Raskaus lisää vakavan koronavirusinfektion riskiä, mutta raskaana olevia ei ole määritelty riskiryhmäksi – THL:n Nohynek kertoo, miksi - Kotimaa | HS.fi

Raskaus lisää vakavan korona­virus­infektion riskiä, mutta raskaana olevia ei ole määritelty riski­ryhmäksi – THL:n Nohynek kertoo, miksi

Raskaana olevat vertautuvat immuniteetiltaan samanikäisiin naisiin, kun he ovat saaneet kaksi rokoteannosta.

Raskaana olevia rokottamattomia on joutunut Suomessa tehohoitoon koronavirustartunnan vuoksi.

23.10. 2:00 | Päivitetty 23.10. 9:50

Raskaus lisää riskiä sairastua vakavaan koronavirustautiin, ja deltaviruksen on todettu aiheuttavan raskaana oleville vakavampaa tautia kuin muille samanikäisille naisille.

Näin on kertonut muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Se ei kuitenkaan ole määritellyt raskaana olevia vakavan koronavirustaudin riskiryhmäksi, jolle esimerkiksi suositeltaisiin kolmansia rokotteita.

Miksi näin on ja pitäisikö määrittelyä muuttaa, THL:n johtava ylilääkäri Hanna Nohynek?

”Tällä hetkellä ei ole katsottu aiheelliseksi, että riskiryhmiä lähdettäisiin muuttamaan. Kun raskaana olevat ovat saaneet kaksi annosta rokotetta, he vertautuvat immuniteetiltaan muihin samanikäisiin naisiin”, hän sanoo.

Nohynekin mukaan varsinkin raskauden viimeisessä vaiheessa olevat ovat jonkin verran alttiimpia vakavalle tautimuodolle.

Kun kolmansia rokotteita pohditaan, on kuitenkin olennaisempaa arvioida rokotussuojan säilymistä.

Lääketieteellisillä riskiryhmillä ja iäkkäillä suoja heikkenee nopeammin. Raskaana olevilla tällaista ei tiettävästi ole havaittu.

”Tietysti aika näyttää, kuinka pitkään rokotesuoja terveellä nuorella aikuisella säilyy.”

Rokote ei siis tehoa raskaana oleviin huonommin, eikä riski saada tartunta ole muita suurempi, vaan tartunnan saadessaan raskaana oleva saa muita terveitä aikuisia todennäköisemmin vakavia oireita.

Suomessa rokottamattomien raskaana olevien vaikeat koronavirusinfektiot ovat johtaneet useiden äitien ja vastasyntyneiden tehohoitoon.

Asiasta on ilmaissut huolensa esimerkiksi Suomen Perinatologinen Seura, johon kuuluu muun muassa synnytyslääkäreitä ja kätilöitä.

Lue lisää: Rokottamattomien raskaana olevien vaikeat korona­­infektiot ovat johtaneet Suomessa useiden äitien ja vasta­syntyneiden teho­hoitoon

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (Hus) puolestaan kerrottiin lokakuun alussa, että deltamuunnos on lisännyt raskaana olevien määrää tehohoidossa.

Myös ennenaikaisten synnytysten määrä on kasvanut. Husin mukaan naiset ovat näissä tapauksissa olleet pääosin rokottamattomia.

Tutkimustenkin mukaan koronatartunta raskauden aikana lisää riskiä ennenaikaiseen synnytykseen ja muihin raskauskomplikaatioihin. Se suurentaa myös vastasyntyneen riskiä joutua osastohoitoon.

Nohynekin mukaan vakavien oireiden riski kasvaa, jos odottavalla äidillä on muitakin vaikealle koronavirusinfektiolle altistavia tekijöitä, kuten huomattavaa ylipainoa.

Raskaus myös kasvattaa verisuoni­tukosten riskiä, ja koronatauti lisää tukosten riskiä entisestään.

Esimerkiksi Yhdysvalloista on kerrottu, että raskaana olevista vain noin kolmasosa on ottanut koronarokotteen.

Suomesta vastaavaa tietoa on hankalaa saada, kertoo Nohynek. Tiedot saadaan rekisteriin vasta jälkikäteen, kun lapsi on syntynyt.

”Tämä on selvä puute meidän seurantajärjestelmässämme”, Nohynek myöntää.

Varsinkin aiemmin tänä vuonna moni raskaana olevista epäröi rokotteen ottamista, ja HS:n kyselyn mukaan raskaus on edelleen osalla syynä rokottamattomuudelle.

Tieto rokotusten sopivuudesta raskaana oleville on tarkentunut viime kuukausina. THL on elokuusta alkaen suositellut koronavirusrokotusta kaikille raskaana oleville.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat