Hyvinvoinnin virkamies luottaa sote-malliin tarpeellisena pohjana uudistuksiin - Kotimaa | HS.fi

Hyvinvoinnin virkamies luottaa sote-malliin tarpeellisena pohjana uudistuksiin

Kari Puro nousi kolmekymppisenä kansliapäälliköksi aikana, jolloin sosiaali- ja terveydenhuolto alkoi harppoa kohti pohjoismaista tasoa.

Tulevan talven Kari Puro asuu osin Espanjan rannikolla. Hänet kuvattiin siellä asuntonsa lähellä.

20.11. 2:00 | Päivitetty 20.11. 9:26

On ihmisiä, joiden elämänura selkiintyy suhteellisen nuorena. Kari Puro lukeutuu tällaisiin varhaisheränneisiin: kolmekymppisenä hän oli valmistunut lääketieteen tohtoriksi ja valtiotieteen maisteriksi. Vuonna 1972 hänet nimitettiin sosiaali- ja terveysministeriön STM:n kansliapäälliköksi.

Puron virkaura sijoittui tuiki tärkeään saumaan, hyvinvointivaltion rakentamisen vuosiin 1970–80-luvuilla.

”Koko työni kansliapäällikkönä oli ’60-luvun sosiaalipolitiikan’ täytäntöön panoa. Pantiin liikkeelle se, mikä oli muissa Pohjoismaissa jo totta”, Puro pelkistää.

Viittaus Pekka Kuusen sosiaalipoliittiseen teokseen on tarkoituksellinen, miehet olivat varhain läheisessä yhteistyössä. Kuusi oli näkijä ja Puro tekijä.

Vauhti oli huima. Vuoden 1972 kansanterveyslakia täydennettiin muin laein ja päätöksin – ja 1980-luvun loppuun mennessä sosiaali- ja terveysapparaatti oli aivan uudenlaisissa kantimissa. Oli luotu terveyskeskusten verkosto ympäri maan ja perustettu tuhansia uusia sote-virkoja vuosittain.

Ja kun samaan aikaan sydän- ja verisuonitautien ja muiden kohtalokkaiden sairauksien otetta onnistuttiin keventämään, varsinkin miesten eliniänodote alkoi nopeasti kohota.

”Parempi tutkimus ja hoito, valistus ja kevyemmät ruokatavat vaikuttivat yhdessä niin, että tappavia kansantauteja saatiin paremmin kuriin.”

Elämänlaatua kohensi myös Valtava-uudistus, jolla terveydenhuollon rinnalle samanarvoiseksi nostettiin sosiaalitoimi.

”Toimialasta tuli eheämpi kokonaisuus, kun kuntien sosiaali- ja terveyssektorin valtionavut säädettiin samansuuruisiksi”, Puro korostaa.

1990-luvun taitteessa Puro kuitenkin luopui STM:n kansliapäällikön paikasta. Miksi?

”Olin vastannut pitkän ajan valmistelusta, ja rakennelma näytti aika valmiilta. Toisaalta oli niin, että kun STM:ssä istui aina kaksi ministeriä, aloin kyllästyä rooliini näiden useinkin riitaisten ministerien juoksupoikana.”

Pakko kysyä: Millaisia ajatuksia nyt herättää kauan hierottu sote-malli?

”Se on tarpeellisen uudistuksen järkeenkäypä pohja, jossa otetaan väestömuutokset lukuun. On mahdollista palata niihin tasapainoisiin kehityskulkuihin, joista viime vuosikymmeninä on luovuttu. Toimeenpano ratkaisee.”

Vuonna 1991 Puro aloitti uuden työuran, hänestä tuli eläkepomo, Ilmarisen toimitusjohtaja. Vaan tarvitaanko Suomessa montaa työeläkeyhtiötä? Eikö yhdistyminen yhdeksi firmaksi säästäisi kuluja, kuten esitetty on?

”Se poistaisi kilpailuelementin, joka nyt toteutuu niin, että työnantajat voivat valita, missä yhtiössä vakuuttavat työntekijänsä. Niin ikään sijoitukset on nyt hajautettu, mutta jos ne keskittyisivät yhteen paikkaan, kasvaisi myös tappioiden riski”, Puro miettii.

”Eihän eläkevakuutuksissa toimi niin aito kilpailu kuin monilla vapailla aloilla, työeläkkeet ovat tiukasti lakisääteistä toimintaa.”

Eläkejärjestelmän rahoituspohjaa epäillään usein. Työmarkkinaosapuolien eläkeryhmää, ”Puron porukkaa”, vuosikaudet johtanut mies kuitenkin tyynnyttelee: ”Tällä hetkellä, ja noin vuoteen 2050 asti, pysytään kyllä kohtuullisessa tasapainossa. Se saattaa horjua, jos syntyvyys tästä laskee.”

”Silloin ratkaisuja olisi kolme: eläkkeiden alentaminen, eläkemaksujen nosto tai sijoitustuottojen kasvu. Todennäköisin olisi jonkinlainen yhdistelmä niistä kaikista.”

Sitä vastoin äskeisiä puheita paremmista eduista nykyeläkeläisille, ”boomereille”, Kari Puro ei tue lainkaan. ”Edesvastuutonta keskustelua”, hän sivaltaa.

”Pitää tavoitella ongelmien pienentämistä, ei suurentamista.”

Kari Puro

  • Syntynyt 1941 Äänekoskella.

  • Ylioppilas 1961, Haapamäen yhteiskoulu. Lääketieteen lisensiaatti 1968 ja tohtori 1969, ja valtiotieteen maisteri 1971, Helsingin yliopisto.

  • Lääkäri, tutkija ja opettaja 1968–1972.

  • Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö 1972–1990.

  • Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen tj. 1991–2006.

  • Eläketurvakeskuksen hallituksen pj. 1994–2010.

  • Useiden sosiaali- ja terveyspoliittisten komiteoiden ja työryhmien jäsen ja pj. 1972–2006.

  • Julkaisuja lääketieteellisen kemian ja sosiaali- ja terveyspolitiikan alalta.

  • Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkki.

  • Asuu Espoossa, naimisissa, kolme lasta, kahdeksan lastenlasta.

  • Täyttää sunnuntaina 21. marraskuuta 80 vuotta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat