THL: Hoivahenkilöstön rokotussuoja voitaisiin varmentaa väliaikaisesti koronapassin avulla - Kotimaa | HS.fi

THL: Hoiva­henkilöstön rokotussuoja voitaisiin varmentaa väliaikaisesti koronapassin avulla

THL esittää, että tartuntatautilakiin voitaisiin säätää pandemian ajaksi tilapäinen pykälä.

THL:n mukaan koronapassin käytöllä voitaisiin suojata paremmin ikääntyneitä ja muita hoivattavia.

29.10.2021 13:56 | Päivitetty 29.10.2021 17:31

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ehdottaa sosiaali- ja terveysministeriölle (STM), että koronapassia voitaisiin käyttää väliaikaisesti tiettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä olevien työkelpoisuuden varmentamisessa.

Tämä tarkoittaisi, että työnantaja voisi koronapassin avulla varmistaa, että työntekijä ei todennäköisesti aiheuta merkittävää tartuntariskiä hoidettavilleen tai kollegoilleen, kertoo THL tiedotteessaan.

”Ehdotuksemme mukaan koronapassista voitaisiin säätää pandemian ajaksi tartuntatauti­lakiin tilapäinen pykälä”, sanoo THL:n ylilääkäri Otto Helve tiedotteessa.

Pykälällä voitaisiin tarvittaessa velvoittaa tai sallia koronapassin käyttö hoivahenkilöstön työkelpoisuuden varmistamisessa.

Helve korostaa tiedotteessa, että koronapassin käytöllä voitaisiin suojata paremmin ”ikääntyneitä ja muita hoivattavia”.

THL puhuu lausunnossaan ”hoivahenkilöstöstä”, mutta ei määrittele tarkemmin, keitä koronapassi heidän ehdotuksensa mukaan koskisi.

”Lausunnossamme emme lähteneet erottelemaan, mutta toki tavoitteena on suojata etenkin erityisessä riskissä olevia”, Helve kertoo HS:lle tekstiviestitse.

THL taustoittaa lausuntoaan muun muassa iäkkäiden parissa työskentelevien sosiaalialan hoitajien rokotuskattavuudella, joka on muita terveydenhuollon ammattiryhmiä matalampi.

Syyskuun loppuun mennessä sosiaalialan hoitajien, kehitysvammaisten hoitajien, kotipalvelu­toiminnan kodinhoitajien ja muiden lähihoitajien ensimmäisen annoksen rokotuskattavuus oli 83–85 prosenttia ja toisen annoksen 68–73 prosenttia. Muissa terveydenhuollon ammattiryhmissä kattavuus oli ensimmäisen annoksen osalta jopa 90 prosenttia ja toisen osalta 80 prosenttia.

Iäkkäillä on korkeampi riski saada vakavaan koronatauti sekä korkeampi riski kuolla tautiin.

THL katsoo, että koronarokotusta ei sen sijaan ole tässä vaiheessa syytä lisätä pysyvästi osaksi tartuntatauti­laissa määriteltyä tiettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien vaatimaa sairastetun taudin tai rokotusten suojaa.

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta perustelee tiedotteessa koronapassia nopeammaksi ratkaisuksi kuin koronarokotuksen lisääminen osaksi tartuntatauti­lain työntekijöiltä ja opiskelijoilta vaatimaa rokotussuojaa.

”Tällainen tartuntatauti­lain säädösmuutos tarvitsisi todennäköisesti ajallisesti pitkän valmistelun, mikä pitkittäisi potilaiden terveysturvallisuus­riskiä”, Tervahauta sanoo.

Kuluneella viikolla lääkäriliitto esitti HS:n uutisessa kantansa asiaan. Liiton mukaan terveydenhuollon työnantajalla tulisi olla oikeus tietää, onko työntekijä ottanut koronarokotteen.

Myös dosentti, apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoito­piiristä (Hus) myönsi, että työnantajalle olisi helpompaa, jos tiedon näkisi kysymättä.

”Totta kai olisi helpompaa, jos rokotustiedon näkisi kysymättä tai esimerkiksi koronapassin avulla, mutta tässä tulee vastaan laki yksityisyyden suojasta työelämässä”, Ruotsalainen sanoi.

Lue lisää: Terveyden­huollon työnantajalla tulisi olla oikeus tietää työntekijän rokotus­suojasta, vaatii Lääkäri­liitto – ”Olisi helpompaa, jos tiedon näkisi kysymättä”, sanoo Husin Ruotsalainen

Koronarokotusten lisäämistä tartuntatauti­lain pykälään 48 on esittänyt aiemmin muun muassa pääkaupunki­seudun koronakoordinaatio­ryhmä. Husin Ruotsalainen oli myös lisäyksen kannalla.

Tiistaina HS:n haastattelussa vihreää valoa ehdotukselle väläyttivät myös Helsingin sairaalan johtajalääkäri Laura Pikkarainen, Esperin laatujohtaja ja lääketieteen tohtori Eeva Ketola, Jyväskylän kaupungin ikääntyneiden palvelujen palvelujohtaja Maarit Raappana ja Oulun kaupungin ympäri­­vuorokautisten palveluiden päällikkö Maiju Tuisku.

Vain Oulusta kerrottiin, että rokottamattomia työntekijöitä on tällä hetkellä mahdollista tapauskohtaisesti siirtää työtehtävästä toiseen. Työntekijöistä on hoivassa pulaa ympäri Suomea.

Lue lisää: Rokottamattomien hoitajien siirto työ­tehtävistä toiseen vaikeaa tai jopa mahdotonta: ”Meillä on tavattoman niukka resurssi”

Suomen lähi- ja perushoitaja­liiton (Super) puheenjohtaja Silja Paavola on puolestaan ilmaissut, että yhden ammattiryhmän pakkorokottaminen on lain edessä mahdotonta ja voisi tulevaisuudessa estää alalle pyrkiviä. Paavolan mielestä myös ehdotus korona­passista työpaikalla on ”vain piilotettu pakko”.

”On eri asia mennä leffaan tai bilettämään. Sen voi valita. Mutta duunin tekemistä ei voi valita”, Paavola sanoi HS:lle.

THL on toimittanut asiasta lausuntonsa STM:lle. STM ja valtioneuvosto päättävät mahdollisesta koronapassin käytön laajentamisesta hoivahenkilöstön rokotussuojan varmentamisen osalta.

STM kertoo tiedotteessa pitävänsä ehdotusta ”kiinnostavana avauksena” ja arvioivansa esitystä yhdessä muiden vastuuministeriöiden kanssa osana laajempaa koronapassin käytön jatkon valmistelua.

STM huomauttaa kuitenkin jo tässä vaiheessa, että esitys ei sisällä kunnollista arviointia ehdotuksen lainsäädännöllisistä reunaehdoista. Tämä tarkoittaa sitä, että päätöksessä on otettava huomioon myös hoito- ja hoivahenkilön oikeudet ja työoikeudelliset kysymykset.

Lisäksi on huomioitava yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto, henkilökohtainen koskemattomuus, yksityiselämän ja henkilötietojen suoja sekä perusoikeutena turvattu elinkeino­vapaus ja oikeus työhön. Koronapassi­säätelyssä on huomioitava myös yleinen tietosuoja-asetus ja yksityisyyden suoja.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat