Huoltovarmuuskeskuksen johtajat eivät saa syytettä maskikaupoista - Kotimaa | HS.fi

Huoltovarmuuskeskuksen johtajat eivät saa syytettä maski­kaupoista

Syyttäjien mukaan hankintaa koskevia säännöksiä rikottiin, mutta se ei ollut tahallista. Pelko terveydenhuollon romahtamisesta ajoi säännösten ohi.

Huoltovarmuuskeskuksen entinen toimitusjohtaja Tomi Lounema.

4.11.2021 10:15 | Päivitetty 4.11.2021 15:58

Syyttäjät eivät nosta syytettä Huoltovarmuuskeskuksen johtoa vastaan maaliskuun 2020 epäonnisista maskikaupoista.

Luottamusaseman väärinkäytöstä epäiltiin Huoltovarmuuskeskuksen entistä toimitusjohtajaa, hallintojohtajaa ja osastonjohtajaa. Syyttäjien mukaan ketään heistä ei kuitenkaan ole todennäköisiä syitä epäillä rikoksesta esitutkinnan perusteella.

Tutkinta liittyy kauppoihin, joissa Huoltovarmuuskeskus tilasi koronavirukselta suojaavia hengityssuojaimia. Suojaimia tilattiin noin 5 miljoonan euron edestä.

Esitutkinnassa selvitettiin, oliko hankinnoissa toimittu vastoin hankintaohjeita ja siten aiheutettu vahinkoa Huoltovarmuuskeskukselle.

Keskuksen entinen toimitusjohtaja Tomi Lounema ilmoittaa tiedotteessaan olevansa huojentunut ja tyytyväinen.

Hän toteaa, että keskuksen tehtäviin ei kuulunut toimia hankintaorganisaationa. Hengityksensuojaimet eivät myöskään kuuluneet niihin tuotteisiin, joiden varmuusvarastointi oli keskuksen vastuulla.

”Terveydenhuollon suojainten riittävyys ja hankinnat olivat yksiselitteisesti sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan vastuulla. Käytännössä hankintoja tekivät sairaanhoitopiirit ja erityisvastuualueet. Ilmeni kuitenkin, että sairaanhoitopiirit ja erityisvastuualueet eivät olleet noudattaneet pandemiaohjeistusta eivätkä olleet hankkineet suojaimia riittävästi.”

Koska ministeriö halusi suojainhankinnat valtion kontrolliin, hankinta annettiin Huoltovarmuuskeskuksen tehtäväksi, Lounema kertoo. Tähän hankintaan keskuksella ei kuitenkaan ollut sen enempää resursseja kuin osaamistakaan.

”Valtion varmuusvarastojen hallinnointi on aivan eri asia kuin massiiviset suojainhankinnat äkillisessä kriisitilanteessa”, Lounema huomauttaa.

Lounema kuvailee, että paine oli valtava, koska maa oli poikkeusoloissa. Myös markkinatilanne oli poikkeuksellinen: suojainkaupoista piti sopia puhelimessa ja maksuehdot olivat myyjän sanelemat, muutoin kauppoja ei saatu tehty.

”HVK oli käytännössä pakotettu oikaisemaan normaaliolojen hankintamenettelyistä saadakseen kauppatoimia tehdyksi erittäin vaikeassa markkinatilanteessa.”

Myös erikoissyyttäjät Mari Mattila ja Tapio Nyrhilä toteavat syyttämättäjättämispäätöksissään, että suojainhankinnassa ei ollut kyse keskuksen lakimääräisestä tehtävästä tai säännönmukaisesta toiminnasta.

Lounema oli päätöksen mukaan kysynyt työ- ja elinkeinoministeriöstä, onko hankintaan pakko suostua. Ministeriö ilmoitti, ettei estettä ole.

Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) puolestaan ilmoitti Lounemalle, että vastuu ja hankinnat ovat kokonaisuutena Huoltovarmuuskeskuksella.

Syyttäjien mukaan normaalit hankintaa koskevat ohjeet ja määräykset olivat lähtökohtaisesti voimassa myös poikkeustilanteessa.

Siten myyjäpuolesta eli liikemies Onni Sarmasteesta olisi pitänyt tehdä taustaselvitys, mutta näin ei tehty. Lounema kertoo saaneensa vasta median kautta tietoonsa, että maskikaupat oli tehty ”sellaisen tahon kanssa, jonka kanssa kauppoihin ei olisi pitänyt ryhtyä”.

Uusien tietojen tultua ilmi pääministeri Sanna Marin (sd) ilmaisi epäluottamuksen Lounemaa kohtaan, ja tämä erosi.

Syyttäjien mielestä maskikaupassa tapahtuneet virheet eivät kuitenkaan olleet tahallisia.

Vaikka hankintasäännösten rikkominen näyttäisi olleen tietoista, sitä pidettiin pienempänä pahana kuin sitä, että suojaimia ei saada hankittua, syyttäjät toteavat.

Mikään taho ei moittinut menettelyä. Lounema kuvaili kuulusteluissa, että ohjauksen sijasta ministeriöistä toivotettiin lähinnä voimia ja jaksamista.

Syyttäjät kiinnittävät huomiota poikkeuksellisiin oloihin. Maskien kysyntä ylitti tarjonnan ja toimitusajat olivat pitkiä. Keskuksen työntekijät olivat sitä mieltä, että jos ohjeita olisi noudatettu, yhtään maskikauppaa ei olisi saatu tehtyä.

Vaikka hankinta sisälsi ilmeisiä riskejä, kaikkien tahtotila näytti olevan hankintojen jatkaminen, syyttäjät huomauttavat. Pelkona oli terveydenhuollon romahtaminen.

”Lounema on voinut näissä olosuhteissa olla perustellusti siinä käsityksessä, että hänen ja hänen johtamansa organisaation toiminta on ollut hankintamenettelyssä tapahtuneista virheistä huolimatta päämiehen etujen ja tahdon mukaista.”

Lounema kuvailee prosessia äärimmäisen raskaaksi. Hän kertoo olleensa työttömänä yli vuoden ajan. Tästä kolme kuukautta hän oli karenssissa ilman työttömyysturvaa, koska hän irtisanoutui itse.

Huoltovarmuuskeskus tiedotti perehtyvänsä syyttäjän ratkaisun perusteluihin ja harkitsevansa sen jälkeen mahdollisesti vielä tarpeelliset jatkotoimet.

Kukaan epäillyistä ei ole työskennellyt keskuksessa kevään 2020 jälkeen.

Syyttäjien harkittavana on edelleen osuus, jossa kahta henkilöä on kuultu epäiltyinä törkeästä petoksesta.

Poliisi on siinä selvittänyt, onko Huoltovarmuuskeskusta erehdytetty hankkimaan hengityssuojaimia, jotka eivät täyttäneet niille asetettuja vaatimuksia.

Huoltovarmuuskeskus testautti kasvomaskit maahan saapumisen yhteydessä, ja silloin ilmeni, että maskit eivät täyttäneet hengityssuojaimille asetettuja vaatimuksia.

Esitutkinnassa epäillään kahta henkilöä törkeästä petoksesta.

Toinen epäillyistä on liikemies Onni Sarmaste. Hän on kiistänyt rikokset.

Oikaisu 4.11. kello 15.58: Onni Sarmasteen nimi oli virheellisesti kirjoitettu Olli Sarmasteeksi.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat