Aspergerin oireyhtymää todetaan yhä useammalla tytöllä ja naisella Suomessa – diagnoosit seitsenkertaistuneet erikoissairaanhoidossa 20 vuodessa - Kotimaa | HS.fi

Aspergerin oireyhtymää todetaan yhä useammalla tytöllä ja naisella Suomessa – diagnoosit seitsen­kertaistuneet erikois­sairaan­hoidossa 20 vuodessa

Nykykäsityksen mukaan tyttöjen ja naisten autismia on aiemmin alidiagnosoitu. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, mikä näkyy myös Autismiliitossa.

Asperger-oireyhtymää todetaan yhä useammalla tytöllä ja naisella Suomessa. 20 viime vuoden aikana heidän määränsä on kahdeksankertaistunut. Jutussa esiintyvä Anne Vantaalla marraskuussa.

13.11. 5:26 | Päivitetty 13.11. 7:18

Asperger-oireyhtymää todetaan yhä useammalla tytöllä ja naisella Suomessa.

Pääkaupunkiseudulla asuva Anne tunsi lapsesta asti olevansa eri aaltopituudella kuin muut ja hakeutui aikuisena tutkimuksiin. Selittämättömien vaikeuksien syyksi paljastui Asperger.

”Kymmenisen vuotta sitten eräs kaverini heitti kysymyksen, voisiko minulla olla Asperger. Mietin sitä, mutta hylkäsin ajatuksen. Myöhemmin pohdin asiaa vielä uudestaan, kunnes kolmisen vuotta sitten päätin hakeutua tutkimuksiin”, kertoo Anne (nimi muutettu).

Koulussa hän oli usein jäänyt porukan ulkopuolelle eikä osannut lukea sosiaalisia tilanteita. Annella esiintyi lapsena muitakin autismikirjon piirteitä, kuten piintyneitä mielenkiinnon kohteita.

Hän oli erittäin kiinnostunut eläimistä ja eräästä yhtyeestä, josta otti selville kaiken mahdollisen. Anne tykkäsi myös lueskella postinumero- ja nimiluetteloita.

Omilleen muuttamisen jälkeen vaikeudet lisääntyivät. Sekä it-alan opinnot korkeakoulussa että työt takkusivat.

”En aina ymmärtänyt, mitä minulta odotetaan. Myös sosiaalinen kanssakäyminen vei hirveästi energiaa.”

Seurauksena oli loppuun palaminen ja migreenin paheneminen. Anne ei pystynyt enää katselemaan tietokoneen ruutua ja sulkeutui kotiinsa.

”Minua oli hoidettu mielenterveyspotilaana. Sain masennus- ja ahdistusdiagnooseja ja lääkkeitä. Kaikki ei kuitenkaan täsmännyt, sillä elämä tuntui hankalalta, vaikka mieliala olisi ollut hyvä. Ajattelin, että nyt tämä pitää selvittää ja luin netistä kaiken, mitä löysin Aspergerista.”

Anne ei ole tilanteessaan yksin. Kahdenkymmenen viime vuoden aikana Asperger-diagnoosin erikois­sairaanhoidossa saaneiden naispuolisten määrä on seitsen­kertaistunut. Samaan aikaan poikien ja miesten Asperger on kolminkertaistunut, kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hoitoilmoitusrekisterit.

Naispuolisten osuus uusista diagnooseista on kasvanut kaikkiaan vajaasta viidenneksestä kolmannekseen. Myös muita autismin piiriin laskettavia kehityshäiriöitä tavataan aiempaa enemmän tytöillä ja naisilla.

Tutkimusprofessori Mika Gissler THL:stä arvioi, että autismikirjon yleistyminen voi johtua sen parantuneesta tunnistamisesta, todellisesta yleistymisestä tai diagnostiikan muuttumisesta. Tytöillä ja naisilla Aspergeria osataan epäillä aiempaa useammin, mikä lisää uusien tapausten määrää.

Julkisuuden henkilöiden avautuminen on osaltaan lisännyt tietoa oireyhtymästä. Aspergeristaan ovat kertoneet esimerkiksi ilmastoaktivisti Greta Thunberg, miljardööri Elon Musk ja näyttelijä Anthony Hopkins. Aspergerille on antanut kasvot myös Silta-sarjan kuvitteellinen poliisihahmo Saga Norén.

Suomessa viiden viime vuoden aikana Asperger-diagnoosin on saanut noin 4 600 ihmistä, joista kolmannes on naispuolisia. Luvussa ovat mukana kaikkien sairaaloiden vuodeosasto­hoito ja julkisten sairaaloiden poliklinikkakäynnit. Lisäksi yksityispuolella tehdään aikuisten diagnooseja.

Asperger on poistumassa tautiluokituksesta erillisenä oireyhtymänä ja siirtyy osaksi sateenvarjodiagnoosia autismikirjon häiriö.

Nykykäsityksen mukaan tyttöjen ja naisten autismia on aiemmin alidiagnosoitu. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, mikä näkyy myös Autismiliitossa.

”Muutama vuosi sitten talvitapahtumassamme puhui eräs autismitutkimuksen uranuurtajista, brittiläinen Judith Gold. Julkaisimme aiheesta juttua ja meille tuli valtavasti yhteydenottoja vanhemmilta, jotka epäilivät autismikirjon piirteitä tyttärillään”, kertoo Autismiliiton suunnittelija Elina Havukainen.

Autismikirjon piirteitä ovat esimerkiksi sosiaaliset vaikeudet, rutiininomainen käytös sekä aisti- ja stressiherkkyys.

Kriteerit ovat pohjautuneet pitkälti poikien oirekuvaan. Koska tytöillä ja naisilla oireet ovat osin erilaisia, Aspergeria ei ole heillä yhtä lailla tunnistettu ja moni on jäänyt vaille tarvitsemaansa tukea.

Esimerkiksi autismikirjon tyttöjen sosiaaliset taidot ovat parempia kuin autismikirjon pojilla.

Asperger-tytöillä kiinnostuksen kohteet voivat olla ”tavallisempia” kuin pojilla, joten ne eivät pistä lähipiirin silmiin eikä kiinnostuksen ymmärretä olevan laadultaan autistista.

Annella kävi hyvä onni, sillä hän pääsi työterveyshuollon kautta Aspergeriin erikoistuneiden lääkäreiden tutkimuksiin. Yksityiselle puolelle hänellä ei olisi ollut varaa.

Diagnoosi oli Annelle helpotus, sillä se antoi selityksen ongelmille ja viritti etsimään selviytymiskeinoja.

Anne työskentelee nyt henkilökohtaisena avustajana. Oireyhtymä on hankaloittanut elämää, mutta tuonut myös hyvää tullessaan. Esimerkiksi loogis-analyyttinen ajattelukyky auttaa ratkomaan ongelmia ja kompensoimaan omia puutteita.

”Minusta myös tuntuu, että ymmärrän keskimääräistä paremmin muita kuin omaan viiteryhmääni kuuluvia, kuten vanhuksia ja lapsia.”

”Aspergereiden mieli on ehkä enemmän samantyyppinen lasten kanssa kuin neurotyypillisten mieli. Molemmat innostuvat asioista, joita voidaan pitää outoina. Molemmille rutiinit ovat tärkeitä ja molemmat väsyvät helposti”, Anne sanoo.

Viime talvena Anne innostui suorittamaan puhtaasta mielenkiinnosta personal trainer -opinnot. Erityisen kiinnostuksen kohde ja kyky uppoutua siihen tuo nyt hyötyä omaan elämään.

Hän kertoo oppineensa ihmissuhteiden dynamiikkaa vasta lähestyessään neljääkymmentä ikävuotta.

”Opiskelin aihepiiriä, tarkkailin muita ihmisiä ja kävin deittikurssin. Onnistuin luomaan parisuhteen ja menin naimisiin. Nyt on myös perheenlisäystä tulossa.”

Anne pitää nykyisin huolta siitä, että ei ota liian paljon tehtäviä yhteen päivään tai viikkoon. Koska hän ei jaksa yhtä paljon kuin muut ihmiset, lepoajat on hyvä aikatauluttaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat