Terveydenhuollon työnantajalla tulisi olla oikeus tietää työntekijän rokotussuojasta, vaatii Lääkäriliitto – ”Olisi helpompaa, jos tiedon näkisi kysymättä”, sanoo Husin Ruotsalainen - Kotimaa | HS.fi

Terveyden­huollon työnantajalla tulisi olla oikeus tietää työntekijän rokotus­suojasta, vaatii Lääkäri­liitto – ”Olisi helpompaa, jos tiedon näkisi kysymättä”, sanoo Husin Ruotsalainen

Husin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalaisen mukaan on selvä potilasturvallisuusriski, jos esimerkiksi rokottamaton työntekijä tuo tartuntoja hoivakotiin.

Koronarokotteen ensimmäisen annoksen on ottanut Husin erikoissairaan­hoidon lääkäreistä, erityistyöntekijät ja hoitajista yli 95 prosenttia.

25.10. 17:29

Lääkäriliiton mukaan terveydenhuollon työnantajalla tulisi olla oikeus tietää, onko työntekijä ottanut koronarokotteen.

”Jos ajattelen itseni potilaan asemaan tilanteessa, jossa olen heikossa hapessa ja menossa terveyskeskukseen tai sairaalaan, kyllä minua potilaana kiinnostaa tietää, onko minua hoitava saanut [korona]rokotuksen”, sanoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki.

”Potilaalla pitäisi olla oikeus kysyä asiasta ja saada vastaus.”

Jos työntekijä ei ole ottanut koronarokotusta ja hän työskentelee esimerkiksi keuhko- tai teho-osastolla, päivystyksessä tai vaikkapa leukemia- tai sydänleikkaus­potilaiden osastolla, tulisi hänet Myllymäen mukaan siirtää muihin tehtäviin työntekijän ja potilaiden suojaamiseksi.

Työnantaja voi siirtää työntekijän muuhun työsopimustaan vastaavaan työhön kahdeksaksi viikoksi kerrallaan.

Myllymäki muistuttaa, että rokottamattomuus luo mahdollisten tartuntojen lisäksi sairaaloille ylimääräistä kuormitusta: tilanteessa, jossa hoitohenkilö­kunnasta on jo valmiiksi pulaa, voi koronavirukselle altistuminen ja karanteeniin määrääminen johtaa petipaikkojen vähentämiseen.

Dosentti, apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoito­piiristä (Hus) kertoo, että tällä hetkellä työnantaja voi tiedustella, onko työntekijällä rokotussuoja kunnossa. Tämä koskee kaikkia rokotteita, ei pelkästään koronarokotetta.

Työntekijällä ei kuitenkaan ole velvollisuutta kertoa asiasta.

”Totta kai olisi helpompaa, jos rokotustiedon näkisi kysymättä tai esimerkiksi koronapassin avulla, mutta tässä tulee vastaan laki yksityisyyden suojasta työelämässä”, Ruotsalainen sanoo.

Hänen mukaansa Husin erikoissairaanhoidossa tiedot rokotuskattavuudesta saadaan tietosuojatusti yksiköittäin ja ammattiryhmittäin, mikä helpottaa tilanteen seurantaa.

Koronarokotteen ensimmäisen annoksen on ottanut yli 95 prosenttia Husin erikoissairaan­hoidon lääkäreistä, erityistyöntekijöistä ja hoitajista. Toisen annoksen osalta luvut olivat maanantaina lähes yhtä korkeat. Muista työntekijöistä ensimmäisen annoksen on saanut noin 84 prosenttia.

Myös sotehenkilöstön influenssarokotukset aloitettiin lokakuun puolivälissä. Ruotsalaisen mukaan Hus odottaa yli 95 prosentin rokotuskattavuutta erikoissairaanhoidossa, kuten on ollut aiempinakin kolmena vuotena.

Perusterveydenhuollossa koronarokotuskattavuus ei ole yhtä korkea. Etenkin hoivakodeissa on käynyt ilmi tapauksia, joissa rokottamaton tai yhden rokotteen saanut työntekijä on tuonut mukanaan tartunnan. Tämä on Ruotsalaisen mukaan selvä potilasturvallisuusriski.

Lue lisää: Poliisin esitutkinta Kiuru­veden hoiva­kodista valmistui: Yli kymmenen vanhusta kuoli korona­viruksen aiheuttamaan tautiin lyhyessä ajassa

Lääkäriliiton Myllymäen mukaan olisi hyvä, jos työpaikoilla voitaisiin ottaa käyttöön niin sanottu koronapassi.

”Mielestäni asian selvittämiseen pitäisi löytyä lainsäädännöllinen keino”, Myllymäki sanoo.

Ruotsalaisen mukaan koronapassin laajentaminen työpaikoille olisi erittäin kannatettavaa, mutta tällä hetkellä se on laissa vaihtoehtona rajoituksille.

Hänen mukaansa sosiaali- ja terveydenhuollossa voitaisiin myös edetä sisällyttämällä koronarokotukset tartuntatautilain pykälään 48.

Tällä hetkellä pykälässä säädetään, että tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiiden hoidossa saa vain erityisestä syystä työskennellä henkilö, jolla on puutteellinen rokotussuoja. Työntekijällä on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhka- ja vesirokkoa vastaan. Lisäksi vaaditaan rokotussuoja influenssaa vastaan ja imeväis­ikäisiä hoitavilla hinkuyskää vastaan.

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatio­ryhmä ehdotti valtioneuvostolle syyskuussa, että se valmistelisi kiireellisesti hallituksen esityksen tartuntatautilain pykälän 48 muuttamiseksi.

”Muutos pykälään voisi edetä aika nopeastikin, jos sille on yhteinen tahtotila. Erityisesti ikääntyneitä hoitavien työntekijöiden tulisi ottaa influenssa- ja koronarokotteet, koska ikääntyneet itse saavat rokotteesta heikomman vasteen kuin työikäiset”, Ruotsalainen sanoo.

Rokotuspakkoa lääkäriliitto ei aja koronarokotuksen eikä influenssarokotuksenkaan, vaikka liitto vahvasti rokottautumaan kannustaakin.

”Rokotuspakko on vaikea asia, koska joillakuilla voi olla aidosti terveydellinen este siihen, että rokotusta ei voi ottaa”, Myllymäki sanoo.

Myös Ruotsalainen on sitä mieltä, ettei pakolle ole tarvetta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat