Moni maa kiirehtii jo kolmansia rokoteannoksia, mutta ei Suomi – Nykyiset rokotteet eivät pysty täydellisesti estämään viruksen leviämistä, myöntää THL:n Nohynek - Kotimaa | HS.fi

Moni maa kiirehtii jo kolmansia rokote­annoksia, mutta ei Suomi – Nykyiset rokotteet eivät pysty täydellisesti estämään viruksen leviämistä, myöntää THL:n Nohynek

Koronavirus kiertää Suomen väestön läpi, vaikka epidemiasta on tullut rokottamattomien epidemia. Tehohoitoon joutumisen riski on rokottamattomalla nyt 33-kertainen verrattuna kahdesti rokotettuun. Pian aiotaan keskustella kolmansien annosten antamisesta alle 60-vuotiaille.

Yli 80 prosenttia yli 12-vuotiaista suomalaisista on saanut kaksi koronavirusrokotetta.

16.11.2021 18:38 | Päivitetty 16.11.2021 19:31

Suomi saavutti viime viikolla 80 prosentin rokotekattavuuden kahden korona­virus­rokotteen saaneissa yli 12-vuotiaissa. Samalla koronatilanne on pahentunut, sillä tartuntojen määrä ja sairaalahoidon tarve ovat kasvaneet.

Miksi epidemian tilanne heikkenee, vaikka rokotekattavuus on tavoitetasolla? Valitsiko Suomi väärän tien, kun täällä on luotettu kahden rokotteen riittävään tehoon ja tavoiteltu kahden annoksen mahdollisimman suurta kattavuutta useiden maiden kiirehtiessä jo kolmansien rokoteannosten antamista?

Mika Rämet

Rokote­tutkimus­keskuksen johtaja Mika Rämet pitää Suomen strategiaa pääosin hyvänä.

Suomessa annetaan nyt kolmansia rokote­annoksia muun muassa riski­ryhmille ja 60 vuotta täyttäneille. Kolmas rokote annetaan aikaisintaan puoli vuotta toisen rokotteen jälkeen.

”Suomessa lähdettiin aika aikaisessa vaiheessa liikkeelle kolmansissa annoksissa. Se tiedetään, että rokotteen suojateho hiipuu toisen annoksen jälkeen jonkin verran, mutta kuuden kuukauden jälkeen teho on vielä ihan hyvä”, Rämet sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan kahden rokotteen teho vakavaa koronatautia vastaan on työikäisillä erinomainen kuuden kuukauden jälkeen. Ikääntyneillä ja riskiryhmiin kuuluvilla teho heikkenee enemmän kuin työikäisillä.

Pelkkää tartuntaa vastaan kahden rokotteen teho heikkenee nopeammin kuin vakavaa tautia vastaan.

”En näe rokotusstrategiassa ongelmaa. Mielestäni iso ongelma on siinä, että meillä on vielä huolestuttavan heikko ensimmäisten rokoteannosten kattavuus. Melkein 14 prosenttia yli 12-vuotiaista ei ole ottanut edes ensimmäistä rokoteannosta”, Rämet sanoo.

Ylilääkäri Hanna Nohynek THL:stä korostaa, että kansallisen rokotusstrategian tavoitteena on estää vakavaa koronatautia, kuolemia ja elinvuosien menetystä. Samalla pyritään ylläpitämään terveydenhuollon kantokykyä.

Kaksi koronarokoteannosta suojaa tutkimusten mukaan erittäin hyvin vakavalta koronataudilta ja kuolemalta sekä kohtalaisen hyvin tartunnalta ja tartuttamiselta.

”Rokotesuoja heikkenee jonkin verran koronatartuntaa vastaan 3–6 kuukauden aikana. Vaikka rokotesuoja heikkenee, myös iäkkäillä ja riskiryhmillä on kuuden kuukauden jälkeen kohtuullisen hyvä suoja vakavaa tautia vastaan”, Nohynek kertoo.

Julkisuudessa on puhuttu, että epidemia on nyt muuttunut rokottamattomien epidemiaksi.

Tilastojen mukaan tämä pitää paikkansa, sillä syyskuussa sairaalahoitoon joutuneista 74 prosenttia oli rokottamattomia.

Vuodeosastohoitoon joutumisen riski on nyt Suomessa 19-kertainen rokottamattomalla verrattuna kahdesti rokotettuun.

Tehohoitoon joutumisen riski taas on 33-kertainen rokottamattomalla verrattuna kahdesti rokotettuun. THL:n laskelmat perustuvat elokuun alusta lokakuun loppuun mennessä analysoituihin ikävakioituihin rekisteritietoihin.

Lue lisää: Husin tehohoito täyttymässä: koronapotilaita siirretään jo muualle ja isoja leikkauksia karsitaan

Uusia tartuntoja todetaan rokottamattomilla huomattavasti enemmän kuin rokotetuilla.

Rokottamattomien epidemia ei kuitenkaan tarkoita, että virus ei liikkuisi rokotettujen parissa. Rokotettujen suhteellinen määrä lisääntyy uusissa tartuntatapauksissa sitä mukaa kun rokotuskattavuus kasvaa.

Tartuntojen ilmaantuvuutta vertaillessa näkee, että uusia tartuntoja todetaan rokottamattomilla huomattavasti enemmän kuin rokotetuilla.

Koronaepidemian tuoreimman tilanne­arvio­raportin mukaan Suomessa oli 7. marraskuuta päättyneellä kahden viikon ajanjaksolla sataatuhatta asukasta kohti 167 uutta tartuntaa. Jos katsotaan pelkästään rokottamattomien tilannetta, ero on selvä: rokottamattomien tapausilmaantuvuus oli 439 sataatuhatta asukasta kohden.

”Pitää muistaa, että rokotettuja testataan vähemmän, mikä voi tuoda harhaa näihin lukemiin”, Nohynek tosin huomauttaa.

Lue lisää: Koronavirus aiheuttaa kahdenlaista tautia, ja ne menevät keskustelussa iloisesti sekaisin, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek

Toinen rokoteannos vähentää limakalvoinfektion eli oireettomana tai vähäoireisena tartuttamisen todennäköisyyttä. Rokotetulla elimistön puolustusmekanismit riittävät yleensä estämään sairastumisen mutta eivät viruksen lisääntymistä kehossa.

”Heikko suoja limakalvoinfektiota vastaan nähtiin jo ihmiskokeita edeltäneissä eläinkokeissa. Deltamuunnoksen myötä limakalvoinfektioiden määrä rokotetuilla on noussut esimerkiksi influenssarokotteisiin normaalille tasolle, eli deltavariantti pystyy aiheuttamaan limakalvotautia myös rokotetuilla”, Rämet sanoo.

Deltamuunnos siis liikkuu yhteiskunnan lävitse, eivätkä rokotukset pysty sitä pysäyttämään.

”Ainoastaan rajoitukset pysäyttäisivät sen.”

Nohynek on samoilla linjoilla.

”Meillä ymmärretään kyllä, että nykyiset rokotteet eivät pysty täydellisesti estämään viruksen leviämistä. Virus voi tarttua myös kahden rokoteannoksen läpi, minkä vuoksi tarvitaan muitakin suojautumiskeinoja kuin vain rokotteita.”

Suomessa on annettu kansainvälisesti verrattuna vielä vähän kolmansia rokoteannoksia. Olisiko kolmannen rokoteannoksen tahtia kiristettävä?

Nyt kolmatta annosta tarjotaan muun muassa voimakkaasti immuunipuutteisille yli 12-vuotiaille, yli 60-vuotiaille, laitoksissa ja hoivakodeissa asuville sekä riskiryhmäläisille. Esimerkiksi Norjassa tarjotaan kolmatta annosta jo kaikille täysi-ikäisille ensi vuoden puolella.

Nohynek kertoo, että kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä keskustelee joulukuun alussa kolmansien annosten antamisesta alle 60-vuotiaille.

”On hyvin todennäköistä, että kolmansia annoksia tullaan antamaan, mutta avoinna ovat vielä rokotusjärjestys ja aikataulu. Meillä ei ole kiirettä, koska suojateho vakavaa tautia vastaan on edelleen erinomainen tässä ikäryhmässä.”

Tällä viikolla käydään keskusteluita kolmansien annosten antamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Mitä vaikutuksia kolmansien annosten laajentamisella voi olla?

”Tartuntojen määrä ja tartuntaketjut jonkin verran vähentyisivät mutta eivät kuitenkaan täysin. Sairaalahoitojen määrä vähentyisi jonkin verran”, Nohynek arvioi.

Nyt kolmas annos annetaan, kun toisesta annoksesta on kulunut vähintään puoli vuotta. Välin lyhentämiseen ei toistaiseksi ole kansallisen koronarokottamisen strategian näkökulmasta perusteita, ellei sitten haluta minimoida hoitohenkilökunnan lieviä sairastumisia ja tartuntoja potilaisiin joksikin aikaa.

Vielä ei ole tiedossa, kuinka kauan limakalvoinfektion ja lievän taudin suoja kestää kolmannen annoksen jälkeen.

”Israelilaiset käyttivät lyhyttä aikaväliä ensimmäisen ja toisen annoksen välillä, minkä tiedämme johtavan noin kymmenen prosenttiyksikköä alempaan ja lyhyempi­aikaiseen suojatehoon kanadalaisten tutkimusten perusteella”, Nohynek kertoo.

Loppuvuoden aikana Suomessa joudutaan vielä pohtimaan 5–11-vuotiaiden mahdollisia rokotuksia. Mika Rämet korostaa, että päätöksen kanssa ei voi vitkastella.

”Koululaisten pitää olla koulussa, ja virus leviää vääjäämättä sielläkin. Mahdolliset rokotukset on aloitettava siinä vaiheessa, kun suurin osa ikäryhmästä ei ole vielä kohdannut virusta.”

Asiantuntijat korostavat, että rokottamisella ei voida täysin pysäyttää viruksen kierto­kulkua, mutta kaksi korona­rokote­annosta antaa erinomaisen suojan vakavaa koronatautia vastaan ainakin kuudeksi kuukaudeksi.

Kolmansia rokotteita tärkeämpää on saada ensimmäisen ja toisen annoksen kattavuus mahdollisimman suureksi.

”Joudun toistamaan tätä liian usein, mutta meidän iso haavoittuvuutemme on rokottamattomien suuri määrä. Ymmärrän, että kunnista alkavat loppua ilmaiset ämpärit, mutta toivottavasti niissä jaksettaisiin vielä jumpata tätä eteenpäin, houkutella rokottamattomia joko konkreettisten tai kuvainnollisten ilmaisten ämpäreiden avulla ja saada rokotekattavuutta nostettua.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat