Vieraita kieliä alettiin opettaa kaksi vuotta sitten jo ensimmäisellä luokalla, miten se on onnistunut? - Kotimaa | HS.fi

Vieraita kieliä alettiin opettaa kaksi vuotta sitten jo ensimmäisellä luokalla, miten se on onnistunut?

Vuonna 2019 peruskoulun aloittaneet ensiluokkalaiset olivat valtakunnallisesti ensimmäinen ikäryhmä, jonka kielenopetus alkoi jo ensimmäisen luokan aikana.

Opetushallituksen raportin perusteella moni kokee, että varhain aloitettu kielenopiskelu luo hyvän pohjan tuleville opinnoille.

10.11.2021 19:36

Ensimmäisen luokan oppilaille opettavat englantia pääosin luokanopettajat, joista valtaosalla ei ole englannin aineenopettajan kelpoisuutta. Siitä huolimatta niin opettajat, oppilaat kuin huoltajatkin suhtautuvat myönteisesti kielenopetuksen aloittamiseen jo ensimmäisenä peruskouluvuonna.

Tämä käy ilmi Opetushallituksen keskiviikkona julkaisemasta raportista, jossa tarkasteltiin koululaisten, opettajien ja huoltajien kokemuksia A1-englannin opetuksesta ja sen varhentamisesta.

Aiemmin A1-kielen opetus alkoi kolmannella luokalla. Tilanne muuttui pari vuotta sitten, ja vuonna 2019 peruskoulun aloittaneet ensiluokkalaiset olivat valtakunnallisesti ensimmäinen ikäryhmä, jonka kielenopetus alkoi jo ensimmäisen luokan aikana.

Perusteluna uudistukselle on käytetty oppimisen herkkyyskausia ja sitä, että varhainen aloitus vaikuttaa tutkimusten mukaan myönteisesti kieltenopiskelumotivaatioon ja -asenteisiin. Opetus alkaa viimeistään ensimmäisen luokan kevätlukukaudella.

Ensimmäisellä vuosiluokalla kieltä opettavista opettajista valtaosa, 97 prosenttia, kertoi opettavansa vain A1-englantia. Muita kieliä olivat espanja, ruotsi, saksa, suomi ja viittomakieli.

Vaikka suurimmalla osalla vastaajista ei ollut englannin aineenopettajan pätevyyttä, oli kaksi kolmasosaa opettanut kieltä yhteisopetuksena joko toisen luokanopettajan kanssa tai aineenopettajan ja luokanopettajan työparina.

Valtaosa opettajista koki, että ensimmäisellä luokalla aloitettu englannin opetus erosi selvästi kolmannella luokalla aloitetusta. Esiin nousi esimerkiksi lasten innokkuus ja positiivinen asenne kielen opiskelemiseen. Moni vastaaja koki, että varhain aloitettu kielenopiskelu mahdollistaa pehmeän laskun kielen oppimiseen ja luo hyvän pohjan myös tuleville kieliopinnoille.

Opettajista moni uskoi, että lasten suullinen kielitaito ja ääntäminen kehittyvät vahvemmaksi, kun he puhuvat ja kuulevat kieltä pienestä asti ja opetus osuu herkkyyskaudelle.

Joka neljäs vastanneista opettajista koki hankalaksi sen, että joidenkin oppilaiden luku- ja kirjoitustaidossa myös omalla kielellä oli puutteita. Osa oli huolissaan myös esimerkiksi erityisen tuen piirissä olevien lasten oppimisesta sekä oppilaiden välisistä tasoeroista.

Vaikka myös kyselyyn vastanneet huoltajat suhtautuivat varhaiseen kielenopetukseen positiivisesti, nosti osa huoltajista esiin huolensa lasten oppimis- tai lukivaikeuksien vaikutuksesta kielen oppimiseen.

Näin tutkimus tehtiin

  • Jyväskylän yliopisto tutki varhain aloitettua A1-englannin opetusta opettajien, oppilaiden ja heidän huoltajiensa näkökulmasta perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 ja ja Åbo Akademi A1-suomen opetusta vuosiluokilla 1–2.

  • A1-englannin tutkimukseen osallistui 363 oppilasta, 550 opettajaa ja 129 tutkimukseen osallistuneiden oppilaiden huoltajaa vuosina 2020–2021.

  • Tutkimuksessa selvitettiin kyselyin ja nuorimpien oppilaiden haastatteluin esimerkiksi sitä, miten tutkittavat suhtautuivat varhaiseen A1-englannin opetukseen sekä opetuksen järjestelyjä, käytänteitä ja materiaaleja.

  • Lisäksi oppilaat suorittivat englannin sanaston laajuutta kartoittavan testin ja nuoremmat oppilaat myös englannin puhumistehtävän.

  • Tutkimukset rahoitti Opetushallitus. Tutkimukset eivät perustu tilastollisesti edustavaan otantaan.

Tutkimuksessa toisen luokan oppilaita pyydettiin arvioimaan omaa kielitaitoaan. Kaikki vastaajat, jotka olivat aloittaneet englannin opiskelun ensimmäisen luokan aikana, kertoivat osaavansa laskea yhdestä kymmeneen englanniksi.

Sen sijaan itsestä ja esimerkiksi omista harrastuksista kertomista noin puolet ei vielä kertomansa mukaan osannut.

Toisluokkalaisista useampi kuin kaksi kolmasosaa kertoi, että englannin kielen käyttäminen koulussa tai koulun ulkopuolella ei jännitä heitä tai he jännittävät kielen käyttämistä vain harvoin. Eniten englantia käytettiin vapaa-ajalla pelaamiseen, musiikin kuunteluun sekä television ja videoiden katseluun.

Tutkimuksessa selvitettiin myös toisen vuosiluokan oppilaiden kielitaitoa. Keskimäärin he osasivat noin 25 prosenttia 500:sta yleisimmästä englannin sisältösanasta. Toisen vuosiluokan oppilaat pystyvät tyypillisesti nimeämään konkreettisia asioita ja esineitä sekä käyttämään luokassa oppimiaan tervehdyksiä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat