STM:n Voipio-Pulkki: ”Käännettä parempaan ei ole tapahtunut”, koronatapausten ilmaantuvuus ja sairaalahoidon kuormitus jatkavat kasvuaan - Kotimaa | HS.fi

STM:n Voipio-Pulkki: ”Käännettä parempaan ei ole tapahtunut”, korona­tapausten ilmaantuvuus ja sairaala­hoidon kuormitus jatkavat kasvuaan

Suomessa rokottamattomien osuus 12 vuotta täyttäneistä on 14 prosenttia mutta sairaala­­hoitoa tarvitsevista 70 prosenttia.

18.11.2021 7:58 | Päivitetty 18.11.2021 16:52

Koronatapausten ilmaantuvuus ja sairaalahoidon kuormitus jatkavat kasvuaan. Asiantuntijat ilmaisivat huolensa asiasta sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) viikoittaisessa koronavirus­tilannekatsauksessa torstaina. Voit lukea seurannan tämän uutisen lopusta.

”Käännettä parempaan ei ole tapahtunut, vaan epidemia jatkaa leviämistään”, sanoi johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM:stä.

”Erona aiempiin epidemia-aaltoihin on se, että tartunnat jakautuvat väestössä hyvin epätasaisesti.”

Kahden edeltävän täyden kalenteriviikon aikana ilmaantuvuus oli 199 sataatuhatta asukasta kohden, kun sitä aiemmin luku oli 142. Tartuntoja oli viikolla 45 ennätyksellisen paljon: 5 900.

Hyvää on se, että ihmiset ovat käyneet ahkerammin koronatesteissä ja se vähentää piiloon jäävien tartuntojen määrää. Positiivisten testien osuus oli noin kuusi prosenttia.

SairaANhoito on kuormittunut eri puolella Suomea.

Viikolla 45 erikoissairaanhoidon vuodeosastoille tuli yhteensä 137 uutta koronapotilasta, kun edellisten viiden viikon aikana määrä on vaihdellut 110–135. Tehohoitoon tuli viime viikolla 31 uutta koronaviruspotilasta, kun edellisellä viikolla heitä oli 20. Siirtoja alueilta toisille on jo nyt tehty.

”Seuraavat viikot näyttävät, onko tämä satunnaisvaihtelua vai onko kyse kasvutrendistä”, Voipio-Pulkki sanoi.

Hänen mukaansa vielä ei olla kantokyvyn ylittymisen reunalla. Tehohoitopotilaita pystytään kyllä hoitamaan arviolta noin 40–50. Koronapotilaat ovat kuormittavia myös hoitojaksojen pituuden takia.

Myös perusterveyden­huollon vuodeosastolla on näkynyt nyt kuormitusta.

”Sekin on ollut suhteessa aika suuressakin nousussa. Se heijastelee sitä, että kun iäkkäämpi henkilö koronataudin saa, vaikkei se kovin vakavakaan olisi, toimintakyky voi niin paljon heiketä ettei aikaisemmassa asumisympäristössä enää pärjätä”, Voipio-Pulkki kertoi.

Yli puolet sairaanhoito­piireistä on määritellyt olevansa epidemian leviämisaluetta.

Sairaalahoitoa kuormittavat etenkin rokottamattomat aikuiset. Rokottamattomien osuus 12 vuotta täyttäneistä on 14 prosenttia, mutta sairaala­­hoitoa tarvitsevista 70 prosenttia.

”Ilman rokotusta on 19-kertainen riski joutua sairaalahoitoon, teholle joutumisen riski jopa 33-kertainen”, Katz sanoi.

Lue lisää: Husin tehohoito täyttymässä: koronapotilaita siirretään jo muualle ja isoja leikkauksia karsitaan

Rokotuskattavuuden kehittyminen ensimmäisen ja toisen annoksen osalta on Suomessa hidastunut todella paljon, kertoi johtava asiantuntija Mia Kontio THL:stä.

Lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä on kuitenkin saavutettu yli 12-vuotiaiden keskuudessa 80 prosentin kattavuus.

”Kattavuus ei ole riittävän hyvä pysäyttämään epidemiaa”, Kontio sanoi.

Suomessa rokottamattomia 12 vuotta täyttäneitä on yhä noin 671 000.

Kolmansien annosten antaminen etenee etenkin vanhemmissa ikäryhmissä ja lisäksi muun muassa lyhyellä annosvälillä ensimmäiset kaksi rokotettaan saaneita terveydenhuollon ammattilaisista on rokotettu nyt kolmesti.

Pohjoismaiden välisessä vertailussa Suomi on kuitenkin edelleen suunnilleen samoissa lukemissa kuin Ruotsi ja Norja, Kontio kertoi. Tanskassa ja Islannissa kattavuus on hieman edellä.

Koronatilanne on Euroopassa heikentynyt viime viikkoina. Tapausilmaantuvuus on kasvanut etenkin Baltiassa ja itäisessä Euroopassa monissa muissakin maissa.

”On hyvä muistaa, että epidemia aaltoilee, yhtä lailla maailmalla ja Euroopassa, myös meillä Suomessakin. Yhtä lailla tilanne voi äkillisestikin kääntyä parempaan suuntaan rajoitusten ja rokotuskattavuuden edistyessä”, sanoi projektipäällikkö Anna Katz THL:stä.

Tanskassa ja Belgiassa tilanne kehittynyt hyvän kehityksen jälkeen huonompaan. Lähialueilla Virossa ja Latviassa tilanteen heikentyminen jatkuu.

Lisäksi Katz painotti, että vallitsevaa tilannetta ei rokotusten takia voi suoraan verrata viime syksyyn. Tartuntojen kasvu ei samassa määrin kuormita sairaaloita.

Nykyistä kuuden kuukauden antoväliä arvioidaan ja tarvittaessa lyhennetään.

Sairaalakuormituksella voi olla vaikutusta kolmansien rokotusannosten antamiseen. Tällä hetkellä THL suosittelee kolmansia annoksia muun muassa voimakkaasti immuunipuutteisille 12 vuotta täyttäneille, yli 60-vuotiaille, laitoksissa ja hoivakodeissa asuville.

Lue lisää: Kolmannen rokote­annoksen on saanut vasta kaksi prosenttia koko kansasta, Helsingissä hoivakotien asukkaat rokotettu kolmesti

Koronarokotteen toisen annoksen jälkeen teho tartunnan saamista vastaan heikkenee hiljalleen, vaikka teho vakavaa tautimuotoa ja kuolemaa vastaan säilyykin tutkimusten mukaan hyvänä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) toimitusjohtaja Markku Mäkijärvi kommentoi torstaina Mtv:lle, että hänen mielestään olisi viisasta lyhentää toisen ja kolmannen rokotteen välistä aikaa. Mäkijärvi ei kertonut, mihin annosväli tulisi hänen mielestään lyhentää.

Tiedotustilaisuudessa Kontio kertoi, että nykyistä kuuden kuukauden antoväliä arvioidaan ja tarvittaessa lyhennetään. Optimaalisesta koronarokotuksen toisen ja kolmannen annoksen välisestä antovälistä ei kuitenkaan ole vielä tutkittua tietoa.

”Parhaat tiedot ovat Israelista, ja siellä kolmas annos on annettu noin puolen vuoden sisällä toisesta”, Kontio sanoi.

”Yleisesti immunologisesti on aina parempi, mitä pidempi aika tehosteannosten välillä on.”

Oikaisu 18.11. kello 12.30: Artikkelin otsikossa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että rokottamattomien osuus väestöstä olisi 14 prosenttia. Tuo prosenttiosuus koskee 12 vuotta täyttäneitä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat