Vuosi sitten Auli Leskinen oli 60-vuotias näkymätön työnhakija, joka ei saanut hakemuksiinsa edes vastausta – sitten hän sai yllättävän puhelun yli 600 kilometrin takaa - Kotimaa | HS.fi

Vuosi sitten Auli Leskinen oli 60-vuotias näkymätön työnhakija, joka ei saanut hakemuk­siinsa edes vastausta – sitten hän sai yllättävän puhelun yli 600 kilometrin takaa

Pitkällä aikavälillä 55–64-vuotiaiden työllisyys on parantunut eikä korona-aika ole työntänyt erityisesti iäkkäitä pois työelämästä. Silti ikäsyrjintää tapahtuu yhä.

Auli Leskinen aloitti uudessa työssään Tuudo Oy:ssä maaliskuussa. Pääosin etätöitä tekevä Leskinen on kuvattu työpaikallaan Oulussa, jossa hän käy noin kerran kuukaudessa. Taka-alalla toimistossa toimitusjohtaja Iikka Meriläinen.

23.11. 2:00 | Päivitetty 23.11. 10:15

Vuosi sitten syksyllä Auli Leskinen oli huolissaan ja vihainen.

Häntä huoletti oma työtilanne ja suututti hallituksen suunnitelmat poistaa eläkeputki­mahdollisuus eli ansio­sidonnaisen työttömyys­turvan lisäpäivät.

Leskisen määräaikainen tehtävä kehityspäällikkönä suomalaisessa yritys­verkostossa oli päättymässä. Hän oli hakenut uutta työtä tuloksetta.

Leskinen koki olevansa 60-vuotiaana työnhakijana näkymätön. Hän tunsi monia kohtalotovereita – varttuneessa iässä olevia korkea­koulutettuja ihmisiä, joiden oli vaikea saada uutta työtä päättyneen työsuhteen tilalle.

Lue lisää: Suunnitelmat eläkeputken poistosta huolestuttavat iäkkäitä työnhakijoita – ”Kuusikymppisenä työhakemuksiimme ei edes vastata”, sanoo tohtori ja tutkija Auli Leskinen

Joulukuussa hallitus päätti poistaa eläkeputki­mahdollisuuden. Mutta miten kävi Auli Leskiselle?

Leskinen, 61, vastaa puhelimeen marraskuisena aamupäivänä kotonaan Espoossa. Hän valmistautuu iltapainotteiseen työpäivään, sillä työhön kuuluu yhteydenpito Etelä-Amerikkaan, jossa kello on kuusi tuntia jäljessä Suomen ajasta.

Syksyllä 2020 Leskinen sai puhelun oululaisesta it-yrityksestä Tuudo Oy:stä. Yrityksen päätuote on opiskelija­palveluita kokoava mobiili­sovellus, joka on käytössä monissa suomalaisissa korkeakouluissa.

Yritys tekee vientiä myös Latinalaiseen Amerikkaan. Auli Leskistä pyydettiin töihin, sillä hänellä on pitkä kokemus alueelta toimittajana, tutkijana ja koulutus­viennin saralta.

Viime maaliskuussa keskellä yhä vellovaa koronavirus­pandemiaa Leskinen aloitti vakituisen työn Tuudon Latinalaisen Amerikan varatoimitus­johtajana.

”Iästä ei edes puhuttu, puhuttiin vain osaamisesta. Olin todella mielissäni ja äärimmäisen otettu siitä, että minuun luotettiin ja uskottiin”, hän kertoo.

Leskinen työskentelee pääosin Espoossa, mutta käy säännöllisesti työyhteisönsä luona Oulussa ja on tehnyt jo ensimmäisen työmatkansa Kolumbiaan.

”Olen tässä iässä opetellut uuden alan, joka liittyy aiempiin työaloihini. Minulla on ollut haastava tehtävä, mutta viihdyn työssä hyvin, ja asiat ovat myös edistyneet. Iän kartuttamalle kokemukselle ja alueen tuntemukselleni on ollut ehdottomasti käyttöä", hän sanoo.

”En ymmärrä, miten työvoimapulan aikana on varaa pitää työttöminä ikäisiäni asiantuntijoita. Tunnen useita kaltaisiani tohtoreita, 50–60-vuotiaita pitkäaikais­työttömiä.”

Auli Leskinen tuntee useita kaltaisiaan korkeasti koulutettuja henkilöitä, joilla on ollut vaikeuksia löytää uutta työtä.

Ikään liittyvää syrjintää on Suomessa yhä, mutta se on pitkällä aikavälillä vähentynyt ja siitä on alettu puhua, sanoo Tilasto­keskuksen erikois­tutkija Marjut Pietiläinen. Hän on haastatellut tutkimukseensa syrjintää kokeneita.

Ikäsyrjinnän yleisyydestä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa.

Työolobarometrin mukaan korkeaan ikään liittyvää syrjintää oli viime vuonna havainnut seitsemän prosenttia palkansaajista. Naiset kokevat syrjintää useammin kuin miehet. Nuoriin kohdistuvaa syrjintää oli lähes yhtä paljon.

Pietiläisen mukaan ikäsyrjintää on monilla aloilla, se voi olla myös työpaikka­kohtaista, ja siihen voi liittyä myös muita syrjintä­perusteita, kuten sukupuoli.

”Ihmisillä voi olla kovat koulutustaustat ja paljon työkokemusta. Valtavasti potentiaalia jää hyödyntämättä työmarkkinoilla, jos ei pääse takaisin työelämään”, hän sanoo.

Lue lisää: Eläkeputken poisto on historiallinen päätös: Näin se käytännössä vaikuttaa suomalaisten elämään

Oululaisen Tuudon toimitusjohtaja Iikka Meriläinen, 36, palkkasi kuusikymppisen Leskisen, koska hän halusi työntekijän, jolle on karttunut paljon osaamista ja verkostoja.

"Kaikista isoin riski olisi ollut se, että tavoittelen kuusi­kymppisen osaamista, mutta palkkaan kolme­kymppisen ja ihmettelen, kun se ei mennytkään kuten kuvittelin”, Meriläinen sanoo.

”Meidän työntekijöidemme ikähaarukka on parista­kymmenestä reiluun kuuteen­kymmeneen vuotta. Mielestäni se on ollut meille rikkaus.”

Ikääntyvien työllisyystilanne on parantunut pitkällä aikavälillä. Kymmenen vuotta sitten 55–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 57 prosenttia, nyt 69 prosenttia.

Korona-aika ei ole tuupannut työmarkkinoilta pois erityisesti iäkkäitä. Ikääntyvien naisten työllisyydessä ei ole tapahtunut muutoksia, miehillä nousu on jopa jatkunut.

Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela uskoo, että taustalla on ennen kaikkea eläkkeelle jäämisten lykkäämiset korona-aikana.

”Rajoitusten takia ei ole ollut mielekästä tekemistä. On ollut mielekkäämpää tehdä muutama kuukausi pidempään töitä ja kerryttää eläkettä kuin lähteä kotiin pyörittelemään peukaloita”, hän sanoo.

Varttuneita työntekijöitä on rekrytoitu työvoimapulaa potevilla aloilla. Esimerkiksi varhais­kasvatuksessa sekä hoito- ja hoiva-alalla töihin on houkuteltu jo eläkkeelle jääneitä ammattilaisia.

Sutelan mukaan on kiinnostavaa nähdä, saako työvoimapula työnantajat rekrytoimaan laajemminkin vanhempia ihmisiä töihin.

Työnantajat saattavat ajatella, ettei kannata perehdyttää ja palkata ihmistä, jolla on vain muutama vuosi eläkeikään. Sutelan mielestä perustelu ei ole hyvä.

”Ei ole yhtään enempää takeita, että kolme­kymppinen viipyisi työssä pitkään. Jos hänellä on hyvä työmarkkina-arvo, hän lähtee helposti hakemaan kokemuksia myös muualta. Ennemmin työpaikan saava kuusikymppinen tekee sen viisi vuotta töitä siinä firmassa eikä lähde muualle”, Sutela sanoo.

Auli Leskisellä virallinen eläkeikä koittaa 3,5 vuoden kuluttua 64,5-vuotiaana. Uuden työn myötä Leskinen on kuitenkin alkanut suunnitella työskentelevänsä pidempään.

”Koen työni sen verran inspiroivaksi.”

Hän sanoo nähneensä aiemmassa tehtävässään, kuinka vuosien työ johtaa tuloksiin. Nytkin työ voi onnistuessaan tuoda kehitystä Latinalaiseen Amerikkaan ja työpaikkoja Suomeen.

”Haluaisin kovasti nähdä tuloksia.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat