Susijahti aiotaan aloittaa talvella, vaikka ohjelmointivirhe sotki laskennan – Luonnonsuojelijat raivoissaan: ”Käsittämätön soolo” - Kotimaa | HS.fi

Susijahti aiotaan aloittaa talvella, vaikka ohjelmointi­virhe sotki laskennan – Luonnon­suojelijat raivoissaan: ”Käsittämätön soolo”

Luonnonvarakeskuksen ohjelmointivirhe tuotti susilaumojen määrälle väärän viitearvon. ”Kannanhoidollinen metsästys on ennenaikaista”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Susi keväthangella toukokuussa 2020 rajavyöhykkeellä Kuhmossa. Susi on kuvattu piilokojusta haaskaruokintapaikalta.

11.11. 2:00 | Päivitetty 11.11. 8:59

Susikeskustelu ryöpsähti jälleen valloilleen, kun maa- ja metsätalousministeriö laati asetuksen, joka sallisi tulevana talvena suden kannanhoidollisen metsästyksen. Jahdin kiintiö olisi 20 sutta poronhoitoalueen ulkopuolella.

Asetusluonnos lähti lausunnoille marraskuun alussa, mutta sen valmistelussa on käytetty keskeneräisiä tietoja. Viitearvoja suden suotuisalle suojelutasolle laskevan Luonnonvarakeskuksen (Luke) työ on vasta puolessavälissä ja valmistuu ensi syksynä.

Erittäin uhanalaiseksi luokiteltu susi on EU:n tiukasti suojelema suurpeto. Luken laskemissa viitearvoissa on kyse susikannan tavoite­koosta. Suotuisan suojelutason turvaamisen lisäksi päätöksentekijät puntaroivat mahdollisen susijahdin aiheuttamia riskejä elinvoimaiselle susikannalle.

Ministeriön asetusluonnoksen julkistamista seuraavana päivänä Luke havaitsi viitearvojen laskennassa ohjelmointivirheen, joka tuotti yhdessä määrittelytavassa susilaumojen määrälle liian pienen viitearvon.

Ministeriö ei kuitenkaan keskeytä sudenmetsästyksen mahdollistavan asetuksen valmistelua eikä muuta asetusta.

Sen sijaan ministeriö päätti hyödyntää susikannan suotuisan viitearvon määrittelyyn toista toimintamallia Luken kehittämän uuden, päätöksentekijän riskiasenteeseen perustuvan viitearvon sijasta.

Ruotsissa sovellettu toimintamalli perustuu pienimpään elinvoimaiseen susikantaan ja kertoimeen.

”Päädyimme tähän malliin, jonka mukaan suotuisa suojelutaso on kaksi kertaa pienin elinvoimainen susikanta”, kertoo neuvotteleva virkamies Sami Niemi maa- ja metsätalousministeriöstä.

”Viitearvoissa on kyse siitä, onko susikanta riittävän suuri siihen, että kannanhoidollinen metsästys voidaan sallia.”

Ministeriön mukaan kanta on riittävän suuri. Metsästyskiintiöön viitearvot eivät Niemen mukaan vaikuta.

”Se perustuu lisääntymisen jälkeiseen ennusteeseen susien määrästä.”

Susikannan tavoitekokoa koskeviin viitearvoihin liittyy vahvasti poliittinen ulottuvuus.

Maakunnassa on painetta metsästykseen, ja susijahdin aloittamista ovat ajaneet etenkin keskusta sekä puolueen maa- ja metsä­talous­ministeri Jari Leppä.

Jari Leppä

”Metsästys on tärkeä osa suurpetojen kannanhoitoa, ja nyt esitämme sen sallimista myös sudelle. Metsästyksen avulla säädellään susikannan kasvua, ehkäistään vahinkoja ja edistetään suden hyväksyttävyyttä. Metsästyksen toteutusta on valmisteltu huolellisesti ja laajapohjaisesti”, Leppä sanoo tiedotteessa.

Lue lisää: Ministeriö esittää suden kannanhoidollisen metsästyksen sallimista – vihreiden Ohisalo luonnehtii esitystä pöyristyttäväksi

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr) pitää kannanhoidollista metsästystä ennenaikaisena.

”Pitäisi odottaa, että tutkimukset saadaan valmiiksi siitä, mikä on susikannan suotuisan suojelun taso.”

Vasta kun perustiedot ovat kunnossa ja suotuisan suojelun tason säilyminen on kyetty varmistamaan, voidaan Mikkosen mukaan katsoa, onko kannanhoidollinen metsästys mahdollinen.

Krista Mikkonen

”On tärkeää katsoa, löydetäänkö muita keinoja ihmisen ja suden rinnakkais­elon turvaamiseksi. Tarpeen vaatiessa myös poikkeus­lupa­menettely on käytössä.”

Kannanhoidollinen metsästys sisältyy vuonna 2019 päivitettyyn susi­kannan hoito­suunnitelmaan. Sen mukaan metsästyksen tavoitteet ja kriteerit suunnitellaan laaja­pohjaisessa työryhmässä, ”mikäli luontodirektiivin tulkinta siihen antaa mahdollisuuden”.

Lue lisää: Susi sai uuden hoitosuunnitelman: Tavoitteena edistää pelätyn ja ihaillun eläimen sietämistä

Kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen talvella 2022 on Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan vastoin työryhmässä sovittuja periaatteita.

”Luken piti tehdä ensin loppuun suotuisan suojelutason viitearvojen laskenta. Tutkimus on kesken, mutta nyt maa- ja metsä­talous­ministeriö teki käsittämättömän soolon. Ei keskeneräisillä tiedoilla voi tehdä poliittisia päätelmiä”, sanoo liiton väliaikainen toiminnanjohtaja, ympäristöpäällikkö Tapani Veistola.

Hän korostaa, että ensin pitää saavuttaa susikannan suotuisan suojelun taso, jonka tulee säilyä myös mahdollisen metsästyksen jälkeen.

”Suojelutaso ei ole vielä alueellisesti ja geneettisesti suotuisa.”

Luke julkisti syyskuussa susikannan suotuisan suojelutason viitearvoja käsittelevän väliraportin. Raportti ei sisällä arvioita siitä, kuinka monta sutta on tarpeeksi, sillä työ on kesken.

Luken ohjelmajohtajan Katja Holmalan mukaan keskeisin lähtökohta on pienin elinvoimainen susikanta. Sen avulla määritellään viitearvo, jolla laji todennäköisesti säilyy, vaikka se sattuman vaikutuksesta häviäisi joltain alueelta.

EU:n luontodirektiivin tulkintaohjeen mukaan viitearvon tulee olla suurempi kuin pienin elinvoimainen susikanta. Riskitason – sen, että käydään välillä viitearvon alapuolella – puolestaan määrittelevät päätöksentekijät.

Lue lisää: Pienin elinvoimainen susikanta lähtökohtana lajin suojelussa ja mahdollisessa susijahdissa

Luken lähestymistapa on kansainvälisestikin aivan uusi, Holmala sanoo.

”Kun havaitsimme ohjelmointivirheen, jouduimme neuvomaan, ettei sitä oteta käyttöön ennen kuin se on valmis. Työ on edelleen vahvasti kehitysvaiheessa erityisesti tämän uuden riskiperusteisen menetelmän osalta.”

Suomen susikanta on kasvanut viime vuosina, ja Holmalan mukaan loiva kasvu jatkunee tänä vuonna. Silti susi luokitellaan edelleen erittäin uhanalaiseksi.

Luken kanta-arvion mukaan susia oli maaliskuussa 279–321, noin 30 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Susilaumoja oli 28 ja niiden ohella 20 reviirin merkinnyttä susiparia. Lisäksi oli joitain susilaumoja ja -pareja, jotka asustavat valtakunnanrajan molemmin puolin.

Vahvin osa kannasta on Länsi-Suomessa. Erityisesti Lounais-Suomi on vahvan susikannan aluetta. Runsastumisen taustalla ovat hyvä pentutuotto sekä ravinnon, kuten hirvien ja valkohäntä­kauriiden, suuri määrä.

Suden pennut syntyvät huhti–toukokuussa, joten kanta on loppuvuodesta huomattavasti suurempi kuin maaliskuussa. Luken ennusteen mukaan marraskuussa 2021 susireviirejä on 90 prosentin toden­näköisyydellä 70–84.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat