Nuorten vegaaniruokaehdotuksella pyyhittiin lattiaa Seinäjoella – Nyt Louna Yli-Hemminki, 17, kertoo, miten lapsista tehtiin aikuisten pelinappuloita - Kotimaa | HS.fi

Nuorten vegaani­ruoka­ehdotuksella pyyhittiin lattiaa Seinä­joella – Nyt Louna Yli-Hemminki, 17, kertoo, miten lapsista tehtiin aikuisten peli­nappuloita

Lasten ja nuorten kuulemisessa ei ole kyse hyvän tahdon eleestä, sanoo lapsiasia­valtuutettu Elina Pekkarinen.

Louna Yli-Hemminki aikoo jatkaa yhteiskunnallista vaikuttamista myös nuorisovaltuustouransa jälkeen. ”Minulle on aina opetettu, että maailma ei muutu valittamalla, vaan se muuttuu tekemällä.”

19.11.2021 2:00 | Päivitetty 22.11.2021 10:43

Toukokuussa Seinäjoen nuorisovaltuustolla oli edessään lupaava tilanne.

Se oli tehnyt aloitteen, jonka pohjalta kaupunginhallitus esitti vegaanisen kouluruoan mahdollisuutta sitä haluaville.

Asiasta äänesti kaupunginvaltuusto, joka äänin 25–22 kuitenkin palautti esityksen valmisteluun eli torjui sen. Yllätyspäätös nousi otsikoihin.

”Turhautti, että nuoret olivat kerrankin tehneet jonkin aloitteen, ja sitten meitä ei kuunneltu”, sanoo Seinäjoen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Louna Yli-Hemminki.

”Meistä tuli puolueiden pelinappuloita. Siitä tuli puoluepoliittinen asia, vaikka me toimme nuorten toivomusta esiin.”

Yli-Hemmingin, 17, mielestä nuorten ääni kuuluu yhteiskunnassa vaihtelevasti ja riippuen siitä, kenelle aikuiselle asiansa esittää.

”On päättäjiä, jotka ottavat meidän asiamme vakavasti, ja sitten on päättäjiä, jotka ajattelevat, että ei ole niin merkityksellistä, mitä me sanomme.”

Yli-Hemminki sanoo, että näyttämisen halu vain kasvaa, kun aikuiset eivät ota häntä vakavasti.

”Ajatellaan, että nuo ovat niin nuoria, että eivät he voi tietää vielä mistään mitään. Vaikka eihän se niin ole. Meillä on paljon tiedonjanoisia nuoria, jotka haluavat oppia lisää ja päästä vaikuttamaan.”

Lasten ja nuorten kuuleminen mielletään usein virheellisesti vain lapsiystävällisyydeksi, sanoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.

”Eikä ymmärretä, että ei siinä ole kyse mistään hyvän tahdon eleestä”, hän sanoo.

”Lapsilla on oikeus ilmaista mielipiteensä ja saada näkemyksensä huomioon otetuksi sen tähden, että Suomi on ratifioinut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen.”

Lauantaina 20. marraskuuta vietetään kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää. Sen kunniaksi Helsingin Sanomat jakaa perjantaina kaikkiin Suomen alakouluihin HS Lasten uutiset -sanomalehtiä.

Helsingin Sanomat haluaa edistää lasten tasavertaisuutta, tiedonsaantia ja lukutaitoa tarjoamalla kaikille Suomen lapsille ajankohtaista tietoa maailman tapahtumista.

Näin YK:n lasten oikeuksien sopimuksessa puhutaan osallisuudesta:

1. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

3. Lasta koskevissa päätöksissä on aina ensisijaisesti harkittava lapsen etu.

12. Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa, ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.

13. Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä, kunhan ne eivät loukkaa muiden oikeuksia. Lapsella on oikeus saada tietoa.

Lähde: Unicef: Lapsen oikeuksien sopimus lyhennettynä

Pekkarisen mukaan lapset ja nuoret voitaisiin ottaa paremmin mukaan jo esimerkiksi perheiden päätöksissä asumispaikasta, remonteista, muutoista, vapaa-ajanvietosta, ruokavaliosta ja liikunnasta.

Kunnissa taas esimerkiksi koulujen lakkauttamisissa tai päiväkotien rakentamisissa ei välttämättä kuulla lapsia ja nuoria ollenkaan. Valtion tasolla Pekkarinen kohdistaa katseensa lainsäätäjiin.

”Kun säädetään lakeja, hyvin harvoin niissä on ensinnäkään tehty kunnollista lapsivaikutusten arviointia, ja vielä harvemmin on kuultu lapsia ja nuoria.”

Aktiivisia lapsia ja nuoria on paljon esimerkiksi nuorisovaltuustoissa, oppilaskunnissa ja lapsiparlamentissa, Pekkarinen huomauttaa.

”Kyse ei ole siitä, että he olisivat jotenkin vaikeasti tavoitettavissa.”

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan edustuksellisissa vaikuttamisen paikoissa voi olla riski näennäisvaikuttamiselle. ”Ikään kuin kuittaantuu se lasten ja nuorten osallistuminen sillä, että kuntaan perustetaan nuorisovaltuusto.”

Usein lasten annetaan mielellään vaikuttaa helppoihin päätöksiin, kuten kouluruokaan, leikkipaikkojen välineisiin tai koulun seinien väriin.

Heitä kuitenkin täytyy kuulla hankalissa ja monimutkaisissakin aiheissa, Pekkarinen sanoo. Lapsilla olisi paljon sanottavaa esimerkiksi ilmastonmuutoksesta tai lapsiköyhyydestä.

”Tai ihan lähtien polttoaineiden hinnoista. Olen huomannut, että erityisesti maaseudulla lapset puhuvat oikein mielellään niistä ja petopolitiikasta. Kaupungeissa sitten joukkoliikenteestä, virkistysalueista ja kulttuuritarjonnasta”, Pekkarinen sanoo.

”Ihan niistä samoista asioista, joiden pitäisi kiinnostaa meitä aikuisiakin.”

Seinäjokelainen Yli-Hemminki antaa esimerkkejä oman nuorisovaltuustonsa aloitteiden aiheista: mielenterveyspalvelut, ilmaisen ehkäisyn laajentaminen, moposuoran rakentaminen kaupunkiin.

”Sellaisia jokapäiväisiä nuorten asioita, jotka vaikuttavat elämään aika paljon”, hän sanoo.

Yli-Hemminki toivoisi, että nuoria kuunneltaisiin, sillä he ovat tulevaisuuden aikuisia ja päättäjiä.

”Välillä nuorten asiat sivuuntuvat aika helposti. Aikuiset eivät osaa niihin vastata samalla tavalla kuin me nuoret.”

Sisäinen palo ja positiiviset, omaa tekemistä tukevat aikuiset saavat jatkamaan vaikuttamista, sanoo 17-vuotias Louna Yli-Hemminki.

Nuorisovaltuustot kirjattiin lakiin pakollisiksi vuonna 2015, mutta nuorten vaikutusmahdollisuudet kunnissa vaihtelevat silti.

Nuorisovaltuustojen liitto kysyi asiasta viime vuonna nuorisovaltuustoilta. Vastanneista 88 prosenttia oli saanut edustajan kunnan johonkin lautakuntaan, mutta vain 19 prosentilla oli edustaja kunnanhallituksessa.

Esimerkiksi Seinäjoella nuorilla on paikka kolmessa lautakunnassa eikä edustajaa kaupunginhallituksessa. Monissa kunnissa paikka on kaikissa lautakunnissa.

”Kun pyydetään edustuspaikkaa ja ollaan itse aktiivisia, sanotaan, että sitä ei nähdä välttämättömänä, niin ette saa. Kyllähän se tavallaan ärsyttää”, Yli-Hemminki sanoo.

Vegaaniruoka-aloite palautettiin Seinäjoella virkamiehen valmisteluun. Yli-Hemminki kertoo tiedustelleensa sen tilannetta vastikään, eikä seuraavia askeleita ole kovin pian odotettavissa.

Aikuisten poliitikkojen suhtautumisen lisäksi Yli-Hemminki nostaa esiin median roolin. Hänen mukaansa kukaan ei haastatellut nuorisovaltuustolaisia, kun heidän tekemästään aloitteesta tehtiin juttuja.

”Mediahan haastatteli vain puolueita ja mitä mieltä ne ovat, vaikka eihän se ollut niiden puolueiden asia kuin äänestyksen osalta. Sehän oli meidän tekemämme aloite ja meidän pyyntömme.”

Oikaisu 22.11. kello 10.43: Toisin kuin jutussa aiemmin väitettiin, Seinäjoen kaupunginhallituksen esitys koski vain vegaaniruokaa, ei kasvisruokaa. Seinäjoen kouluissa on tarjolla kasvisruokaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat