Lahti kokeilee ekologista korvausta ensimmäisenä kaupunkina Suomessa: ”Teemme nyt jotakin sellaista, joka on jatkossa välttämätöntä” - Kotimaa | HS.fi

Lahti kokeilee ekologista korvausta ensim­mäisenä kaupunkina Suomessa: ”Teemme nyt jotakin sellaista, joka on jatkossa välttä­mätöntä”

Ekologiset kompensaatiot tuovat pilaaja maksaa -periaatteen luontokadon hillitsemiseen. Professori Markku Ollikainen tekisi kompensaatiosta pakollisen välineen luontohaittojen hyvittämiseen.

Kukkasjoen rantametsän luonto on monimuotoista. Lahden kaupunki sitoutuu säilyttämään alueen luontoarvot hyvityksenä Kytölän alueen rakentamisesta.

24.11. 2:00 | Päivitetty 24.11. 7:20

Tsi, tsi. . . tjyyt, tjyytjyy, kaikuu tiheän kuusikon latvuksessa. Pian utelias ”baskeripää” tulee ihmettelemään metsässä kulkijoita. Eikä aikaakaan, kun hömötiaisten lisäksi ruokinta­paikalle tulee kokonainen parvi sinitiaisia.

Hömötiaiset kertovat Kukkasjoen rannalla Lahdessa sijaitsevan metsän luonto­arvoista ja samalla jotain myös Suomen luonnon tilasta.

Aiemmin yleinen kangasmetsien lintu on taantunut erittäin uhanalaiseksi vanhojen metsien vähenemisen myötä. Täällä Kukkasjoen ja Alhojärven rantametsissä, lyhyen matkan päässä Lahden kaupungin keskustasta, hömötiaisia kuitenkin on.

Metsissä on myös vanhoja kuusia, jopa 200-vuotiaita mäntyjä ja koivupökkelöitä, lahopuuta pystyssä ja makuullaan.

Luontoarvojensa ansiosta Alvojärven alueen rantametsä pääsi kohteeksi, jolla Lahden kaupunki hyvittää aiheuttamiaan luontohaittoja.

Uudella pientaloalueella Kytölässä rakentamisen alle on jäänyt puronvarren rehevä metsä. Hömötiaismetsä säilytetään vastineeksi luonnon heikentämisestä.

Kyse on ekologisesta kompensaatiosta. Lahti kokeilee sitä ensimmäisenä kaupunkina Suomessa.

Ekologinen kompensaatio tarjoaa uuden keinon vähentää ja ehkäistä luontokatoa, jota syntyy kaupunki­rakentamisen, liikenneväylien avaamisen ja muun luontoa muuttavan toiminnan myötä.

Kompensaatiot tulevat käyttöön silloin, kun luonnon säästäminen ei ole mahdollista.

Professori Markku Ollikainen tekisi ekologisesta kompensaatiosta pakollisen keinon luontohaittojen hyvittämisessä.

”Kompensaatiot tuovat pilaaja maksaa -periaatteen luontokadon hillitsemiseen samaan tapaan kuin päästökauppa ohjaa ilmastopäästöjen vähentämiseen”, kertoo ympäristö­ekonomian professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta. Hän on myös Suomen ilmasto­paneelin puheenjohtaja.

”Kyse on siitä, miten saadaan pysäytettyä luonnon jatkuva nakertaminen. Kun rakentamisen alle jää luontoa, se hyvitetään muualla”, Ollikainen sanoo.

Sinitiaiset viihtyvät Kukkasjoen rantametsän ruokintapaikalla.

Ollikaisen mielestä ekologinen kompensaatio pitäisi tehdä pakolliseksi. Silloin kompensaatio­kohteille syntyy kysyntää sekä odotettu korvaus ja maanomistajien taholta tarjontaa. Kysynnän ja tarjonnan pohjalta kompensaatiolle syntyy hinta, joka ohjaa pilaajien toimintaa kestävämpään suuntaan.

Samoilla linjoilla on Suomen luontopaneelin puheenjohtaja, ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta. Hän pitää ekologista kompensaatiota välttämättömänä luontokadon pysäyttämiseksi.

Lue lisää: Professori: Ihmisen luonnolle aiheuttamien haittojen hyvityksen pitäisi olla pakollista

Lahdessa monimuotoisuudeltaan heikentyvä Kytölän alue sijaitsee neljän kilometrin päässä keskustasta.

Alueella ollut talousmetsä on kaadettu ja tiestö asvaltoitu. Omakotitalojen rakentaminen on aluillaan.

Lahden kaupunki on kaavoittanut pientaloalueen noin neljän kilometrin päähän keskustasta. Rakentamisen seurauksena Kytölä II -alueen luontoarvot heikentyvät.

Arvokkaita luontokohteita rakentaminen ei hävitä. Suomen ympäristö­keskuksen (Syke) tutkijan Peter Kullbergin mukaan pilotti­kohteessa luontoarvojen hyvittäminen on vapaaehtoista yleisen luonnon kompensaatiota.

Tavoite on, että luonnon tila Lahden seudulla ei yleisesti heikkene. Kompensaation hyödyn laskemisessa perustana on arvio luontotyyppien tilasta.

”Laskennassa on arvioitu sekä elinympäristön tilaa suhteessa luonnontilaan nyt, että pitkän aikavälin ekologisia muutoksia”, Kullberg kertoo.

Euroopan ympäristöpääkaupunki Lahti haluaa näyttää kompensaatiolla esimerkkiä.

”Teemme nyt jotakin sellaista, joka on jatkossa välttämätöntä”, kaupunginjohtaja Pekka Timonen toteaa.

Lain mukaista luonnonsuojelualuetta Alvojärven ranta­metsästä ei tule, joskin se liitetään osaksi valmisteilla olevaa Lahden kaupungin luonnonsuojelu­ohjelmaa.

”Kaupunki sitoutuu säilyttämään alueen ja sen luontoarvot”, Timonen sanoo.

Luonnonsuojelulain mukainen suojelu varmistaisi alueen säilymisen parhaiten, mutta Timosen mukaan isossa mittakaavassa näin ei voida toimia.

”Ekologisen kompensaation pitää toimia muutenkin”, hän sanoo.

Kaupunginjohtaja Pekka Timosen mukaan Lahti sitoutuu säilyttämään Kukkasjoen ja Alvojärven rantametsät.

Alvojärven metsä on monimuotoista ja vanhaa.

Luontokadon estämiseksi ensisijainen keino on arvokkaiden alueiden säästäminen. Kun se ei ole mahdollista, kompensaatio tulee käyttöön.

Monimuotoisuuden lisääminen voi olla esimerkiksi heikennetyn elinympäristön kunnostamista tai uhanalaisten lajien elinolojen parantamista.

Ekologinen kompensaatio hillitsee luontokatoa

Hömötiainen on erittäin uhanalainen. Lintu ei löydä nuorista talousmetsistä riittävästi ravintoa eikä lahopuita pesimiseen.

  • Ekologisessa kompensaatiossa luontoarvojen heikentäjä hyvittää aiheuttamansa haitan toisaalla toteutettavilla hyödyillä.

  • Jos luontoa tuhotaan esimerkiksi rakentamalla talo tai tie, haitan voi hyvittää ennallistamalla luontoa tai suojelemalla elinympäristöjä jossain muualla.

  • Tavoitteena on hillitä luontokatoa, joka aiheutuu ihmisen toiminnasta.

Ekologista kompensaatiota on arvosteltu viherpesuna, mahdollisuutena ostaa omatunto puhtaaksi tai lupana pilata.

Lue lisää: Lomalentojen aiheuttaman huonon omatunnon voi ostaa puhtaaksi rahalla – Mutta onko ekologisesta kompensaatiosta oikeasti hyötyä ympäristölle?

Yritykset korvata luonnon tuhoamista siirtämällä lajeja tai suojelemalla luontoa toisaalla ovat usein epäonnistuneet. Esimerkiksi Helsingin kaupungin syksyllä julkaisema raportti arvioi, että luontokatoa ei voida helposti estää tällä tavalla.

Lue lisää: Luontoa ei voi korvata – Helsingin selvityksen mukaan luonnon raivaaminen on lähes aina peruuttamatonta

Professori Ollikaisen mukaan ekologiset kompensaatiot on tehtävissä oikein ja kestävästi.

”Ratkaisevaa on, että kompensaatio tuo aidosti jotain lisää. Perustana tulee olla tieto luonnosta, ja kompensaatiota toteutetun hyvityksen pitää olla ekologisesti vähintään yhtä arvokas kuin aiheutettu heikennys”, Ollikainen sanoo.

Tavoitteena on, että kompensaatiot luovat hinnan luonnon pilaamiselle. Vähitellen hinta alkaa ohjata toimintaa ja se lisätään investointi­kustannuksiin.

Vanhat koivupökkelöt kelpaavat hyvin niin kääville kuin tikoillekin.

Lahden rantametsän kohdalla laskenta perustuu elinympäristöjen tilaan, mutta hintalappukin 20 hehtaarin hyvityskohteelle on laskettu. Se on 200 000 euroa.

Kukkasjoki virtaa sammaloituneiden kivien ja veden ylle kaartuvien puiden lomassa. Jokivarsi kelpaisi saukon elinympäristöksi, ja koskikaratkin kalastelevat alueella talvisin.

Ollikaisen mielestä paikka on vielä hienompi kuin lukujen valossa vaikuttaa.

”Aivan fantastinen.”

Jokisuulla oli aiemmin hypännyt kala. Liekö taimen, innokas kalamies pohtii.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat