Rokottamattomien hoitajien siirto työtehtävistä toiseen vaikeaa tai jopa mahdotonta: ”Meillä on tavattoman niukka resurssi” - Kotimaa | HS.fi

Rokottamattomien hoitajien siirto työ­tehtävistä toiseen vaikeaa tai jopa mahdotonta: ”Meillä on tavattoman niukka resurssi”

Rokotuskattavuus muun muassa ikääntyneiden asumispalveluissa Jyväskylässä on herättänyt huolta. ”Henkilöstö hoitaa vakavaan riskiryhmään kuuluvia iäkkäitä, joiden hoito on taattava 24 tuntia vuorokaudessa”, sanoo palvelujohtaja Maarit Raappana.

Henkilökunnan rokotekattavuus ikääntyneiden asumispalveluissa on herättänyt jopa huolta.

26.10. 19:58

Suomessa työskentelee jonkin verran hoito­työntekijöitä, jotka eivät ole ottaneet koronarokotetta. Yleisesti hoitajien rokotekattavuus vaikuttaa olevan hyvällä tolalla, mutta Suomessa on myös todettu tapauksia, joissa rokottamattoman työntekijän tartuttama koronavirus on johtanut potilaan kuolemaan.

Työntekijän rokottamattomuus voi olla hoivan järjestämisen kannalta olennainen tieto. Tartuntatautilain pykälässä 48 säädetään, että tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiiden hoidossa saa vain erityisestä syystä työskennellä henkilö, jolla on puutteellinen rokotussuoja. Työntekijällä on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhka- ja vesirokkoa vastaan. Lisäksi vaaditaan rokotussuoja influenssaa vastaan ja imeväis­ikäisiä hoitavilla hinkuyskää vastaan.

Ikääntyneiden palvelujen palvelujohtaja Maarit Raappana Jyväskylän kaupungilta kertoo, että henkilökunnan rokotekattavuus ikääntyneiden asumispalveluissa, koti­hoidossa ja päiväpalveluissa on herättänyt huolta.

”Huoli tulee siitä, että henkilöstö hoitaa vakavaan riskiryhmään kuuluvia iäkkäitä, joiden hoito on taattava 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä. Tartuntariskin lisäksi henkilökunnan sairastuminen voi aiheuttaa henkilöstövajetta. Onhan huoli työntekijöiden riittävyydestä kuitenkin jatkuva”, Raappana sanoo.

”Vaikka rokotteen ottaminen on jokaisen oma asia, kyllä hoitajan ammattiylpeyteen liittyvät seikat ja hoidettavan ryhmän alttiuden ymmärtäminen vaikuttavat monella päätökseen.”

Kaupungilla ei ole yksityisyyden suojan vuoksi tarkkaa tietoa ikääntyneiden kanssa työskentelevien eikä kotihoidon työn­tekijöiden rokotuskattavuudesta. Yleisesti on kuitenkin tiedossa, ettei kattavuus ole yhtä hyvä kuin esimerkiksi erikoissairaanhoidossa.

Hoivakotien epidemioihin liittyvässä tartunnanjäljityksessä selvinneiden tietojen perusteella voi sanoa, että rokotuskattavuus on ollut melko hyvä, kertoo Helsingin sairaalan johtajalääkäri Laura Pikkarainen.

”Hoivassa työntekijän rokotussuojaa ei tällä hetkellä käytetä tehtävien rajauksessa. Sen sijaan jokaista ohjeistetaan toimimaan koronasuojausten mukaisesti eli töihin ei tulla oireisena ja töissä käytetään maskia ja muuta suojausta.”

”Rokottamattomien rajaaminen tietyistä tehtävistä tekisi työn järjestämisen todella hankalaksi.”

Rokottamattomien siirtäminen toisiin tehtäviin hoitotyössä olisi Pikkaraisen mukaan suoranainen mahdottomuus.

”Meillä on tavattoman niukka resurssi tällä hetkellä, ja rokottamattomien rajaaminen tietyistä tehtävistä tekisi kyllä työn järjestämisen todella hankalaksi.”

Samaa sanoo hoivayritys Esperin laatujohtaja ja lääketieteen tohtori Eeva Ketola.

”Vaikea kuvitella, että niin edes voitaisiin toimia tässä työntekijä­tilanteessa, kun ei hirveästi vaihtoehtoja ole ja kaikilla toimijoilla on pulaa hoito­henkilökunnasta ympäri Suomea.”

Oulussa rokottamattomia työntekijöitä on mahdollista tapauskohtaisesti siirtää työtehtävästä toiseen asiakkaan ja työntekijän terveyden huomioon ottaen, kertoo kaupungin ympäri­vuorokautisten palveluiden päällikkö Maiju Tuisku.

Myös koronarokotus­kattavuus hoivatyöntekijöillä on hänen mukaansa hyvä. Samansuuntaisen arvion antavat Jyväskylän kaupungin Raappana ja Esperin Ketola.

”Varmaan meitä on joka lähtöön, mutta ennemminkin työntekijämme ovat kisanneet siitä, kuka saa rokotteen ensimmäisenä”, Ketola sanoo.

Esperillä on ikäihmisten hoivakoteja muun muassa Helsingissä, Hämeenlinnassa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Kotihoitoa yritys ei myy.

Suomen lähi- ja perushoitaja­liiton (Super) puheenjohtaja Silja Paavola kertoo, että Suomessa työskentelee paljon maahan­muuttaja­taustaisia hoito­työntekijöitä, jotka eivät luota yhteiskuntaan ja eivät sen takia ota koronarokotetta.

”Tämä on ilmiö, jonka olemme huomanneet. Selvitämme parhaillaan sen laajuutta.”

Hän painottaa, että rokottamattomissa on myös kantasuomalaisia.

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksessä rokottamattomuuden syistä ilmeni, että rokotuskattavuudessa on eroja äidinkielen suhteen.

Superilla ei ole tietoa lähihoitajien rokotekattavuudesta. Paavola kuvailee kuitenkin sitä ”kohtalaisen hyväksi”.

”Voisi se parempikin olla”, hän sanoo.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki kommentoi maanantaina HS:lle, että liiton mielestä terveydenhuollon työnantajalla tulisi olla oikeus tietää, onko työntekijä ottanut koronarokotteen.

Myös dosentti, apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoito­piiristä (Hus) totesi, että tämä olisi helpompaa kuin nykyinen käytäntö. Asiassa tulee kuitenkin nopeasti vastaan laki yksityisyyden suojasta työelämässä.

Terveydenhuollon työnantaja saa kysyä koronarokotuksesta, mutta työntekijällä ei ole velvollisuutta kertoa asiasta.

Lue lisää: Terveyden­huollon työnantajalla tulisi olla oikeus tietää työntekijän rokotus­suojasta, vaatii Lääkäri­liitto – ”Olisi helpompaa, jos tiedon näkisi kysymättä”, sanoo Husin Ruotsalainen

Pöydällä on myös koronarokotusten lisääminen tartuntatautilain pykälään 48. Tämä tarkoittaisi sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan osalta koronarokotuksen rinnastamista influenssarokotukseen.

Ajatus saa vihreää valoa Jyväskylän kaupungin Maarit Raappanalta, samoin Helsingin kaupungin Pikkaraiselta ja Esperin Ketolalta. Oulun Tuisku ”antaa varovaista vihreää valoa”.

”Pelkkä pykälän muutos ei kuitenkaan riitä, vaan myös tietoa koronarokotteesta tulee lisätä”, Pikkarainen sanoo.

Rokotuspakko saa sekä Helsingistä ja Jyväskylästä että Esperiltä kielteisemmän vastaanoton. Oulusta ei oteta asiaan kantaa.

”En kannata myöskään sellaista älytöntä pelottelua. Se vain lisää vastustelua. Rokotuskeskustelussa asiallinen lähestymistapa on paras”, Esperin Ketola sanoo.

Superin Paavolan mukaan yhden ammattiryhmän pakkorokottaminen on lain edessä mahdotonta ja voisi tulevaisuudessa estää alalle pyrkiviä.

”Enemmänkin hoitajien pitää itse ymmärtää rokotteiden tavoite maailmassa. Olemme liittona kehottaneet vahvasti ottamaan koronarokotteen. Sillä suojaa itsensä, lähimmäisensä ja hoidettavat.”

Paavolan mielestä myös ehdotus korona­passista työpaikalla on ”vain piilotettu pakko”.

”On eri asia mennä leffaan tai bilettämään. Sen voi valita. Mutta duunin tekemistä ei voi valita.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat