”Suomi ei ole pääkohde” – Suomi on saanut 19 turvapaikkahakemusta Valko-Venäjän kautta tulleilta, Saksa menee aivan omissa lukemissaan - Kotimaa | HS.fi

”Suomi ei ole pääkohde” – Suomi on saanut 19 turvapaikkahakemusta Valko-Venäjän kautta tulleilta, Saksa menee aivan omissa lukemissaan

Maahanmuuttovirasto ja Rajavartiolaitos seuraavat tilannetta ja muistuttavat, että reitti Suomeen olisi todella hankala ellei mahdoton.

Kurdiperhe Irakista odotti tietoa tulevasta aiemmin tällä viikolla raja-alueella Puolan puolella, josta heitä oli pakotettu useasti takaisin Valko-Venäjän puolelle. He kertoivat olleensa metsässä jo yli 20 päivää.

12.11.2021 12:49 | Päivitetty 12.11.2021 14:03

Suomi ei ole Valko-Venäjän kautta tulevien turvapaikanhakijoiden kärkikohde missään määrin, sillä hakemuksia on tämän syksyn aikana tullut vain yhdeksältätoista ihmiseltä, sanoo Rajavartiolaitos.

”Meidän kansainvälisen tiedonvaihdon ja oman tiedustelumme perusteella Suomi on yksi heidän kohteistaan, mutta ei pääkohde”, sanoo Rajavartiolaitoksen esikunnan Tilanne- ja riskianalyysikeskuksen päällikkö Mikko Lehmus.

Hänen mukaansa nyt ei ole näkyvissä, että Valko-Venäjän kautta EU:hun pyrkivien ihmisten kohteena olisi erityisesti Suomi. Se olisi myös kaikin tavoin vaikeaa, ellei mahdotonta.

Asia nousi esiin vastikään Suomessa, kun saksalainen Die Welt -lehti kertoi saaneensa käsiinsä luottamuksellisen EU-komission asiakirjan, jonka mukaan heidän pääasialliset kohteensa ovat Saksa ja Suomi. Suomen lukua yhdeksäntoista voi verrata Saksan lukuun, joka on noin 8 000.

Suomessa ei voida tietää, mihin metsässä juuri nyt palelevat ihmiset haluaisivat päästä, mutta jos katsoo, mihin edelliset ovat menneet, niin selvä suunta on Saksa.

Vuonna 2015 siirtolaisia oli liikkeellä yli miljoona, nyt Valko-Venäjän ja Puolan rajoilla heitä on korkeintaan joitakin tuhansia ja heidän määränsä saattaa vähentyä, kun Turkki alkoi rajoittaa lentoja Minskiin.

”Tilanne on täysin erilainen kuin vuonna 2015, koska EU-maat ovat paremmin varautuneet ja lisäksi eräissä maissa on yhä koronan vuoksi sisärajatarkastukset voimassa. Reitti Suomeen ei siten ole kovin houkutteleva”, Lehmus sanoo.

Sen jälkeen Euroopan rajavalvontamekanismeja on kehitetty ja otettu käyttöön palautukset. Laiva- ja lentoyhtiöt ovat velvollisia varmistumaan asiakkaidensa maahantuloedellytyksistä.

”Heitä on tullut heinäkuun alusta noin kaksikymmentä ja on joitakin tapauksia, jotka ovat tulleet Suomeen, mutta eivät hakeneet turvapaikkaa eivätkä välttämättä edes ole enää Suomessa”, hän sanoo. Tästä siis tulee se luku kolmekymmentä, jonka Rajavartiolaitos eilen kertoi Twitterissä.

Lukumäärät ovat siis Rajavartiolaitoksen mukaan hyvin pieniä. Poikkeuksellista on, että ihmisiä on välineellistetty ja heidän olonsa ovat heikot.

Myös Maahanmuuttovirasto seuraa tilannetta aktiivisesti. Seurantaan sillä on käytössä vuonna 2015 perustettu tilannekeskus, sanoo Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Kimmo Lehto.

Se on hyvin EU:hun verkottunut keskus, joka saisi tiedon ennakkovaroitusjärjestelmästä, jos tiedossa olisi laajempi Suomeen kohdistuva turvapaikanhakijoiden kiinnostus. Nyt sellaista varoitusta ei ole tullut, Lehto sanoo.

Lehto muistuttaa mittakaavasta ja Valko-Venäjän kautta tulleiden turvapaikanhakijoiden määrästä, joka on Suomen kannalta todella vähäinen. Yhdeksäntoista heistä on siis tämän syksyn aikana hakenut Suomesta turvapaikkaa. Konflikti Valko-Venäjän rajoilla alkoi keväällä.

"Varautuminen määrän rajuun nousuun on meidän normaalia toimintaa”, Lehto sanoo. Nyt sellaista ei ole näköpiirissä.

Tilanne on vielä todella kaukana siitä, että viranomaiset joutuisivat esimerkiksi perustamaan järjestelykeskuksia ottamaan vastaan tulijoita ja rekisteröimään heidät. Se edellyttäisi jo satoja tulijoita päivässä.

Myös vastaanottokeskukset pystyisivät ottamaan sisään vaikka heti tuhat tulijaa, vaikka keskusten määrä on pudonnut noin 250:stä noin 30:een. Maahanmuuttovirastolla on Lehdon mukaan myös omat valmiussuunnitelmansa, joilla keskusten kapasiteettia pystyttäisiin nostamaan nopeastikin, jos sille olisi tarvetta.

”Kun Valko-Venäjän kautta Saksaan menneitä turvapaikanhakijoita on yli 8 000 ja meille on tullut yhdeksäntoista turvapaikkahakemusta, niin tilanne ei ole ihan samanlainen näissä maissa”, hän sanoo.

”Aika pieniä määrät siis ovat tässä vaiheessa. Ei ole vain mahdollista, että sieltä käveltäisiin Baltian läpi ja tultaisiin sitten laivalla Suomeen. Sellainen Euroopan läpimarssi kuin vuonna 2015 ei enää onnistuisi.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat