Rokotustavoite saavutettiin Suomessa mutta tautitilanne paheni samaan aikaan – ”Yleiskuva on valitettavasti aika selvä” - Kotimaa | HS.fi

Rokotustavoite saavutettiin Suomessa mutta tautitilanne paheni samaan aikaan – ”Yleiskuva on valitettavasti aika selvä”

Koronapassin vaikutusta epidemiatilanteeseen on vaikea arvioida, mutta sen käyttöä halutaan laajentaa. Rokottamattomia 12 vuotta täyttäneitä on yhä lähes 700 000.

Johtaja Pasi Pohjola, johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM:stä ja ylilääkäri Otto Helve THL:stä koronaviruksen tilannekatsauksessa Helsingissä torstaina.

11.11. 15:33

Suomessa tavoiteltiin pitkään 80 prosentin rokotekattavuutta, ja tavoite saavutettiin vihdoin keskiviikkona. Sittemmin on ilmennyt, että se ei riitä alkuunkaan epidemian taltuttamiseen.

Samalla kun rokotetavoite on saavutettu, koronatilanne on pahentunut. Edellisen täyden kalenteriviikon aikana todettiin 5 134 tautitapausta, mikä on melkein tuhat enemmän kuin sitä edeltävällä viikolla. Todellinen määrä on raportoituakin suurempi.

Torstaina sosiaali- ja terveysministeriön (stm) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) viikoittaisessa koronakatsauksessa kävi ilmi, että mikään yksittäinen toimenpide ei riitä lopettamaan epidemiaa ja vähentämään sairaanhoidon tarvetta.

Siksi viranomaisten mukaan tarvitaan edelleen yhdistelmää käytössä olevista toimista, joista olennaisimmat ovat tungosten välttäminen, maskien käyttö ja oireisena kotona pysyminen.

"Yleiskuva on valitettavasti aika selvä. Epidemiatilanne kääntyi tällä viikolla huonompaan suuntaan usealla mittarilla”, sanoo johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Voipio-Pulkin mukaan myönteistä on se, että testejä tehdään vähän aiempaa enemmän. Se kertoo siitä, että ihmisillä on oireita ja että ihmiset hakeutuvat testeihin.

Rokottamattomia 12 vuotta täyttäneitä on nyt noin 681 000, ja valtaosa koronan takia tehohoitoon joutuneista potilaista on vailla rokotussuojaa. Voipio-Pulkin mukaan on kuitenkin ilmiselvää, että rokotukset suojaavat ottajaansa ja hillitsevät tautitilannetta.

”Täytyy todeta koko valtakunnan tasolla, että sairaalahoidon tarpeessa ei ole odotettavissa laskua. Kuormitus vaihtelee viikoittain”, Voipio-Pulkki sanoo.

Hän arvioi, että erikoissairaanhoidon tarve tulee kasvamaan.

Mikä sitten voisi olla realistinen arvio rokotettujen maksimimäärästä ja mikä merkitys sillä olisi epidemian taltuttamisessa?

"Vastaus on, että eihän me tiedetä. Meillä on hirveän vähän kokemuksia aikuisväestöön kohdistuvista massarokotuksista kansallisesti ja kansainvälisesti. Eri maissa saavutettuja tasoja ei ole pystytty vertailemaan keskenään”, sanoo ylilääkäri Otto Helve THL:stä.

”Mahdollisuuksien haarukoiminenkin on jo haastavaa, mutta luonnollisesti tähtäämme mahdollisimman korkeaan kattavuuteen”, hän jatkaa.

Terveysviranomaiset luottavat yhä koronapassiin, ja hallitus on kertonut, että se haluaa laajentaa sen käyttöä. Sen tehokkuudesta ei kuitenkaan ole olemassa tarkkaa tietoa. Helven mukaan koronapassi on monessa maassa todettu helppokäyttöiseksi osaksi epidemian hillitsemistä.

"Erillisiä rajoitustoimia on hyvin vaikea verrata, koska ne usein tehdään samaan aikaan monen muun kokonaisuuden kanssa. Siksi yksittäisiä toimia on vaikea arvioida, että miten passi on vaikuttanut meillä epidemiatilanteeseen. Kansainvälisesti passi on laajasti käytössä.”

Tulevan pikkujoulukauden vinkit terveysviranomaisilta ovat vanhoja tuttuja: hygienia, harkinta, rokotus ja juhliminen niiden ihmisten kanssa, joiden kanssa on päivittäin muutenkin.

Koronakatsaustilaisuudessa otettiin esiin myös joidenkin ravintoloiden käytäntö tarkastaa koronapassit vasta keskiyöllä eikä siis jo sisään tullessa. Se ei ole Helven mukaan passin käytön tarkoitus.

Tilannetta on arvostellut aiemmin HS:lle esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuus­osaston johtaja Mika Salminen, jonka mielestä vaihtelevat käytännöt ”vesittävät passista saatavan hyödyn”.

Vaihtelu on kuitenkin on laintulkinnan mukaista, kertoi alkoholihallinto­yksikön päällikkö Riku-Matti Lehikoinen Etelä-Suomen aluehallinto­virastosta aiemmin HS:lle. Myös Lehikoinen oli sitä mieltä, että koronapassin kysyminen kesken iltaa vesittää siitä saatavia hyötyjä.

”Parempi se olisi, jos passit olisivat käytössä mahdollisimman paljon, mahdollisimman aikaisin ja mahdollisimman monena päivänä.”

Lue lisää: Ravintoloissa tarkistetaan korona­passeja eri kellon­aikoina, mikä voi hämmentää kansaa – asian­tuntija kertoo syyn vaihtelulle

Entä tuleeko koko väestö eli muutkin kuin riskiryhmäläiset halutessaan saamaan kolmannen rokoteannoksen jossain vaiheessa?

"Tätä arvioidaan koko ajan ja varmasti tähän asiaan palataan vielä, mutta tällä hetkellä vastausta tähän ei ole", Helve sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat