Onko yhteiskunta jakautumassa rokotettujen ja rokottamattomien maailmoihin? - Kotimaa | HS.fi

Onko yhteiskunta jakautumassa rokotettujen ja rokottamattomien maailmoihin?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen toivoo, etteivät suomalaiset jakautuisi eri koronaleireihin. ”Tiedämme, että pakot eivät ratkaise rokotuskattavuuden hidastumista vaan saattavat jopa johtaa asenteiden pahempaan kärjistymiseen”, Salminen sanoo.

Veeti Haapanen kävi ottamassa toisen koronarokoteannoksen Helsingissä Jätkäsaaren-rokotuspisteellä maanantaina 8. marraskuuta.

9.11.2021 2:00 | Päivitetty 9.11.2021 7:33

Koronarokotus­kattavuus Suomessa ei ennusteista huolimatta ollut vielä maanantaina yli 12-vuotiaiden joukossa ylittänyt 80:tä prosenttia. Vaikka tavoite ylittyy todennäköisesti tulevina päivinä, on selvästi nähtävissä, että into rokottautumiseen on laskenut.

Samalla sairaalahoidon määrässä kivutaan kohti epidemian aikaista ennätystä. Sairaalahoidon lisääntyvää tarvetta selittää osaltaan suuri tapausmäärä virukselta suojaamattomien keskuudessa.

Lue lisää: Pitkään odotettu 80 prosentin raja ei vieläkään ylittynyt, mutta Jätkä­saaren rokotus­pisteellä syötiin silti juhla­pullat

Rokottamisen uskottiin aiemmin tukahduttavan epidemiaa, mutta nyt asiantuntijat Suomessakin ovat arvelleet esimerkiksi sairaalakuormituksen kestävän vielä vuosia. Ongelmaksi näyttää myös muodostuneen, että moni ei yksinkertaisesti syystä tai toisesta halua ottaa koronarokotetta.

Saksassa vastaava tapahtumaketju on jo tapahtunut, ja yhdeksi ratkaisumalliksi on ehdotettu jopa rokottamattomien ”lockdownia” eli eräänlaista sulkutilaa.

Se tarkoittaisi sitä, että rokotettujen ja rokottamattomien vapaudet erotetaan toisistaan aiempaa jyrkemmin. Samanlaisia päätöksiä pohditaan myös Itävallassa. Kynnys ”lockdowniin” on kuitenkin korkealla.

Lue lisää: Tätä tarkoittaa rokottamattomien pandemia: Saksassa rokotuksesta kieltäytyminen ei ole enää yksityis­asia

Jo nyt Saksassa ollaan muun muassa keskusteltu rokotuspakosta hoitoalalla, päiväkodeissa ja kouluissa sekä työpaikoilla vaadittavista koronapasseista.

Saksassa yleistyy nyt myös niin sanottu kovennettu koronapassi, sillä negatiivista testitulosta ei enää hyväksytä yhtä laajasti korona­todistukseksi kuin aiemmin. Vain todistettu immuniteetti joko täydellä rokotesuojalla tai parantumis­todistuksella oikeuttaa sisään­pääsyyn moniin tapahtumiin ja sisätiloihin.

Suomessakin keskustelu työpaikalla tehtävistä koronapassi­tarkastuksista ja hoitohenkilökunnalta edellytettävistä koronarokotuksista on avattu.

Lue lisää: Pitäisikö korona­passia vaatia jatkossa tapahtumissa ja työ­paikoilla? Käytön laajentaminen jakaa puolueita

Mutta näyttääkö siltä, että Suomessa voitaisiin edetä Saksan tiellä?

Voisiko yhteiskuntamme jakautua rokotettujen ja rokottamattomien maailmoihin niin, että joillain aloilla on käytössä rokotuspakko, kovennettu koronapassi tai jopa rokottamattomien ”lockdown”?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen painottaa, ettei toivo polarisoitumista.

”Tiedämme, että pakot eivät ratkaise rokotuskattavuuden hidastumista vaan saattavat jopa johtaa asenteiden pahempaan kärjistymiseen”, Salminen sanoo.

”Porkkanat ovat aina parempi vaihtoehto. Lähtökohdan tulee olla oikean tiedon jakaminen ja sen ymmärrettäväksi tekeminen.”

Koronarajoituksia saatetaan joutua vielä ottamaan käyttöön, arvioi THL:n Mika Salminen. Kuvassa Salminen puhuu tiedotustilaisuudessa lokakuussa.

Salminen lisää, että keskustelu joidenkin alojen pakollisesta rokottautumisesta on silti väistämätön.

”Sosiaali- ja terveydenhuollon alalla voidaan lähteä siitä, että ammatissa toimiminen ja ammatin oma eetos luo sen, että on vaikea nähdä, miten voi suojella muita, jos ei suojaudu itse virukselta rokottautumalla”, hän sanoo.

”THL:n kanta on se, että lain käyttäminen avuttomien ja apua tarvitsevien lisäriskiltä suojaamiseksi on melkeinpä velvoite.”

”Osaavista ihmisistähän tässä on pula.”

Muilla työpaikoilla vastaavan vaatiminen on asia erikseen.

”Tätä argumenttia on käytetty: jotta terveydenhuolto ei ylikuormitu ja muu hoito vaarannu, on tehtävä rajoituksia, ja ihmisiä voidaan myös vahvasti ohjata rokottautumaan. Mutta muidenkin tautien kohdalla ihmisellä on oikeus valita, ottaako rokotteen vai riskin sairastua vakavasti.”

Koronavirus on tullut jäädäkseen, Salminen huomauttaa. Väistämätöntä on myös se, että tilanne aiheuttaa terveydenhuollolle lisäkuormaa vielä useamman vuoden.

Tämän takia hän alleviivaa, että keskustelua terveydenhuollon jatkuvasta venymisestä ja työvoimapulasta tulisi käydä. Asia koskee niin Suomea kuin muuta Eurooppaa.

”THL:n mielestä ei ole hyväksyttävää ajatella, että näin mentäisiin ensi vuosikin. Nyt on mietittävä, että vaikka ensi vuonna tulisi kuormittava korona-aalto, miten siitä selvitään ilman ylikuormittumista. Terveydenhuoltoa on vahvistettava. Ja koulutetuista, osaavista ihmisistähän tässä on pula, eikä esimerkiksi laitteista.”

Mitä kannattaisi seuraavaksi tehdä Suomessa? Salmisen mukaan terveydenhuollon vahvistaminen on avainasemassa, ei välttämättä yhteiskunnan sulkeminen.

”THL:hän ei asiasta päätä, mutta rajoituksia saatetaan joutua vielä ottamaan käyttöön.”

Salminen pitää mahdollisena, että talven ajaksi otetaan laajasti käyttöön koronapassi riskinhallintakeinona.

”Se olisi parempi ja tehokkaampi ratkaisu kuin nykytilanne, jossa tulee ensin olla rajoituksia ja jossa toimija saa itse päättää, ottaako rajoitukset vai koronapassin. Tämä johtaa vaihteleviin käytäntöihin, kuten on jo nähty, mikä taas vesittää passista saatavan hyödyn.”

Kovennettua koronapassia Salminen ei kuitenkaan kannata. Suomessa ei ole hänen mukaansa tarvetta rajata testituloksia pois koronatodistuksesta.

”Mahdollisuus tehdä testi tulee säilyttää, ettei synny tilannetta, jossa ihmisille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin ottaa rokote.”

Samasta syystä rokottamattomien ”lockdown” ei saa häneltä kannatusta.

”Vapaassa demokratiassa tulee käyttää hyvin varovaisesti keinoja, joilla pyritään vaikuttamaan ihmisten terveyskäyttäytymiseen. Siinä voidaan helposti mennä kaltevalle pinnalle ja menettää paljon. Suomessa lasten rokotuskattavuus on pysynyt hyvin korkeana vapaaehtoisuuden ansiosta. Tätä ei pidä vaarantaa.”

Lue lisää: THL: Rokotussuoja vakavaa korona­tautia vastaan erin­omainen puolen vuoden ajan

Lue lisää: Oikeustieteilijät: Hoitajilta pitää edellyttää korona­virus­rokotusta potilaiden ja työn­tekijöiden suojelemiseksi

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat