FBI:n peiteoperaatiossa paljastuneet vaativat, ettei näyttöä saa käyttää Suomessa – tuomioistuimet ovat hylänneet pyynnöt - Kotimaa | HS.fi

FBI:n peite­operaatiossa paljastuneet vaativat, ettei näyttöä saa käyttää Suomessa – tuomio­istuimet ovat hylänneet pyynnöt

Huumerikossyytteitä käsitellään useissa käräjäoikeuksissa eri puolilla maata.

Yhdysvaltojen liittovaltion poliisin FBI:n luovuttamat tiedot johtivat Suomessakin mittaviin poliisin ja Tullin operaatioihin, jotka liittyvät lähinnä huumekauppaan.

8.11.2021 15:16

Kansainväliseen Greenlight-operaatioon liittyvät huumeoikeudenkäynnit ovat käynnistyneet kiistelyllä Yhdysvaltain liittovaltion poliisin FBI:n hankkimista todisteista.

Syytetyt ovat vaatineet, ettei syyttäjä saisi hyödyntää FBI:n luovuttamaa salaista viestittelyä. Heidän mielestään kyse on laittomasti hankitusta materiaalista.

Syytettyjen viestittely paljastui FBI:n peiteoperaatiossa. Rikolliset eri puolilla maailmaa kuvittelivat hankkivansa puhelimia, joiden viestintä oli kokonaan salattua, mutta todellisuudessa kaikki viestit tallentuivat FBI:n palvelimille.

Operaation seurauksena FBI luovutti eri maiden viranomaisille materiaalia, joka liittyi juuri siihen maahan. Näin Suomeenkin päätyi suomalaisten viestittelyä.

Syytettyjen mielestä aineisto on hankittu laittomasti. Operaatiossa on heidän mielestään muun muassa kierretty Suomessa voimassa olevia määräyksiä telepakkokeinojen käytöstä.

”Yhdysvaltain poliisiviranomainen ei ole ollut oikeutettu valvomaan Suomen kansalaisten keskinäistä Suomessa tapahtunutta viestintää eikä se olisi voinut saada toimintaan lupaa Suomessa”, yhden syytetyn puolustus perusteli.

Syytetyt vetosivat perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksissa turvattuun viestinnän suojaan. Moni myös epäili, että FBI on houkutellut ihmisiä tekemään rikoksia markkinoimalla rikollisorganisaatioille kehittämäänsä järjestelmää täysin salatusta ja murtamattomasta viestintäjärjestelmästä.

Syyttäjät vastustivat vaatimusta hyödyntämiskiellosta. Heidän mukaansa FBI on oma-aloitteisesti luovuttanut Suomen ja muiden maiden viranomaisille tietoja palvelimelle tallentuneista viesteistä. Näitä tietoja on käytetty tutkinnan kohdentamiseen.

Toukokuussa 2021 Suomen oikeusministeriö pyysi oikeusapupyynnöllä Yhdysvaltojen oikeusministeriöltä lupaa käyttää tietoja oikeudenkäynnissä. Vain pari viikkoa myöhemmin lupa saatiin.

Käräjäoikeudet ovat tulleet siihen tulokseen, että tietoja saa käyttää. Tuomioistuimien perustelut ovat tosin vaihdelleet.

Lapin käräjäoikeuden mukaan tietoja ei ole saatu laittomasti.

Se huomautti, että rikollisten käyttämiä laitteita ei ole Suomessa yleisesti saatavilla, vaan ne on hankittava ulkomailta.

”Laitteen käyttäjä on sitä viestintään käyttäessään ottanut ilmeisen riskin siitä, että viestit välittyvät tuntemattomassa maassa sijaitsevan palvelimen kautta ja voivat siten joutua Suomen ja Euroopan unionin lainsäädännön suojaamien perusoikeuksien ulottumattomiin, kuten onkin tapahtunut.”

Ei ole syytä epäillä, että FBI:n operaatio Yhdysvalloissa olisi ollut laiton, oikeus jatkoi. Viestinnän suoja ei myöskään ole ehdoton, vaan siihen voidaan puuttua esimerkiksi rikollisuuden torjumiseksi.

”Kaiken kaikkiaan asiassa ei ole edellä mainituilla perusteilla todettavissa, että todisteet Anom-viesteistä ja niiden sisällöstä olisi hankittu lainvastaisella tavalla”, Lapin käräjäoikeus päätti.

Helsingin käräjäoikeus puolestaan päätyi siihen tulokseen, että aineisto on lainvastaisesti hankittu riippumatta siitä, onko tiedonhankinta ollut laillista Yhdysvalloissa tai onko lupaa viestien hyödyntämisestä pyydetty asianmukaisesti oikeusapupyynnöllä Yhdysvalloista.

Käräjäoikeus kuitenkin antoi luvan viestin käyttämiseen näyttönä. Lain mukaan myös lainvastaisesti hankittua todistetta saa käyttää, jollei hyödyntäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Tässä tapauksessa kyse on vakavista rikoksista.

”Anom-puhelimia ovat pääsääntöisesti käyttäneet erilaiset kansainväliset rikolliset järjestöt ja yhteenliittymät, joiden toiminnan sujuvuuden yksi keskeinen edellytys on ollut salattu viestintä.”

Käräjäoikeus totesi, että tällainen operaatio voisi olla ongelmallinen, jos viestintään kohdistuisi massavalvontaa.

”Esimerkiksi yleiseen, kohdentamattomaan ja kaiken kattavaan tietoliikenteen seurantaan tulee suhtautua torjuvasti.”

Anom-puhelimet oli kuitenkin suunniteltu ja tarkoitettu salattuun viestintään rikosten suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi, käräjäoikeus huomautti. Tiedonhankinta oli siis selkeästi kohdennettua ja rajattua. Sillä ei loukattu yksityiselämän ja luottamuksellisen viestin suojan ydinaluetta.

Käräjäoikeus myös totesi, että kyse on rikoksista, joiden tutkinnassa olisi voitu käyttää telepakkokeinoja. FBI:n välittämät viestit eivät ole ainoa näyttö asiassa, eikä tietojen hankkimistapa ole myöskään heikentänyt todisteiden luotettavuutta.

Greenlight-operaatioon liittyviä syytteitä käsitellään eri puolilla maata. Ensimmäiset tuomiot on jo ehditty antaa. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi lokakuun puolivälissä vankeusrangaistuksia kolmelle miehelle marihuanan salakuljetusjutussa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat