Suosittu rikkakasvimyrkky sekoittaa pölyttäjäkimalaisten päät. HS kertoi torstaina Turun ja Oulun yliopistojen tutkimuksesta, jossa selvisi, että kotipuutarhoissakin yleinen glyfosaattia sisältävä Roundup-valmiste vaikuttaa haitallisesti pölyttäjähyönteisiin.
Aiemmin tutkijat havaitsivat, että glyfosaatti vaikuttaa lintujen kehitykseen. Aine on myös yhdistetty syöpäriskiin. Suomessa Roundupia myydään kuluttajille ainakin ensi vuoden loppuun asti.
Mitä vaihtoehtoja kotipuutarhurilla on rikkakasvien torjuntaan, jos hän haluaa lopettaa Roundupin käytön? Luonnonvarakeskuksen tutkija Pentti Ruuttunen lupautui listamaan sopivia luonnonmukaisia torjuntakeinoja.
Ensimmäinen vaihtoehto on hieman yllättäen kemikaali.
”Etikkahappoa voisi sanoa luonnonmukaiseksi kemikaaliksi, sillä sitä esiintyy luonnossa. Sen vaikutus perustuu kosketukseen, eli happo tuhoaa ainoastaan ne osat rikkakasvista, joihin happoa osuu”, Ruuttunen kertoo.
Etikkahapon vaikutus on glyfosaattia heikompi, sillä glyfosaatti vaikuttaa systeemisesti. Se siis kulkeutuu rikkakasvin lehdiltä aina juureen saakka ja tappaa juurenkin.
”Etikkahappokäsittely täytyy yleensä tehdä useamman kerran kesässä, eikä sillä silti saada kaikkein vaikeimpia syväjuurisia, monivuotisia rikkakasveja hengiltä”, Ruuttunen sanoo.
Varma torjuntakeino onkin rikkakasvien kitkeminen käsin, mutta se on monelle liian työläs vaihtoehto.
”Glyfosaatin kokonaismyynnistä vain muutama prosentti käytetään viheralueilla ja kotipuutarhoissa.
Monet julkiset tahot, kuten kaupungit, ovat etsimässä glyfosaatille vaihtoehtoisia rikkakasvien torjuntakeinoja. Yksi testattu keino on höyryn tai kuuman veden käyttäminen.
”Vastaavia laitteita löytyy myös kotipuutarhaan käytettäväksi, mutta ne ovat aika kalliita. Mikään ei estä kotipuutarhuria kiehauttamasta vettä ja kaatamasta sitä voikukkien päälle. Voikukat vähintään vahingoittuvat, elleivät kerralla kuole”, Ruuttunen sanoo.
Luonnonmukaisilla viljelmillä on torjuttu rikkakasveja liekkien avulla. Ruuttunen korostaa, että tulen käyttäminen on kotipuutarhassa mahdollista, mutta käytössä on otettava huomioon paloturvallisuus.
”Kasveja voi polttaa esimerkiksi pienellä puhalluslampulla tai vastaavalla. Liekittämisessä on sama ongelma kuin etikkahapossa, eli liekki tappaa vain kohdan, johon se osuu, ja erityisesti syväjuuriset kasvit kasvavat juurakosta uudelleen”, Ruuttunen toteaa.
Rikkakasvien peittäminen muovin alle on varma torjuntakeino. Sitä on käytetty menestyksellisesti esimerkiksi jättiputken hävittämisessä.
”Kun kasvin peittää vähintään vuoden ajaksi niin ettei se ei saa valoa ollenkaan, se kuolee. Eihän musta muovi ole nätti pihalla, mutta se on tehokas konsti.”
Glyfosaatin rinnalla käytetään muun muassa fenoksihappopohjaisia aineita. Niitä voi käyttää nurmikolla, jolloin aine tappaa voikukat mutta ei vahingoita heinäkasveja.
Roundupin valmistaja saksalainen kemikaali- ja lääkeyhtiö Bayer on kertonut etsivänsä keinoja käyttää tulevaisuudessa rikkakasvien torjunnassa kemikaalien sijaan luonnonmukaisia mikrobeja.
Glyfosaatti on eniten myyty kasvinsuojelussa käytettävä tehoaine Suomessa. Esimerkiksi vuonna 2018 sitä myytiin tehoaineeksi laskettuna 630 tonnia. Valtaosa aineesta käytetään maanviljelyssä. Ammattikäyttöön soveltuvaa korvaavaa ainetta ei ole tarjolla.
”Glyfosaatti torjuu maataloudessa tehokkaasti merkittävintä rikkakasvia juolavehnää. Sen torjuntaan on vaikea löytää toista kustannustehokasta keinoa.”
Aineen kokonaismyynnistä vain muutama prosentti käytetään viheralueilla ja kotipuutarhoissa. Glyfosaatin EU-hyväksyminen on voimassa vuoden 2022 loppupuolelle asti. Ruuttunen uskoo, että tuoreet tutkimustulokset aineen vaikutuksista nousevat esille, kun aineen myyntilupakäsittely alkaa.
”Uskoisin, että aineen käyttö muuhun kuin maatalouskäyttöön tullaan varmaan kieltämään”, Ruuttunen arvioi.
Oikaisu 26.10.2021 klo 12.04: Jutussa väitettiin virheellisesti, että fenoksihappopohjaiset torjunta-aineet ovat uusia. Todellisuudessa ne on kehitetty jo vuosikymmeniä sitten.
Glyfosaatti
Glyfosaattia sisältävää torjunta-ainetta myyntihyllyssä.
Rikkakasvihävitteitä valmistava Monsanto-yhtiö aloitti glyfosaattia sisältävän Roundupin myynnin vuonna 1974. Saksalainen kemikaali- ja lääkeyhtiö Bayer osti Monsanton vuonna 2016.
EU-komissio ehdotti vuonna 2017, että glyfosaatille myönnettäisiin myyntilupa seuraavaksi 15 vuodeksi, mutta ehdotus lyhennettiin viiteen vuoteen.
Kansalaisaloite glyfosaatin kieltämiseksi keräsi EU:ssa vuonna 2017 yli miljoona allekirjoitusta.
Kahdeksan glyfosaattivalmistajaa on uusimassa joulukuussa 2022 EU:ssa umpeutuvaa myyntilupaa.
Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) mukaan glyfosaattia ei luokitella syöpävaaralliseksi.
Maailman terveysjärjestön (WHO) alainen Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC julkaisi glyfosaattia koskevan raportin vuonna 2015. Sen mukaan glyfosaatti tulisi luokitella todennäköisesti ihmiselle syöpää aiheuttavaksi.