Jänisruttoa havaittu kymmenillä ihmisillä tänä vuonna, tartuntoja kuitenkin yhä viime vuotta vähemmän - Kotimaa | HS.fi

Jänisruttoa havaittu kymmenillä ihmisillä tänä vuonna, tartuntoja kuitenkin yhä viime vuotta vähemmän

Tänä vuonna jänisruttoa on havaittu poikkeuksellisesti myös Pirkanmaalla.

Jänisrutto on bakteerin aiheuttama zoonoosi eli eläimistä ihmisiin tarttuva sairaus.

22.10. 17:37 | Päivitetty 23.10. 16:31

Suomessa on havaittu jänisruttoa eli tularemiaa 76 ihmisellä kuluvan vuoden aikana. Asia ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartunta­tauti­rekisteristä.

Keskimäärin tapauksia todetaan Suomessa ihmisillä 50–100 vuosittain. Esimerkiksi vuonna 2020 koko maassa todettiin kuitenkin ihmisillä jopa 143 tartuntaa. Ihmis­tartuntojen suhteen poikkeuksellinen vuosi oli vuosi 2016, jolloin todettiin 699 tartuntaa.

Jänisruton ilmaantuvuus vaihtelee vuosittain huomattavasti. Laajojen epidemioiden on havaittu esiintyvän noin kolmen vuoden sykleissä.

Vuodet 2016 ja 2020 olivat myös eläimillä todettujen tartuntojen suhteen poikkeuksellisia. Jänisten tartunnat ovat kuitenkin tänä vuonna pysyneet viime vuoden tasolla, vaikka ihmis­tartuntojen määrä onkin laskenut.

Metsäjäniksissä ja rusakoissa jänisruttoa on tänä vuonna todettu saman verran kuin viime vuonna, eli 27 tapausta, kertoo ruokaviraston erikoistutkija Marja Isomursu.

”Aikaisempina vuosina on saattanut olla kymmenen tapausta tai vähemmän.”

Isomursu kuitenkin huomauttaa, että löydettyjen tapausten määrään vaikuttaa ihmisten aktiivisuus ilmoittaa tekemistään löydöksistä ja lähettää näytteitä. Ruokaviraston sivuilta löytyy toimintaohjeet yksityishenkilöille kuolleen eläimen löytämisen varalle.

Pienjyrsijät toimivat Isomursun mukaan tularemian ”varastoina”, eli esimerkiksi myyräkantojen vaihtelut vaikuttavat jänisrutto­tapausten määrään. Lämpimimpinä vuodenaikoina myös verta imevät hyönteiset levittävät tautia.

Ihmisten jänisruttotapaukset ilmenevätkin lähinnä heinä–lokakuun aikana, kun hyönteisiä on eniten. Ihminen voi saada tartunnan myös suoraan sairaasta eläimestä sitä käsiteltäessä.

Isomursu muistuttaa, että kuolleeseen jänikseen ei kannata koskea paljain käsin etenkään niillä alueilla, joilla jänisruttoa tavataan.

”Metsäjäniksillä se voi olla oikein akuutti tauti. Sitä on vaikea ihmisen tunnistaa päältä päin. Ei kannata mennä koskemaan.”

Eniten jänisruttoa tavataan eläinnäytteiden perusteella Perämeren seudulla, Tornion­joki­laaksossa, Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Kymenlaaksossa, sekä tänä vuonna myös Pirkanmaalla.

Jänisruttoa esiintyy myös muualla pohjoisella pallonpuoliskolla, esimerkiksi Pohjois-Amerikassa ja monissa Euroopan osissa.

Tauti on levinnyt laajalti Suomessa ja Ruotsissa, mutta pääkaupunki­seudulla sitä ei ole tavattu. Pääkaupunkiseudulla on kuitenkin viime vuodesta asti tavattu kaneilla virusperäistä myksomatoosia.

Jänisrutto on bakteerin aiheuttama tauti, jonka taudinkuva vaihtelee ihmisillä tartunta­tavasta riippuen. Yleisimpiä oireita ovat kuume, pistokohtaan kehittyvä paikallinen haavauma ja imusolmukkeiden tulehdus.

Jäniseläimille tartunnan saaminen johtaa poikkeuksetta eläimen kuolemaan. Suomessa ja Pohjoismaissa bakteerin kantajia ovat yleisimmin pienjyrsijät ja jänikset.

Lue lisää: Ihmisiin tarttuva jänisrutto yleistyy Suomessa, tautia levittävät etenkin hyttyset

Oikaisu 23. lokakuuta kello 16.31: Jutussa kirjoitettiin virheellisesti, että jänisruton yleisimpiin oireisiin lukeutuisi ihosolmukkeiden tulehdus. Oikea termi on imusolmukkeiden tulehdus.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat