Tutkimus: Koronaviruksen deltavariantti leviää myös rokotetussa väestössä - Kotimaa | HS.fi

Tutkimus: Koronaviruksen deltavariantti leviää myös rokotetussa väestössä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava ylilääkäri Hanna Nohynek korostaa, että tutkimuksen tulosten perusteella rokottaminen kuitenkin vähentää deltavariantin aiheuttamia tartuntoja.

Tuoreen brittitutkimuksen tutkijat korostavat, että tulokset eivät poissulje sitä, että rokote antaa tehokkaan suojan vakavia koronavirustaudin muotoja vastaan.

29.10.2021 17:28

Kaksi koronarokotetta saaneet ihmiset tartuttavat tehokkaasti virusta samassa kotitaloudessa asuviin, selviää tuoreesta brittitutkimuksesta. Tartunnan saaminen oli kuitenkin epätodennäköisempää, jos lähikontakti kotona oli itsekin rokotettu koronavirusta vastaan.

The Lancet -lääketiedelehdessä torstaina julkaistu tutkimus osoittaa, kuinka deltavariantti leviää myös rokotetussa väestössä. Tutkijat kuitenkin korostavat, että tulokset eivät sulje pois sitä, että rokote antaa tehokkaan suojan vakavia koronavirustaudin muotoja vastaan.

Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, etteivät rokottamattomat ihmiset voi turvautua siihen, että tartunnat eivät leviä rokotetuilta rokottamattomiin. Muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC ja uutistoimisto Reuters raportoivat tutkimuksesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava ylilääkäri Hanna Nohynek korostaa, että tutkimuksen tulosten perusteella rokottaminen kuitenkin vähentää deltavariantin aiheuttamia tartuntoja ja nopeuttaa viruksen puhdistumista elimistöstä pois.

”Mutta siinä nähdään, että kotiolosuhteissa rokotetut ihmiset pystyvät ihan yhtä lailla tartuttamaan lähiomaisiaan”, Nohynek toteaa.

Vaikka rokotetuilla olisi ollut vain vähän tai ei lainkaan tartunnan oireita, 38 prosenttia rokottamattomista ja 25 prosenttia rokotetuista saman kotitalouden jäsenistä sai heiltä tartunnan. Tutkimuksessa oli 621 osallistujaa.

Toisin sanoen tutkimuksen mukaan kahdesti rokotetuilla ihmisillä on riski saada tartunta deltavarianttia kantavalta ihmiseltä. Tosin tämä riski pienempi kuin rokottamattomilla. Kahdesti rokotetut näyttäisivät kuitenkin tartuttavan virusta eteenpäin kotioloissa yhtä lailla kuin rokottamattomat.

Rokotettujen tartuttavuusaika oli lyhyempi kuin rokottamattomien, eli virus puhdistui rokotettujen elimistöstä pois nopeammin. Korkein tartunta-aikana havaittu virusmäärä, jonka infektion saanut ihminen saavutti, näytti tutkimuksessa kuitenkin olevan samanlainen niin rokotetuilla kuin rokottamattomilla.

THL:n johtava ylilääkäri Hanna Nohynek huomauttaa, että tuoreessa brittitutkimuksessa on vain pienikokoinen otanta osallistujia.

Lisäksi tulokset tutkijoiden mukaan viittaavat tehosterokotteen tarpeellisuuteen. Kotona tartunnan saaneet henkilöt olivat saaneet toisen rokotteen aiemmin kuin ne henkilöt, jotka eivät saaneet tartuntaa. Yksinkertaistetusti sanoen: jos rokotuksesta oli kulunut kauemmin aikaa, heikkeni suoja tartunnan saamista vastaan.

Raportin julkaisseiden tutkijoiden mukaan tutkimuksen tulokset tarkoittavat sitä, ettei pitkäkestoista laumasuojaa tartuntoja vastaan voida saavuttaa. Myös Nohynekin mukaan tulokset merkitsevät sitä, että laumasuoja tuskin on saavutettavissa nykyisillä koronarokotteilla viruksen edelleen kiertäessä maailmalla.

”On esitetty, että nenäsumuterokotteet pystyisivät kenties paremmin vähentämään tartuttamisen riskiä, mutta näyttöä tarvitaan lisää”, Nohynek sanoo.

Nohynekin mukaan tulokset tukevat myös esimerkiksi maskien käytön jatkamista lähikontaktitilanteissa, kun ollaan tekemisissä virukselle alttiiden ja suuremmassa riskissä olevien kanssa. Tutkimuksia tartuttamisesta muissa tilanteissa, kuten yökerhoissa tai kouluissa, olisi hyvä saada rokotuskattavuuden kasvaessa lisää, Nohynek sanoo.

”Sitähän tutkimus ei kerro, onko lähikontaktin turvallinen aikaraja 15 minuuttia vai ei. Tutkimuksen mukaan on kuitenkin mahdollista, että rokottamaton voi saada tartunnan altistuneelta rokotetulta ja jos ollaan ilman koronavarotoimia kahden rokotetun kesken, niin virus voi silloinkin huonolla tuurilla tarttua.”

Lisäksi Nohynekin mukaan tarvitaan lisää tutkimusta lasten todennäköisyydestä saada rokotettuna tartunta tai tartuttaa virusta eteenpäin, sillä se on tärkeä kysymys, kun Suomessa pohditaan sitä, mitä lasten rokottamisella voidaan saavuttaa.

Tuoreessa tutkimuksessa ei erityisesti tarkasteltu lapsia, vaan osallistujista tartunnan saaneiden mediaani-ikä oli 36 vuotta. Mediaani tarkoittaa lukujonon keskimmäistä lukua.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat