormituksen kanssa.

HS kertoi maanantaina, kuinka esimerkiksi Lahdessa ja Seinäjoella kiireetöntä hoitoa on jo peruttu, jotta henkilökuntaa riittäisi koronapotilaiden hoitamiseen.

Lue lisää: Turussa tehohoito on kuormittunut, Päijät-Hämeen keskus­sairaalassa ennätys­määrä korona­potilaita

Turussa teho-osaston kuormitus on tarkoittanut muun muassa suunniteltujen leikkausten perumista tai siirtämistä.

Tavallisesti, ennen pandemiaa, osastolla on ollut noin 20 potilasta. Heistä puolet on ollut sellaisia, jotka toipuvat esimerkiksi avosydänleikkauksesta tai raskaasta neurokirurgiasta.

Nyt koronapotilaita on kuusi, ja muitakin päivystyspotilaita tulee edelleen yllättäen.

”On selvää, että tämä yhtälö ei toimi niin, että kaikki suunnitellut leikkaukset voitaisiin tehdä, vaan jostain täytyy tinkiä”, sanoo Heiro.

”Jos kerta kaikkiaan ei ole paikkaa, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin perua tai siirtää leikkausta.”

Tiistaina osasto oli täynnä. Potilaita oli lähdössä, mutta tyhjeneville paikoillekin oli jo sovittu seuraavat potilaat.

Sairaanhoitaja Taru Purovuori ja osastonlääkäri Jussi Heiro hoitavat koronaviruspotilasta teho-osastolla.

Heiron mukaan tehohoidon henkilökunnan keskuudessa on aistittavissa väsymystä.

Koronaviruspotilaat vievät Turussa noin neljäsosan kaikista tehohoitopaikoista mutta sitäkin suuremman osan työntekijöiden ajasta.

Heitä hoidetaan hengityskoneissa eristyshuoneissa. Yksi potilas voi viettää koneessa pitkän ajan, noin kaksi viikkoa.

Koko teho-osasto toimii kahdeksan lääkärin voimin. Hoitajia tulisi olla yksi jokaista potilasta kohden, mutta siihen ei aina ylletä. Syynä on valtakunnallisestikin näkyvä pula hoitajista.

”Se riippuu ihan työvuorosta. Toisinaan saadaan täysmiehitys kokoon, toisinaan ei.”

Koronapotilaiden hoito ei Heiron mukaan välttämättä vie paljoa lääkäreiden aikaa, mutta kriittisesti sairaiden potilaiden tila voi huonontua milloin tahansa. Silloin paikalla on oltava heti, suojavarusteet päällä.

Mieliala henkilökunnan keskuudessa on muuttunut syksyllä, sanoo Heiro. Vielä keväällä ajateltiin hänen mukaansa, että "kyllä tästä selvitään, pinnistellään vielä”.

Nyt kuitenkin näyttää siltä, että pinnistely ei ole riittänyt. Kuormitus jatkuu.

”Aistin kyllä ympärilläni sen, että ihmiset ovat oikeasti väsyneitä. Hoitohenkilökuntaa on vaikea saada ylimääräisiin töihin”, Heiro sanoo.

”Ymmärrän sen, että jotkut väsyvät. Ei tämä mitään ihan kevyttä ole.”

Itsessään Heiro ei sano tunnistavansa väsymystä tai uupumusta, vaan hän ajattelee sen kuuluvan välillä työhön.

Sairaanhoitaja Taru Purovuori annostelee lääkettä tehohoidon potilaalle.

Yhdistävä tekijä tehohoitoa saavilla koronapotilailla on rokottamattomuus.

Heinäkuun alusta tähän päivään mennessä Tyksin teho-osastolla on hoidettu 35 ihmistä koronaviruksen vuoksi. Heistä 30 on täysin rokottamattomia, kahdella on ollut kaksi rokotetta ja kolmella yksi rokote.

Vastaavia tietoja saadaan jatkuvasti ympäri Suomen. Esimerkiksi Helsingissä ja Uudellamaalla 77 prosenttia sairaalahoidossa olevista on rokottamattomia.

Moni olisi siis voinut estää joutumisensa tehohoitoon sillä, että olisi ottanut rokotteen.

”Jos saa suoraan sanoa, niin kyllä tämä pikkaisen niin sanotusti ottaa kupoliin”, Heiro sanoo.

Hän viittaa siihen, että hän joutuu nyt pahimmillaan miettimään, kenen toisen leikkaus perutaan heidän vuokseen.

”En kiistä, etteikö se turhauttaisi.”

Lue lisää: Rokottamattomien osuus Husin korona­potilaista on noussut 77 prosenttiin

Keskusteluja rokotteista ei osastolla juuri käydä, sillä hengityskoneessa olevat potilaat eivät enää kykene puhumaan.

”En muista yhtään sellaista rokottamatonta potilasta, joka olisi selvinnyt ja palannut puhekuntoiseksi ja edelleen siinä vaiheessa tuonut esiin rokotekriittisiä ajatuksia”, Heiro sanoo.

”Luulen, että viimeistään siinä vaiheessa kun potilas tänne joutuu, hän tajuaa, että nyt on tosi kyseessä.”

Heiro uskoo, että useimmilla syynä rokotuksen ottamatta jättämiseen on tietämättömyys.

Turussa valtaosa sairaala- ja tehohoitoon joutuneista on ollut vieraskielisiä. THL:n mukaan heillä suurimpia syitä rokotteen ottamatta jättämiseen ovat huoli turvallisuudesta ja epäluottamus viranomaisiin.

Lue lisää: Rokotusten teho, sivu­vaikutukset ja tarpeellisuus – Näistä syistä osa suomalaisista on jättänyt korona­rokotteet ottamatta

Lue lisää: Kysymykset turvallisuudesta ja pitkät matkat rokotuspisteille hidastavat rokottautumista Suomessa

Miltä tulevat viikot ja kuukaudet näyttävät? Heiro arvioi, että ilmassa on huonoja ennusmerkkejä.

”Jos meininki jatkuu tällaisena, loppuvuosi on raskas. Pahimmassa tapauksessa koko ensi vuosi on tätä samaa.”

Hän korostaa rokotusten merkitystä ja toivoo, että ihmiset perustaisivat päätöksensä mielikuvien sijasta tietoon.

Heiron mukaan pandemiasta ei päästä eroon ennen kuin rokotuskattavuus kasvaa.

”En näe väestötasolla mitään muuta keinoa tästä ulos.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat