Ylioppilaskirjoituksista tuli omituista peliä – Näin eri aineet vaikuttavat yliopistoon pääsemiseen - Kotimaa | HS.fi

Yo-kirjoitukset muuttuivat taktikoinniksi

Pitkän matematiikan, biologian ja fysiikan suosio ylioppilaskirjoituksissa on kasvanut nopeasti. Samaan aikaan terveystietoa ja kieliä kirjoitetaan yhä vähemmän. Lukiolaiset ja opettajat selittävät muutoksia korkeakoulujen todistusvalinnalla.

Ylioppilaita valmistuu vuosittain noin 30 000. Viime vuosina eri aineiden voimasuhteet ylioppilaskokeissa ovat muuttuneet, sillä joistain aineista saa korkeakouluun haettaessa enemmän pisteitä kuin toisista.


2.12.2021 2:00 | Päivitetty 2.12.2021 7:19

Pitkän matematiikan suosio ylioppilas­kirjoituksissa kasvaa. Tänä vuonna jo lähes puolet uusista ylioppilaista suoritti pitkän matematiikan ylioppilaskokeen.

HS laski Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) tilastoista, millaisia koevalintoja vuosina 2016–2021 valmistuneet noin 178 000 ylioppilasta ovat tehneet.

Samalla kun pitkän matematiikan suosio on kasvanut, kielten suosio on vähentynyt. Toisen kotimaisen kielen kirjoittajien osuus on pienentynyt alle puoleen, ja lyhyen valinnaisen kielen kirjoittaa vain noin joka seitsemäs. Vain yksi kymmenestä ylioppilaasta jättää pitkän tai lyhyen matematiikan ylioppilaskokeen kirjoittamatta.

Mistä muutokset johtuvat?

Vuonna 2020 toisen asteen todistuksista tehtiin pääväylä korkeakouluopintoihin.

Aiemmin tie yliopistoon tai ammattikorkeakouluun aukesi yleensä pääsykokeella tai pääsykokeen ja toisen asteen todistusarvosanojen yhteispisteillä. Muutos kasvatti ylioppilastodistuksen painoarvoa, vaikka pääsykokeillakin voi edelleen saada opiskelupaikan.

Lue lisää: Yli 20 000 sai opiskelupaikan ilman pääsykoetta, kilpailluimmille aloille vaadittiin rivi laudatureja – ”Lähtökohtaisesti tosi hyvä konsepti”, oikeustieteelliseen päässyt Joel Rantanen sanoo

Tapa, jolla valinnoissa pisteytetään todistuksia, ei ole miellyttänyt kaikkia. Esimerkiksi oikeustieteisiin hakeva hyötyy todistusvalinnassa enemmän uskonnon tai fysiikan kuin yhteiskuntaopin laudaturista. Englannin kieltä opiskelemaan hakenut saa enemmän pisteitä eximiasta pitkässä matematiikassa kuin pitkässä englannissa.

Emilia Uljas

”Lukiolaisten ainevalintoihin vaikuttaa varmasti se, miten voi maksimoida pisteet, jos haluaa tietylle alalle tulevaisuudessa”, sanoo Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Emilia Uljas.

”Pitkä matematiikka ja fysiikka ovat aineita, joista saa paljon pisteitä, oli hakemassa oikeastaan mille alalle tahansa.”

Kolme vuotta sitten julkaistut yliopistojen pisteytysmallit näkyvät jo hienoisina muutoksina siinä, mitä uudet ylioppilaat sisällyttävät ylioppilastutkintoihinsa.

Biologian ja fysiikan ylioppilaskokeiden suosio on viime vuosina kasvanut, kun taas yliopistohaussa vähän pisteitä tuovan terveystiedon suosio on selvästi pienentynyt.

Kielistä näyttää tulleen uudistuksen häviäjiä. Yhä harvempi uusi ylioppilas kirjoittaa muita kieliä kuin englannin. Se harmittaa Kulosaaren yhteiskoulun ranskanopettajaa Outi Vilkunaa, joka toimii Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtajana.

Vilkunan mielestä todistusvalinnassa painotetaan matematiikkaa hyvin yksipuolisesti.

”Kieliaineista todistusvalinnassa riittää usein yksi pitkä kieli, joka on monella englanti.”

Vilkunan mukaan syitä kielten hiipumiseen ylioppilaskokeissa on sekä peruskoulussa että korkeakouluissa. Lukioon tullaan aiempaa suppeammalla kielitaidolla, koska kunnissa on säästetty peruskoulujen kielitarjonnasta.

Vilkunan mukaan korkeakoulujen todistusvalinnalla ja perusopetuksen kaventuvalla kielitarjonnalla on ”äärimmäisen negatiivisia” vaikutuksia nuorten kielitaitoon ja suomalaisten kielivarantoon. Hänestä todistusvalinnassa pitäisi voida palkita muiden kielten kuin englannin kirjoittamisesta.

Suomen kieltenopettajien liittoon tulleissa yhteydenotoissa ja liiton yhdessä Opetusalan ammattijärjestön kanssa tekemässä kyselytutkimuksessa lukio-opettajat katsovat yhä yleisemmäksi, että hyvin kielissä pärjäävät lukio-opiskelijat jättävät valinnaisten kielten opinnot kesken. Monilla ei jää niiden opiskeluun aikaa muilta aineita.

Vilkunan mielestä todistusvalinta uhkaa jo lukion yleissivistävyyttä. Optimoinnin seurauksena lukio-opiskelu on vaarassa yksipuolistua.

”Lukiosta on tullut kahden, kolmen tai neljän vuoden pääsykoe korkeakouluun.”

Petri Suomala

Aalto-yliopiston vararehtori ja Suomen yliopistojen rehtorineuvoston (Unifi) opetus­vara­rehtori­kokousten puheenjohtaja Petri Suomala tunnistaa huolen siitä, säilyykö lukion yleissivistävyys.

Hän toteaa, että uudistuksen vaikutuksia lukiolaisten ainevalintoihin ei vielä tiedetä. Yliopistot alkavat pian selvittää todistusvalinnan seurauksia. Tietoa kerätään myös lukioilta ja lukiolaisilta.

Lue lisää: Yllätys Suomen korkea­koulujen pääsy­kokeissa: ”Naisistuminen” pysähtyi, miehille aukeni entistä enemmän paikkoja

Lukiolaisten koulu-uupumus ja kuormittuneisuus ovat tutkimusten mukaan yleistyneet viime vuosina. Uljaan mukaan todistusvalinta voi lisätä lukiolaisten kuormitusta.

”Jos päätyy kirjoittamaan pisteiden perässä fysiikan, vaikka ei siitä pitäisi, opiskelu voi tuntua raskaalta ja vaatia enemmän henkisiä resursseja kuin jos opiskelisi aineita, joista pitää.”

Nuorten keskuudessa liikkuu Suomalan mukaan vääriä käsityksiä siitä, millaisia arvosanoja todistusvalinnassa menestymiseen vaaditaan.

Uljaskin toteaa, että uutiset siitä, millainen laudaturien rivi vaaditaan sisäänpääsyyn Helsingin yliopiston lääketieteelliseen, voivat antaa vääränlaisen kuvan siitä, mitä yliopistoon pääsyyn keskimäärin vaaditaan. Valtaosalle yliopistojen aloista pääsee myös ilman pitkän matematiikan ja fysiikan laudatureja.

”Painotan usein, että kannattaa kirjoittaa niitä aineita, josta tykkää, koska niissä myös kirjoitusmenestys on yleensä paras”, Uljas sanoo.

Samaa mieltä on Lappeenrannan lyseon lukion kemianopettaja Petra Luukko, joka on Matemaattisten aineiden opettajien liiton lukio-opetuksen toimikunnan puheenjohtaja.

”En usko, että kukaan kävisi opiskelemassa näin vaativia aineita vain, koska niistä saisi enemmän pisteitä. Valinnan pitää olla sellainen, että oma kiinnostus ja pärjääminen kohtaavat.”

Luukko muistuttaa, että korkeakouluihin haettaessa hyvä lyhyen matematiikan arvosana tuo yleensä enemmän pisteitä kuin keskinkertainen pitkän matematiikan arvosana.

Yliopistojen nykyinen pisteytysmalli on voimassa vuoteen 2025 saakka. Mahdollisista malliin tehtävistä muutoksista kerrotaan vuonna 2023. Muutokset tulisivat voimaan vuonna 2026.

Lue lisää: Yliopistojen pääsykokeet uudistuvat: kokeista kaavaillaan sähköisiä ja niiden määrää vähennetään merkittävästi

Luukon mielestä pisteytysten kehittäminen on tervetullutta.

”Jos uudistuksen alkuperäinen ajatus oli, että lukiolaisten stressiä vähennettäisiin, niin se ei tainnut onnistua. Stressi on nyt läsnä koko kolmen vuoden ajan.”

Lukiolaisten liiton Uljas toivoo, että pisteytyksiä muutettaisiin vähentämällä luonnontieteellisten aineiden painoarvoa joillain aloilla.

Vilkuna haluaisi, että eri alojen erityispiirteet huomioitaisiin pisteytyksessä aiempaa paremmin.

”Nopeasti kokoon kursittu malli se on. Ei ole ollut aikaa tarkastella jokaisen koulutuksen sisältöjä ja sitä, mitä kunkin alan painotusten pitäisi olla.”

Suomala ei tuomitsisi mallia kiireellä tehdyksi. Hän kertoo havainneensa, että monella alalla mallia valmisteltiin ja skenaarioita laskettiin hyvin huolellisesti.

”Mallista on esitetty voimakkaita mielipiteitä ja kerrottu painavia huomioita, jotka perustuvat ihmisten omakohtaisiin kokemuksiin, mutta kokonaisvaltaista analyysia ei ole tehty. Se tieto olisi tärkeä saada ennen kuin lähdetään lausumaan, miten mallia valmisteltaessa onnistuttiin tai epäonnistuttiin.”

Nykyistä pitkän matematiikan ja fysiikan suurta painoarvoa pisteytysmallissa on selitetty sillä, että näissä aineissa on paljon lukiokursseja opiskeltavana. Tätä korostaa myös kemianopettaja Petra Luukko.

”Jos pitkää matikkaa opiskellaan lukiossa kolmetoista kurssia, tuntuisi väärältä, että siitä saisi vain vähän pisteitä suhteutettuna työmäärään.”

Uljaan mielestä nykymalli mittaa kyllä hakijan ahkeruutta mutta ei välttämättä soveltuvuutta haettavalle alalle.

”Kyllähän lääketieteellisen pääsykokeeseenkin pitää opiskella valtavasti, jotta pääsisi sisään. Se ei vielä tarkoita, että samalla lääkiksen pääsykokeella pitäisi päästä opiskelemaan muillekin aloille.”

Luukko taas nostaa esiin tekniikan ja matemaattis-luonnontieteellisten alojen osaajapulan. Näille aloille opiskelemaan haettaessa on hyötyä matemaattis-luonnontieteellisistä lukio-opinnoista.

Vilkuna tuo tilanteeseen toisen näkökulman.

”Juttelin juuri Teknologiateollisuuden edustajan kanssa, joka kertoi, että yrityksissä alkaa olla rekrytointiongelmia, kun muiden kielten kuin englannin taitajia ei ole. Työelämässä muiden samoilla tutkinto­papereilla hakevien joukosta voi erottautua kielitaidolla.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat