RiittA TUOMISESTa ja Janika Haulosta, äidistä ja tyttärestä, tuli terveysaseman omistajia huhtikuussa.
”Ei siitä ole kauan, mutta aika on tuntunut pitkältä. Nyt on palloteltu, että saataisiin tiloihin yrittäjiä. Maksaakin tämä pitää”, sanoo Tuominen.
Tuomisen ja Haulon ostama kohde on tyhjilleen jäänyt Kuhmalahden terveysasema Kangasalla Pirkanmaalla. Kun kiinteistö tuli huutokaupattavaksi, he tarjosivat 65 000 euroa ja tekivät kaupat.
Kunnat kauppaavat nyt vanhoja terveyskeskuksiaan ja sairaaloitaan kiihtyvään tahtiin. Usein myyntihinnat jäävät vaatimattomiksi, jos kauppoja ylipäätään saadaan syntymään.
Myyntiin tulevien kiinteistöjen määrä todennäköisesti kasvaa, kun tulevat hyvinvointialueiden valtuustot pääsevät tekemään karsintaa. Huutokauppaan voi ilmestyä uudempiakin kohteita, eivätkä turvassa ole välttämättä nekään uudisrakennukset, joita kunnat ovat kiireesti viime vuosina pystyttäneet turvatakseen palveluiden säilymisen lähellä.
Ostaako kohteita kukaan ja mihin hintaan – se riippuu sijainnista. Jyväskylässä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sai vastikään myytyä Kukkulan sairaala-alueen sijoittajayhtiöille hyvään hintaan, 46 miljoonalla eurolla. Kauppaan kuului myös entinen Sisä-Suomen sairaala Äänekoskella. Pääkaupunkiseudulla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) myy parhaillaan Kellokosken sairaalaa. Tyhjätaskujen ei kannata siitä haaveilla.
Kun Sodankylä elokuussa huutokauppasi kokonaisuutta, johon sisältyivät terveyskeskus, varuskuntasairaala ja kolmen hehtaarin maa-ala, korkein tarjous oli 600 euroa. Kunta päätti jättää myymättä.
Jos kohde ei myöhemminkään sytytä ketään, se jää kunnan purettavaksi. Vanhoja 1960- ja 1970-luvuilla rakennettuja kiinteistöjä usein asbestia sisältävine rakenteineen ei pureta halvalla.
Kalliin purkutyön tähden kunnat antavat tyhjät kiinteistönsä usein pilkkahintaan. Jämsän kaupunki Keski-Suomessa myi 1980-luvulla rakennetun terveyskeskuksen yksityishenkilölle pari vuotta sitten 3 300 eurolla. Kiinteistössä ei ole tällä hetkellä toimintaa.
Halvalla myynti kannattaa, toteaa vs. kaupunginjohtaja Anna-Liisa Juurinen.
”Tyhjistä kiinteistöistä kustannukset juoksevat, vaikka niissä ei olisi toimintaakaan. Silloin, jos kiinteistön tasearvo on alhainen, se kannattaa mieluummin myydä kuin jatkaa tyhjän kiinteistön lämmittämistä.”
Jämsässä jännitetään nyt, kuinka paljon myytävää sote-uudistuksen myötä käsiin jää.
”Hyvinvointialueen myötä päätöksenteko siirtyy etäämmälle, ja se valitettavasti ja todennäköisesti karsii palvelupisteitä, jolloin kiinteistöjä tulee väistämättä jäämään vajaakäytölle”, sanoo Juurinen.
Jämsässä on edelleen sairaala, jonka ulkoistus Pihlajalinnan kanssa on voimassa elokuun loppuun 2025. ”Myös sairaalan tulevaisuus meitä huolestuttaa. Meillä tehdään vuodessa noin 2 000 leikkausta, ja tarjoamme laajasti julkisia erikoissairaanhoidon palveluja”, Juurinen toteaa.
Kauhavalla Etelä-Pohjanmaalla sairaanhoitopiiri teki tällä viikolla kaupat kokonaisesta Härmän sairaala-alueesta hintaan 2 010 euroa. Aiemmassa huutokaupassa elokuussa korkein tarjous oli 7 501 euroa, ja siihen hintaan kauppoja ei syntynyt.
Hallintojohtaja Tommi Niemen mukaan kohde kannatti myydä, vaikkakin lähes ilmaiseksi. Ostajana oli yksityinen henkilö, joka hankki kohteen yhtiölle. Härmän sairaalassa on tällä hetkellä joitakin vuokralaisia.
Kiteellä Pohjois-Karjalassa kunnan järjestämä terveyskeskuksen huutokauppa päättyi äsken hintaan 10 500 euroa. Kunta toivoo, että kiinteistöön saadaan yritystoimintaa.
Suurimmissa kaupungeissa, kuten Jyväskylässä tai pääkaupunkiseudulla, sijaitsevat kohteet remontoidaan usein asunnoiksi. Syrjemmässä sijaitseviin kunnat ottaisivat mielellään yrittäjiä ja sitä kautta työpaikkoja.
Kuhmalahden 1980-luvulla rakennetun terveysaseman ostaneet Tuominen ja Haulo ovat paikallisia yrittäjiä.
Tuominen piti terveysaseman naapurissa pitkään ruokakauppaa. Ensin lähti kuntaliitoksessa kunnantalo, sitten lopetti terveysasema, ja pankkikin häipyi.
”Minäkin lopetin kaupan sitten”, sanoo Tuominen.
Nyt Tuominen, 62, ja Haulo, 18, etsivät terveysaseman tiloihin yksityisiä terveyspalveluyrittäjiä. Neuvottelut ovat jäissä, koska kaikki odottavat, mitä uudet hyvinvointialueet tuovat tullessaan ja mitä yksityisiä palveluita kunnat tulevat tarvitsemaan.
Parhaillaan naiset virittävät tiloihin pesulapalvelua. Naapurikuntaan Luopioisiin he perustivat pesulan jo aiemmin. Vilkkaissa mökkikunnissa palvelua on kaivattu. Lisäksi Tuomisen ja Haulon valikoimaan kuuluu muki- ja paitapainopalvelu sekä ompelimo.
”Myös terveyspalveluita kysytään ja odotetaan. Ikäihmiset viedään nyt taksilla vastaanotolle, ja päivän keikka on monelle aika kova reissu”, Tuominen kuvaa.
Hän uskoo, että Kuhmalahden terveyskeskus on alueella keskeisellä paikalla.
”Kun vaan löytää uoman jostakin. Ja kyllä me niin kauan kaivamme, että se löytyy”, sanoo Tuominen.
Sijainti ratkaisee, mikä terveyskeskus tai sairaala saa uuden alun ja mikä jää tyhjilleen rapistumaan tai joudutaan purkamaan.
Sijainti ratkaisee myös hinnan. Vaikka Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ei saanut Härmän sairaalasta juuri mitään, muutama vuosi sitten se myi Seinäjoella sijaitsevan Törnävän sairaalan yli seitsemällä miljoonalla eurolla. Kauppaan sisältyy sote-kohteissa lähes aina myös tontti.
Suomessa on satoja sosiaali- ja terveysalan julkisia kiinteistöjä: viisi yliopistosairaalaa, 16 keskussairaalaa, noin 130 muuta sairaalaa tai terveyskeskusta ja noin 500 terveysasemaa.
23. tammikuuta suomalaiset äänestävät historiansa ensimmäisissä aluevaaleissa.
Vaaleissa valittavilla hyvinvointialueiden valtuustoilla on väistämättä edessään isoja päätöksiä. Mihin rahat riittävät? Mitä palveluita kannattaa ylläpitää?
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä ei odota isompia yksiköitä suljettavan, mutta yksittäiset vuodeosastot terveyskeskuksissa saattavat tulla nopeastikin tiensä päähän.
”Niitä löytyy yhä lähes jokaisesta pienestäkin kunnasta. Vahvistuu trendi, että potilaita keskitetään näistä sinne, missä on ympärivuorokautinen päivystys ja turvallista, jos jotain sattuu”, Pikkujämsä toteaa.
Uudet valtuustot joutuvat Pikkujämsän mukaan pohtimaan koko sairaala- ja terveyskeskusverkkonsa järkevyyttä.
”Joudutaan harkitsemaan, missä mikäkin palvelu kannattaa toteuttaa. Täytyy pohtia väestön tarvetta, osaajien saatavuutta ja millä kustannuksilla osaajat sinne saadaan. Jos jokin palvelu käy mahdottoman raskaaksi, se on pois hyvinvointialueen muusta toiminnasta”, Pikkujämsä kuvaa.
Sote-investointeja on rajoitettu lailla heinäkuusta 2016 alkaen. Näin hallitus yritti varmistaa, ettei kunnissa investoida miljoonia seiniin, joille ei pian ole mitään käyttöä.
Voi kysyä, oliko laki merkityksetön. STM on nimittäin myöntänyt poikkeuslupia kiivaaseen tahtiin yhteensä 5,73 miljardilla eurolla ja 122 hankkeeseen.
Viime vuosina on noussut tai on parhaillaan rakenteilla tai yhä suunnitteilla isoja sairaala- ja terveyskeskushankkeita – osa selkeästi ylimitoitettuja.
Pikkujämsä muistuttaa, että uusi ja hieno kiinteistö ei sekään välttämättä takaa palveluiden säilymistä.
”Ei se takaa, jos henkilöstöä ei riitä tai alueella ei riitä palkanmaksuun varaa. Tilakustannukset ovat kuitenkin murto-osa verrattuna henkilöstökustannuksiin,” hän sanoo.
Kyse ei Pikkujämsän mukaan ole siitä, etteikö yksiköitä haluttaisi säilyttää.
”Ne tulevat tiensä päähän siksi, että tarvetta ei enää ole väkimäärän vähetessä ja toimintamallien muuttuessa”, Pikkujämsä muistuttaa. ”Onneksi tiloja on viime aikoina pyritty tekemään muuntojoustaviksi niin, että ne ovat muutettavissa muiden palveluiden tarpeisiin tai asumiseen”, hän lisää.
Kuntaliiton sote-yksikön johtajana äsken aloittanut Sari Raassina, entinen kokoomuksen kansanedustaja, sanoo monen kunnan olevan nyt uuden ja vanhan kiinteistömassansa kanssa isojen haasteiden edessä.
”Kiinteistöjä on hankittu usein leasing-sopimuksilla tai velkarahalla. Jos hyvinvointialue ei otakaan niitä omaan kokonaisuuteensa siirtymäkauden jälkeen, mikä on kunnan kantokyky, jos tilat jäävät käyttämättä”, Raassina pohtii.
Raassinan mielestä kaikki kuntapäättäjät eivät ole vielä sisäistäneet, että tilakeskeisyydestä ollaan menossa palvelukeskeisyyteen ja yhä enemmän ihmisten koteihin.
Koko yhteiskunnan läpäisevä digitalisaatio johtaa tilojen tyhjenemiseen.
”Meille syntyy ongelma neliöiden ja toimintojen kanssa. Se vaatii aluehallintoon valittavilta poliitikoilta suuruutta, että uskalletaan tehdä rajujakin ratkaisuja, jos jokin kiinteistö ei olekaan palveluiden ytimessä”, Raassina kuvaa.
Ydinkysymys on Raassinankin mukaan yhä enemmän se, mistä saadaan henkilökuntaa.
Riitta Tuominen piti aiemmin Kuhmalahden terveysaseman naapurissa ruokakauppaa. Vanhaan terveysaseman kiinteistöön hän kaavailee muun muassa pesula- ja terveyspalveluita.
TUOMINEN ja Haulo ovat katselleet Viron suuntaan, jotta vasta ostetulle terveysasemalle saataisiin elämää.
”Aikanaan, kun pidin ompelimoa enkä löytänyt enää osaajia Suomesta, sain Virosta kolme hyvää työntekijää. Virossa on myös hyviä lääkäreitä”, hän sanoo.
8.11.2021, kello 13.37: Lisätty tieto, että kiinteistöjen kauppaan sisältyy lähes aina myös tontti.