Lapsi, joka ei saanut aloittaa harrastusta ja eläkeläinen, joka jäi yksin – raportti kartoittaa pandemian sosiaalisen velan ilmentymiä - Kotimaa | HS.fi

Lapsi, joka ei saanut aloittaa harrastusta ja eläkeläinen, joka jäi yksin – raportti kartoittaa pandemian sosiaalisen velan ilmentymiä

Professori Heikki Hiilamo kiinnittää huomiota nuorten ja työikäisten kovaan henkiseen kuormitukseen. Vielä ei edes tiedetä, milloin kriisi on todella ohi.

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon mukaan koronakriisin jälkihoito kasvattaa lähivuosina tuntuvasti julkisia menoja.

26.10. 16:38

Koronakriisi näkyy suomalaisten elämässä sosiaalisena velkana, joka tarkoittaa heikentynyttä toimeentuloa, hoitojonoja sairaaloissa, oppimisvajetta kouluissa ja lisääntyvää psyykkistä pahoinvointina.

”Koronakriisin jälkihoito kasvattaa julkisia menoja lähivuosina tuntuvasti. Menojen kasvu johtaa keskusteluun säästöpaineista”, kirjoittaa sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo raportissa sosiaalisesta velasta.

Raportin julkaisi tiistaina Kalevi Sorsa -säätiö, joka on sosiaalidemokraattinen ajatushautomo.

Hiilamon mukaan on tärkeää peilata jälkihoidon vaatimia menoja niihin hyvinvointivajeisiin, joita pandemia on aiheuttanut.

Esimerkkejä pienistä koronarajoitusten vaikutuksista, jotka voivat vyöryä suuriksi, on pandemian ajalta paljon.

Moni lapsi ei ole saanut mahdollisuutta aloittaa haluamaansa harrastusta, siksi että toimintaa ei ole rajoitusten vuoksi voitu järjestää. Myöskään moni eläkeläinen ei ole päässyt uimaan tai vesijuoksemaan ja tapaamaan ystäviään, mikä saattaa olla hyvin keskeinen asia toimintakyvyn säilymisen kannalta.

Terveyden, talouden, työllisyyden ja yritystoiminnan lisäksi koronapandemia kuritti vaikeammin mitattavia elämän osa-alueita. Suomalaisten työhyvinvointi kärsi, opiskelusta ja kouluissa oppimisesta tuli vaikeampaa, mielenterveyspalvelut ruuhkautuivat.

”Koronapandemian vaikutukset ovat kohdistuneet erittäin vahvasti lapsiin. Puhumme edelleen 1990-luvun lapsista, vaikka 90-luvun lamasta on jo 30 vuotta aikaa”, Hiilamo sanoi.

Päättäjät ovat koronakriisin aikana yhä uudelleen sanoneet, että koronakriisin ei anneta aiheuttaa samanalaista syrjäytymistä kuin 90-luvun lama teki. Hiilamon mukaan nyt on aika, jolloin kriisin vaikutuksiin pystytään vielä puuttumaan.

Hiilamo kiinnittää raportissa huomiota siihen, että henkinen kuormitus on iskenyt kovaa etenkin nuoriin ja työikäisiin.

Hankalaa on se, ettei vielä tiedetä, koska kriisi on todella ohi.

”Toistaiseksi olemme nähneet vain koronapandemian lyhytaikaiset vaikutukset kestävään hyvinvointiin.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat